Tänään on 19.11.2018 22:03 ja nimipäiviään viettävät: Liisa, Elisa, Eliisa, Eliisi, Elisabet, Elise, Lisa, Lisen, Lisbet ja Bettina. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Ekofokus:

Väitös: Lisääntyvä ilmankosteus voi kiihdyttää otsonikatoa arktisella alueella

Julkaistu: · Päivitetty:

Ilmastonmuutos on lisännyt keski-ilmakehän eli stratosfäärin kosteutta arktisilla polaarialueilla, käy ilmi Ilmatieteen laitoksen tutkija Laura Thölixin väitöskirjasta. Lisääntyvä kosteus voi kiihdyttää arktisen alueen otsonikatoa, vaikka otsonia tuhoavien klooriyhdisteiden käyttöä on onnistuneesti suitsittu. Kuva: pxhere Ilmatieteen laitoksen tutkija Laura Thölix tutki väitöskirjassaan, miten kosteuden muutokset arktisen alueen stratosfäärissä vaikuttavat otsonin määrään. Tutkimuksessa selvisi, että vesihöyry on lisääntynyt stratosfäärissä 2000-luvulla. Korkeampi vesipitoisuus johtuu pääosin siitä, että suurempi määrä vettä on kulkeutunut tropiikista napa-alueille. Vesihöyry vaikuttaa otsonikatoon arktisella alueella eri tavoin erilaisissa meteorologisissa olosuhteissa. Vesihöyry lisää otsonikatoa arktisella alueella eniten kohtalaisen kylminä talvina. ”Tämä johtuu siitä, että ilmastonmuutos jäähdyttää stratosfääriä, jolloin alueella muodostuu entistä enemmän polaaristratosfääripilviä. Pilvipartikkeleiden pinnalla tapahtuu reaktioita, jotka vapauttavat kloorin aktiiviseen muotoon. Tästä seuraa voimakasta otsonikatoa”, Laura Thölix kertoo. Erityisen kylminä talvina lisääntyneen kosteuden vaikutus on vähäisempi, sillä kloori esiintyy aktiivisessa muodossa ilman lisääntynyttä vettäkin. Otsonikato voi siis voimistua, vaikka klooriyhdisteiden käyttöä on vähennetty. Tulokset osoittavat, että vesihöyryn määrä on mallinnettava ilmastomalleissa oikein, jotta otsonikato voidaan ennustaa täsmällisesti. Thölix käytti stratosfäärin olosuhteiden tutkimiseen FinROSE-kemiakuljetusmallia, jota on kehitetty Ilmatieteen laitoksella. Otsoni ja vesihöyry ovat tärkeitä hivenkaasuja ilmakehässä. Vesihöyry on yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista, sillä se vaikuttaa maapallon säteilytasapainoon sekä moniin kemiallisiin reaktioihin ilmakehässä. Otsoni sen sijaan suojaa ihmisiä ja luontoa liialliselta auringon ultraviolettisäteilyltä. Montrealin pöytäkirjan asettamat rajoitukset klooriyhdisteiden eli CFC-kaasujen valmistukselle ja käytölle ovat saaneet otsonikerroksen tuhoutumisen pysähtymään, mutta otsonikerroksen ennalleen palautumisessa kestää vielä pitkään. FM Laura Thölixin väitöskirja " Modelling of Arctic stratospheric ozone and water vapour and their changes " tarkastetaan Helsingin yliopistossa. Väitöstilaisuus on tiistaina 6.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston Physicum-rakennuksessa (Gustaf Hällströmin katu 2, Helsinki, auditorio E204). Vastaväittäjänä on professori Ilona Riipinen (Stockholm University), ja kustoksena on professori Heikki Järvinen . Väitöskirja on luettavissa digitaalisessa muodossa Helda-palvelussa . Lähde: Ilmatieteen laitos

Avainsanat: yliopisto väitöskirja voi vaikutus vaikuttaa tutkija suoja reaktio rakennus professori pinta palvelu onnistua olosuhde muoto muodostua maapallo lähde luonto laura laitos laitokse vanhemmat kuva kosteus kello kehittää katu järvinen ilona ilmatiede ilmastonmuutos ilmakehä hällström helsinki heikki fm erilainen change arktinen arctic väitös otsoni


blogivirta.fi