Tänään on 14.12.2018 00:40 ja nimipäiviään viettävät: Jouko ja Ove. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Yhteisöllisyys, yksilöllisyys

Julkaistu: · Päivitetty:

Suomalainen ei ole koskaan yksin, sanoo runoilija. Onko se totta ja jos on, onko se hyvä vai huono asia? Aikahan on aina ristiriitainen. Ihannoidaan mennyttä yhteisöllisyyden aikaa, jota ei ehkä koskaan ole ollut olemassa, koska silloin ei välttämättä ollut nykyistäkään tasa-arvoa. Kohdeltiin huonosti monia ryhmiä, oltiin etnosentrisiä, ei ollut sosiaaliturvaa. Uskonto saattoi lohduttaa tuonpuoleisuudella, mutta se myös tuomitsi ja sementoi vallitsevan järjestyksen. Kammotaan nykyaikaa, joka on tuonut pohjattoman yksinäisyyden monille, kun naapuria ei tunneta eikä ole yhteisöä, joka pitäisi huolta. Yhteiskunnan tukiverkot kohtelevat yksilöä usein tunteettomasti. Toisaalta nykyajassa on mahdollisuuksia, on fantastiset harrastusmahdollisuudet, jos niitä haluaa. On perustoimeentulo. On mahdollisuus elää itsellistä elämää, jossa eivät fyysiset puolet ja toisen pakollinen läheisyys ole haittana. Hyvin suuri osa suomalaisista elää yksinäistalouksissa; sekin jo kertoo jotakin. Itse nautin yksin asumisesta. Jos olisi rahaa, väljät tilat ja sopiva kumppani, mikä ettei, mutta ajatuskin puuutteellisesta yhdessä asumisesta kammottaa. Nettiyhteisöllisyys on ihan hyvä korvike. Eksistentiaalifilosofisesti voi myös ajatella ihmisen perusyksinäisyyttä, hän syntyy yksin ja kuolee yksin, tosin toisten avustamana, mutta kuitenkin. Ihmisen elämä on kai yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden rajanvetoa. Ihan yksin ei pärjää, ihan laumassa on tuskallista olla, ainakin monilla. Sekä äärimmäisessä yksilöllisyydessä että yhteisöllisyydessä on pimeät puolensa. Muistamme viime vuosisadan massaliikkeet, jotka vannoivat yhteisöllisyyden nimeen. Toisaalta taas narsismi on aikamme sairaus. Palvotaan sairaalla tavalla julkkiksia, mutta samalla he elävät veitsen terällä kuin gladiaattorit muinaisessa Roomassa. Millä hetkellä tahansa julkisuus saattaa kääntää peukalonsa alas ja se on menoa sitten. Siinä elää Janten laki , joka samalla on tuomitsemassa kenet tahansa, joka uskaltaa pistää nokkansa esiin. Ehkä myös blogini Maalainen, ainakin alkuvaiheissaan on kertomus yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden ristiriidoista, yhteisöllisyyden iloista ja suruista. Aloin kirjoittaa sitä vasta siinä vaiheessa, kun olin jo pettynyt tuonkaltaiseen yhteisöllisyyteen. Suomalainen -runo , Jorma Etto ja oma artikkelini aiheesta ja aiheen vierestä Kylä ja kaupunki, oma artikkeli Yksilöllisyys, Hikipedia Yksilöllisyys vai yhteisöllisyys , Pakanasanomat Kommunitarismi, wikipedia Kansalaisfoorumi, kommunitarismi

Avainsanat: kirjoittaa kertomus kaupunki julkisuus ihminen hän huono elävä elämä blogi asua artikkeli ajatella aika aihe aihee runoilija runo rooma raha puoli pettyä pakollinen onko olin nykyaika mahdollisuus läheisyys laki kääntää kylä kuolema yksilöllisyys yhteisöllisyys narsismi yksinäisyys yksin yhteisö yhteiskunta wikipedia vuosisata voi vaihe uskonto tila suuri suomalainen sairaus


blogivirta.fi