Tänään on 17.11.2018 01:05 ja nimipäiviään viettävät: Eino, Einari, Einar ja Enar. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä:

Kuuden tutkimuslaitoksen ennusteet: Talven 2018-2019 sää Suomessa

Julkaistu: · Päivitetty:

Julkaisen luettavaksenne yhteenvedon kuuden kansainvälisen tutkimuslaitoksen tekemistä Suomen talven 2018-2019 vuodenaikaisennusteista. Loppuvuosi näyttää Suomessa leudolta, mutta vuoden 2019 alkupuolelta alkaen ennusteet ovat erimielisiä. Osa ennusteista näyttää koko talven jatkuvan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpänä, joskaan ajankohdan tavanomaisiin lukemiin verrattuna ei enää yhtä lämpimänä kuin loppuvuosi. Osa ennusteista arvioi Siperian kylmyyden ulottuvan ajoittain myös Suomeen. Talven loppupuoliskolla myös runsaat sateet ovat mahdollisia. Huom.! Päivitän jatkossa tuoreimmat talven sääennusteet tämän blogitekstin kommentteihin! Vuodenaikaisennusteet ovat melko yksimielisiä siitä, että Suomen loppusyksy ja alkutalvi näyttävät lämpimiltä. Toisten ennusteiden mukaan tammikuussa kuitenkin kylmenee selvästi. Toiset ennusteet puolestaan arvioivat koko talven olevan keskimääräistä lämpimämpi, vaikkakin myös näissä ennusteissa poikkeama pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna pienenee lopputalvea kohti mentäessä. Ennusteet lämpimästä talvesta ovat erityisen mielenkiintoisia ja ehkä jossakin määrin ristiriitaisia siksi, että arktisen merijään laajuus on nyt lähes ennätyspieni. Sula meri imee lämpöä tehokkaasti ja vapauttaa sitä talvella. Talvella tällainen lämmin arktinen alue voi joidenkin tutkimusten mukaan johtaa kylmään säähän Suomessa . Arktisen alueen lämpimyys nimittäin heikentää napapyörrettä eli polaaripyörrettä, jolloin arktiselta alueelta pääsee helpommin purkautumaan kylmää ilmaa Suomea kohti. Edellä mainittu syy-yhteys voisi antaa tukea kansanuskomukselle, jonka mukaan lämmintä kesää seuraa kylmä talvi. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että samana kesänä lämpö on ulottunut Suomesta Grönlantiin asti. Tilastollisesti tarkasteltuna edellisen vuosipuoliskon lämpötiloista ei yleensä pysty päättelemään mitään seuraavan vuosipuoliskon lämpötiloista. Toisaalta aiemman blogitekstini kommentissa on tilastoista pääteltynä ennustettu lämmintä kesää seuraavaa kylmää talvea 2018-2019. Elämme siis mielenkiintoisia aikoja. On kiinnostavaa nähdä, kuinka näiden erilaisten ennusteiden kanssa käy. Tosiasiahan on se, että vielä nykytekniikallakaan vuodenaikaisennusteilla ei ole kovin suurta käyttöarvoa. Esimerkiksi vuoden 2018 helmi-maaliskuun kylmyyden osasi selvästi etukäteen ennakoida vain yksi tutkimuslaitos. Kesästä ennustettiin yleisesti melko tavanomaista, pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna jonkin verran lämpimämpää. Kesän lähes ennätyksellinen helteisyys ja kuivuus jäivät ennustamatta. AccuWeather: Lämpimän syksyn jälkeen Siperian kylmyys ulottuu ajoittain Suomeen, talven loppupuolella myös runsaat lumisateet mahdollisia AccuWeatherin mukaan Länsi-Euroopassa, erityisesti Isossa-Britanniassa mutta myös Pohjois-Ranskassa, Belgiassa, Alankomaissa, Saksassa ja Skandinaviassa, talvi on tuulinen tai jopa myrskyinen, varsinkin tammi-helmikuussa. Tuulituhot ja tulvat ovat mahdollisia, vaikkakaan tulvatilanne ei näytä yhtä vakavalta kuin talvella 2013-2014. Atlantilta tulevat tuulet estävät Siperian kylmää ilmamassaa etenemästä kovin pitkälle länteen. Useat Siperian kylmän ilman purkaukset kuitenkin yltävät Itä-Eurooppaan. Euroopassa talven 2018-2019 kylmin ilmamassa sijoittuu Suomesta Ukrainaan ulottuvalle vyöhykkeelle. Tammi-helmikuussa kylmä ilma voi yltää Puolaan, Tšekkiin ja Itävaltaan asti. Talven toisella puoliskolla myös runsaat lumisateet ovat mahdollisia. Euroopassa tavanomaiseen verrattuna lämpimin talvisää keskittyy Portugalin, Espanjan, Italian ja Balkanin niemimaan alueelle. Sen sijaan Kreikkaan ulottuu ajoittain kylmää ja sateista säätä. NOAA/NWS: Loppusyksy ja alkutalvi lämpimät, sen jälkeen viilenevää ja Etelä-Suomessa sateista, mutta koko talvi pysyy pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpänä Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n ennusteissa tulevista kolmen kuukauden jaksoista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on joulu-helmikuu, jolloin lähes koko Suomessa on 2-3 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Vain Suomen läntisimmissä osissa poikkeama jää hiukan pienemmäksi (1-2 astetta yli keskiarvojen). Varsinaisen talven aikana eli joulu-helmikuussa Suomessa on 0,5-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Voimakkaimmin lämpimyys näkyy Etelä- ja Keski-Suomessa. Tammi-maaliskuussa sekä helmi-huhtikuussa etelärannikolla on edelleen 1-2 astetta ja Keski-Suomessa 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Sen sijaan Pohjois-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Keväällä eli maalis-toukokuussa Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Vain maamme etelä- ja kaakkoisosissa päästään 0,5-1 astetta pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolelle. Huhti-kesäkuussa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää on enää osassa Itä-Suomea. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on marraskuu, jolloin koko Suomessa on peräti 3-4 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Vielä joulukuussakin Suomessa on 1-2 astetta tai paikoin jopa 2-3 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Tammikuussa, helmikuussa ja maaliskuussa Etelä- ja Keski-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Paikoin Etelä-Suomessa voi olla jopa 1-2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Pohjois-Suomen lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Huhtikuussa sekä koko Suomen, Ruotsin että Norjan lämpötilat ovat normaaleissa lukemissa. Talvikuukaudet näyttävät pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämmiltä lähes koko Euroopassa. Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei näytä pitkäaikaisia keskiarvoja kuivemmalta. Pitkäaikaisia keskiarvoja sateisempaa näyttäisi olevan Etelä-Suomessa joulu-helmikuun, tammi-maaliskuun ja ehkä vielä helmi-huhtikuunkin jaksoilla. Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisempia ovat Etelä-Suomessa tammikuu, helmikuu ja ehkä maaliskuukin. Pitkäaikaisia keskiarvoja kuivempaa on Etelä-Suomessa vain marraskuussa, jolloin vähäsateisinta tavanomaiseen verrattuna on Kaakkois-Suomessa. Pohjois-Suomessa sademäärät ovat kaikkina kuukausina tavanomaisia, joskin joulukuussa voi paikoin sataa vähän keskimääräistä enemmän. Suomen ulkopuolelta huomattavaa on koko Keski-Euroopan kuivuus marraskuussa ja Balkanin alueen sateisuus tammi- sekä maaliskuussa. NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin. ECMWF: Keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen talvi Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että talvi (joulu-helmikuu) on Suomessa keskimäärin 1-2 astetta ko. kuukausien pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Sademäärät ovat tavanomaisia. ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla , josta löytyy myös kuukausiennuste. The Weather Company: Lämmin loppuvuosi, kylmä tammikuu The Weather Company arvioi keskilämpötilan marraskuun 2018 alusta tammikuun 2019 loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla olevan useimmilla Euroopan alueilla ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Tämä ei kuitenkaan koske Isoa-Britanniaa, Manner-Euroopan aivan pohjoisinta osaa, Etelä-Norjaa ja Etelä-Ruotsia. Kun talvi etenee, Pohjois-Eurooppaan on tulossa pitkästä aikaa kylmä talvi. Etelä-Euroopassa talvi pysyy pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpänä ja myrskyisenä. Suomessa marraskuu ja joulukuu ovat ennusteen mukaan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä. Sen jälkeen talvi muuttuu kylmäksi ja tammikuusta 2019 on tulossa Suomessa pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempi. IRI: Erityisesti alkutalvi Suomessa pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi IRI:n ( International Research Institute for Climate and Society ) ennusteen mukaan kolmen kuukauden jaksolla marraskuun 2018 alusta tammikuun 2019 loppuun koko Suomessa on ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Todennäköisyys keskimääräistä lämpimämpään säähän kasvaa sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään. Sademäärät ovat tavanomaisia, paikoin Kaakkois-Suomessa ehkä keskimääräistä pienempiä. Marras-tammikuun kaltainen lämpötilajakauma jatkuu myös joulu-helmikuussa, joskaan keskimääräistä korkeampien lämpötilojen todennäköisyydet eivät enää ole yhtä korkeat kuin marras-tammikuussa. Merten rannikoilla sademäärät voivat jäädä keskimääräistä pienemmiksi. Myös tammi-maaliskuuksi IRI ennustaa keskimäärin pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämpää säätä, mutta lämpimyyden todennäköisyys on edelleen pienentynyt edellisestä kolmen kuukauden jaksosta. Itä- ja Pohjois-Suomen sademäärät voivat olla keskimääräistä suurempia. Helmi-huhtikuussa koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta ennustetaan olevan edelleen pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää, joskaan todennäköisyys ei ole kovin suuri. Sademäärät ovat tavanomaisia. Suomen ulkopuolelta huomattavaa on arktisen alueen, esimerkiksi Grönlannin ja Huippuvuorten, lämpimyys kaikilla ennustetulla kolmen kuukauden jaksoilla. Japanin ilmatieteen laitos: Marras-tammikuun jakso todennäköisemmin pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi kuin kylmempi Japanin ilmatieteen laitos  ennustaa, että marras-tammikuussa tavanomaiseen verrattuna kaikkein todennäköisimmin lämmintä ilmamassaa on arktisella alueella Suomen pohjoispuolella (Huippuvuorten ympäristössä). Suomen alueella (Suomen pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna) lämpimän sään todennäköisyys ei ole aivan yhtä suuri. Suomen itä-, länsi- ja osittain myös eteläpuolella sää näyttäisi olevan (ko. alueiden pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna) kylmää. Tällaisessa tilanteessa, jossa ennusteen mukaan Suomessa on lämmintä ilmaa ja Suomen itä- sekä länsipuolella kylmää ilmaa, ei tarvita olosuhteissa (esim. polaarisuihkuvirtauksessa) kovin suurta muutosta aiheuttamaan sen, että Suomeen voikin tulla pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna kylmää ilmaa. Sademäärissä on suurta alueellista vaihtelua. Lue tästä joulun sääennuste, mutta älä usko sitä! Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi lämpimimmillään -2 astetta ja pilvistä säätä, AccuWeather nollaa astetta tai pikkupakkasta ja lumikuuroja. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle. Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja , käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä" . Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia. Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä. Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta? Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia . Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. NOAA/NWS:n ennusteet näyttävät usein jatkavan ennusteen tekohetkellä vallinnutta tilannetta liikaa myös eteenpäin. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita . Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy. Jos vuodenaikaisennuste ennustaa joulu-helmikuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa. Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on vielä parin vuoden ajan 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010 . Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010. Lue myös nämä Sääilmiöiden ABC-kirja Jollei jouluna ole lunta, voiko joulupukki tullakaan? Vuorokauden lumisade-ennätys Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit! Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä

Avainsanat: arktinen antaa alusta alue abc 90 2014 2013 meri marraskuu manner maantiede maa maaliskuu länsi lämpö lämpötila lämpimät lämmin lämpimämpi limu lumisade loppuvuosi laitos laitokse käyttää käytetty kylmä kuukausi kuivuus kreikka koko kirja kiinnostavaa kesä kesäkuu keskus keskittyä keskilämpötila keskiarvo kasvaa kansainvälisen kaakkois jää järjestö julkaista julkaisu joulupukki joulu joulukuussa joulukuu johtaa jatkaa jari japani jaskon jakso itä italia iso ilmatiede ilmasto ilmakehä ilma huomata huippuvuori huhtikuu helsinki helmikuu helmi grönlanti eurooppa etelärannikko etelä espanja esimerkki ensilumi ennätys ennuste company climate britannia blogiteksti blogi biologia belgia balkani aste paikkakunta onko ongelma olosuhde näyttää nähdä norja nino nina niemimaa muutos muutama mitä metri merivesi merijää sade ruotsi rikos research reitti ranska puola portugali pohjoispuoli pitää pilvi pienempi sijoittua seuraus seuraava sataa sari saksa sademäärä suurempia suomi suomessa sula society siperia talvi sää sääennuste syy syksy suuri tarkoittaa tammikuu tammi tukea toukokuu tietokone tekijä tavanomainen tarvita tässä tyypillinen tuuli tutkimus tulva voida voi virallinen vertailukausi vapaus vaikuttaa vaihe usko useampia sää ja ilmasto yhteys weather vuorokausi vuosi


blogivirta.fi