Tänään on 17.11.2018 00:23 ja nimipäiviään viettävät: Eino, Einari, Einar ja Enar. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Keyword: Love:

Riittämättömyyden tunne

Julkaistu: · Päivitetty:

Riittämättömyyden tunne... Se ei ole vaivannutkaan minua enää vuosikausiin, mutta muutaman viimeisen kuukauden aikana tämä kuluttava tunne on silloin tällöin vallannut mieleni. Tunne ei sinänsä ole ongelma, koska osaan käsitellä sitä, mutta silti se toisinaan tuntuu turhauttavalta.  Oma riittämättömyyden tunteeni liittyy bloggaamiseen. Viime kuukausien aikana olen huomannut blogimaailmassa entistä suurempana kehityksen, että bloggaajan pitäisi olla jollakin tavalla erikoinen, tehdä jotain todella raflaavaa ollakseen kiinnostava. Enää ei riitä, että kirjoittelet innostuneesti minun päiväni -postauksia vaan sinun pitää olla jollakin tapaa "erikoinen" kerätäksesi lukijoita.  Osin tämän vuoksi olen alkanut kokemaan itseni hyvinkin tylsänä ihmisenä, kun lukulistallani vilahtelee entistä raflaampia otsikoita. Eikä siinä mitään, tylsä on hyvä, tämä on oikeastaan olotila mitä olen tavoitellut vuosia, mutta blogimaailmassa se ei kanna. Tylsyys ei lukijoita kiinnosta. Toki minullakin olisi monestakin asiasta paljon sanottavaa varsinkin yhteiskunnallisesti, mutta niiden paikka ei minusta ole täällä vaan Twitter toimii enemmän alustana sille puolelle. Voisin kirjoittaa epäsuosituista mielipiteistäni, mutta ketä oikeasti kiinnostaa esim. se, että pidän kaikenlaisia self help -kirjoja naurettavina, sillä vaikka minusta ne ovat naurettavia, mutta jos niistä jollakin on hyötyä niin mikäs minä olen sanomaan. Tai sitä miten olen naureskellut vuosia KonMarille, että eikö nyt ihmiset kertakaikkiaan älynneet luopua turhasta roinastaan ennen tuota opusta?  Tylsäksi minut tekee myös se, etten pohdi päivittäin mitään maata mullistavia juttuja, mistä saisin blogiini aihetta. Elämässänikään ei oikein tapahdu mitään: syön, juon, nukun, teen töitä, testailen koko ajan uusia tuotteita taustalla blogia varten, joista lopulta vain hyvin pieni osa päätyy tänne asti.  Suunnittelen uusia blogijuttuja ja kuvaan tulevia varten. Vietän aikaa tietenkin mieheni kanssa. Tylsyyden huipentumasta taitaa kertoa se, että katselemme mieheni kanssa Metsoloita varmaan neljättä kertaa läpi, vaikka molemmat muistavat jo vuorosanatkin ulkoa. Silti se on edelleen parasta yhteistä aikaa. Ai niin ja ehdinhän minä katsella Netflixistä kohutun The Haunting Of Hill Housen, joka oli kyllä ihan hyvä, pari kohtaa säpsäytti kunnolla. Tosin sen jälkeen kun aloin katselemaan paljon tosielämän rikosdokkareita niin nämä keksityt kauhujutut eivät ole enää hätkäyttäneet entisenlaisesti.  Vaikka itse olen pääsääntöisesti tehnyt blogiani vuosia harrastepohjalta, niin toki aina lukijamäärien noustessa olen itsekin miettinyt, että ehkä tästä kohta kahdeksan vuoden rupeamasta voisi itselleen silloin tällöin nykyistä useammin myös muutaman roposen ansaita. Sitten kun itse olen umpirehellinen ihminen, niin tuntuu pahalta, että myös blogimaailman kaupallisuuden kasvaessa on joukkoon alkanut ilmestymään huijareita. Itsekin olen törmännyt moniin, valitettavasti. Huijareiden eteenpäin porskuttamista edesauttaa se, että edelleen harva firma ymmärtää kysellä bloggaajilta Analytics-lukuja tai katsoa sieltä Instagramista millaisista seuraajista se isolta vaikuttava luku koostuu. Esim. bloggaajien omaan sanaan lukijoiden määrästä ilman Analytics-todisteita luotetaan liikaa, tätäkin moni käyttää hyödykseen. Oi mutsi mutsin Elsa kirjoittikin juuri postauksen näistä Instagram-huijareista, jotka ostavat seuraajansa. Aihe josta ei vaan voi puhua liikaa. Tietenkin sitten tällaiselle rehelliselle ihmiselle tästäkin tulee riittämättömyyden tunne, pyöriä ympyröissä, joissa huomaa, että myös huijaamalla voi saavuttaa itselleen statuksen ja aseman. Rehellisyyttä ei välttämättä palkitakaan. Tästäkin voisin sanoa muutaman esimerkin myös yhteiskunnallisesti, mutta pidän mölyt mahassani.  Kaiken tämän tylsyyden keskellä nautin edelleen suunnattomasti isoimmasta intohimostani eli kosmetiikasta. En muista koska minulla olisi ollut näin monta postausaihetta valmiina blogini luonnoksissa kuin tällä hetkellä. Tiedän, että monet tykkäävät lukea blogistani juuri niitä muita kuin kosmetiikkaa koskevia aiheita ja lupaan kyllä palata niihin, jos tämä tylsyys jossain vaiheessa loppuu.  Mutta tällä hetkellä ajattelen niin, että tylsyydellä on turhaan tässä maailmassa negatiivinen kaiku, sillä joskus se tylsyys saattaakin olla onnellisen elämän salaisuus. Mitä jos tylsä ihminen onkin onnellinen? Oikein mukavaa sunnuntaita kaikille!

Avainsanat: koko kokea kirjoittaa kiinnostava kiinnostaa kertoa katsoa katsella kahdeksan instagram ihminen hill firma erikoinen elämä elsa blogi blogata bloggaaja asema ansaita analytics aihe syödä sunnuntai salaisuus saavutus pyöriä puhua pitää pieni pari palata paikka ongelma nykyinen netflix negatiivinen muutama mutsi mitä minä mieleni mies maata luopua luku lukija lukea käyttää käsitellä kuva kuukausi kosmetiikka puheenaiheet oma elämä lifestyle bloggaus ajatuksia ymmärtää yhteiskunta voi viettää vaikuttava vaihe tässä tänne twitter tunne tuleva todiste teen tapa


blogivirta.fi