Tänään on 18.12.2018 21:48 ja nimipäiviään viettävät: Aapo, Rami, Aappo ja Abraham. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
intrigööri:

Mieltä arvuuttamaan

Julkaistu: · Päivitetty:

Toivorikasta mielenterveysviikkoa 18. - 25.11.2018! Satunnaisen seurailijan tavoin hoksin vasta äsken, että menossa on mielenterveysviikko, linkki siitä. Jonkin sortin mielenterveyskuntoilijana tuo aihe meikääkin kiinnostaa. Itsellä ei ole ollut harmia lääkkeistä, mutta olen nähnyt monen tutun ja läheisenkin ihmisen notkahtavan liikaan ja/tai vääränlaiseen lääkitykseen, enkä tarkoita tässä viinaa tai huimeita. Seuraavassa on aatoksia vuosien takaa. Jossain vaiheessa sekin jo teetti töitä, että saisi selviltä päin kirjaimet osumaan oikeassa järjestyksessä peräkkäin. Monta vuotta meni, ettei juuri tullut mihinkään kirjoiteltua. Päässä ei kuitenkaan silloin ollut paljon vikaa, eikä paljon muutakaan, siis vikaa... 19.3.2012 Zombeiksi lääkityt Yle uutisoi tänään, että tutkijat ovat huolissaan vahvojen rauhoittavien psyykenlääkkeiden, unilääkkeiden, sekä kipulääkkeiden väärinkäytöstä Suomessa. Jo oli aikakin ryhtyä edes olemaan  huolissaan.  Kysymys on sekä ns. bentsopohjaisten lääkkeiden käytöstä huumeina että yleensä vahvojen lääkkeiden liikakäytöstä. Lääkekoukussa olevat ovat tahtoen tai tahtomattaan zombeja joukossamme. Liikakäyttö johtuu ihan siitä, että ihmisen sietokyky lääkkeisiin kasvaa ja ajan kanssa käyttäjä tarvitsee yhä suurempia annoksia. Ilmiö on pohjimmiltaan sama kuin vilpittömillä viinan ystävillä.   Selvään päähän juotuna pari kaljaa tai viinilasillistakin tuntuu hiukan. Kunnon päihdekierteessä oleva tarvitsee pahimmillaan jopa pullollisen kossua, jotta hirveä tärinäkankkunen rauhoittuu. En tarkoita tässä mitään normaalin ihmisen ikävää krapulaa viikonlopun juhlien jälkeen. Humalan tunne tulee rajulle ryyppyveikolle vasta perusteellisen viinan kittaamisen jälkeen ja siinä tilassa promillemäärä veressä nousee hurjiin lukemiin. Lääkäri häärää Lääkärit määräävät ja hääräävät edelleen bentsolääkkeitä potilailleen varsin suruttomasti. Suomessa ei itse ukko ylijumalakaan saa julkisesti puuttua siihen, mitä lääkäri määrää. Jostain taviksesta blogiukosta ei tietysti kannata välittää. Tämä ukko uskaltaa silti ottaa valkotakkisten klaanin halveksunnan vastaan, sillä kun tälle Buddhan ystävälle noutaja joskus tulee, ei siinä silloin kysellä edes Hippokrates-vainaan mielipidettä.  Siinä auttaa vain loitsu tai rukous, jos on aikaa kumpaankaan. Omat kokemukset valkotakkisista, onneksi vielä aika vähäiset, ovat osoittaneet, että lääkäreitä on montaa sorttia. On heitä, jotka ovat osaavia ja vastuullisia, sekä heitä, jotka menevät  aidan yli helpoimmasta kohdasta, koska oma osaaminen ja niin muodoin auktoriteetti on lähinnä vain sen valkoisen takin varassa. Onneksi suurin osa lääkäreistä on kunnon ammattilaisia, kuten pääosa insinööreistä, poliiseista ja sähkäreistäkin, eikä unohdeta putkimiehiä. Itsellekin joskus viina maistui. Humala ja pako pahasta todellisesta maailmasta viehätti, valitettavasti. Piti jopa uhota, että ennen sitä on vaikka krapulassa kuin kuin ihan selviltä päin. Kuitenkin oma kynnys huumeisiin tai lääkkeisiin oli aina korkealla. Omien elämänongelmien ja niiden pitkien jälkilöylyjen, sekä samalla kertyneen tuttavapiirin kautta, lääkkeiden liika- ja väärinkäyttäjätkin tulivat tutuiksi. Samanlaisia reppanoita he ovat, kuten useimmat muutkin ihmispolot.    Vielä joskus kaikaisella 80-luvulla lääkkeiden nappailu oli harvinaisempaa, jos kohta silloinkin niitä määräiltiin ongelmaisille miten paljon vain, vaikka laatikkosotalla. Suomi on aina ollut vahvojen lääkkeiden luvattu maa. Suurten psykiatristen sairaaloiden romutus tehtiin jo kauan sitten, mutta hoitoa tarvitsevien määrä ei siitä vähentynyt. Sitä suurta joukkoa pitää lääkitä, kun muita konsteja ei ole ja lisää ongelmaisia tulee. Avohoito on, mitä missäkin. Lääkeresepti on käytännössä ainoa "kunnon" hoitotoimi. Mieltä arvuuttamaan Muistan tässä yhtä kaveria, joka tapasi sanoa, että pian pitää taas lähteä sinne terkkarin siipeen, mielenterveystoimistoon,  "mieltä arvuuttamaan". Samaisella kaverilla oli todella piironginlaatikko täynnä psyykenlääkkeitä, joita hän nappaili viinan ja kaljan kanssa omaan tahtiinsa ja jakelipa hän nappeja ystävällisesti toisillekin. Kaveria sanottiin "tohtoriksi". Tietääkseni tämä tohtori raitistui myöhemmin ja pärjäili sitten, ainakin vähemmillä tropeilla ja tripeillä. Riippuvuus voi olla vakavaa, kohdistuipa se mihin vain. Viinasta ja tupakastakin voi olla äärimmäisen vaikeaa päästä irti. Jos tällaisiin aine-addiktioihin taipuvainen ihminen sekoittaa nuppinsa surullisen kuuluisilla bentsodiatsepiineilla, on peli selvä. Varsinaisista huumeista ei edes tarvitse puhua mitään, niitäkin jo kovin montaa sorttia ja lisää tulee. Eri aineiden sekakäyttö aiheuttaa nykyisin suurimmat ongelmat, pelkkiä viinaveikkoja on päihdeongelmaisissa enää vähän, jos ollenkaan. Lääketeollisuuden rooli tässäkin asiassa on selvä, bentsot ovat kuin timanttikaivos, koska käyttäjät eivät pääse niistä eroon ja tarvitsevat aina vain suurempia annoksia. Lääkebisnes tahtoo tietenkin kasvaa, kuten kaikki muukin tässä rosvokapitalismin kukoistustuksessa. Pitääkö siihen sitten alistua? Tämä aamu on, taas, pessimistinen. Emme voi mitään vahvojen ja riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden vyörylle. Kun inehmolla korvien välistä viskaa, ei lääkäreillä ole juuri muita hoitokeinoja kuin määrätä lääkkeitä, pyöriköön potilas sitten vaikka silmät seisten porukan jatkona. Terapiaa ei riitä kaikille, eikä sen yleensä katsota yksin riitävän. Vertaistukiryhmiä on mielenterveyspuolella vasta vähän, mutta jos on, niitä kannattaa kysyä. Ei ole enää pelkkiä vanhan ajan päihdeongelmia, vaan esim. bentsojen syönti alistaa taviksenkin nopeasti samanlaiseen riippuvuuskierteeseen kuin Turmiolan Tiina ja Ranttali- Reiska. Sen tuhoisan riippuvuuden laittaa alulle tuo luotettava valkotakkinen ammattihenkilö ammattipöytänsä takana ammattituolissaan ja koska hän  on sinusta muka huolissaan, hän kirjoittaa  yhden sellaisen "tehokkaan" bentsoreseptin.  Ensimmäisen reseptin jälkeen lääkäri ja hänen kollegansa saavat vuosien varrella kirjoittaa loputtomasti uusia reseptejä, kun Tiinat ja Reiskat säntäilevät kuin testirotat labyrintissä etsimässä "paremmin" vaikuttavia lääkkeitä siihen ja tuohon pahaan oloonsa ja sekavuuteensa. Lääkekierteen aiheuttamaan pysyvään normielämästä syrjäytymiseen olisi olemassa vain yksi lääke eli lääkkeistä luopuminen, vierotus. Joskus harvoin sekin onnistuu. Lopulta astuu kuvaan toinen ammattihenkilö, joka tummassa puvussa ja liperit kaulassa lohduttaa liian nuorena nukkuneen arkun ääressä surevia läheisiä. Itse olin tällaisessa tilaisuudessa suremassa vasta viime vuoden lopuilla. Yksityistäminen voi olla tuhoisaa Intrigöörille tuo valoa pimeyteen edes se, että Britanniassa lääkärit ovat käynnistäneet poliittisen liikkeen vastustaakseen terveydenhoidon tappavaa yksityistämiskierrettä. Jenkkilässä suuret joukot ihmisiä vaativat ikuisia hulluja päiviä viettäviä lääketeollisuuden porhoja vastuuseen. Jopa pelkkiä unilääkkeitä epäillään ennenaikaisten kuolemien aiheuttajiksi, no se oli vain yksi miljoonasta tutkimuksesta, se vain sattui silmään.  Jenkkilässä ihmisten saamat kemikaalikertymät ovat muutenkin kai 10-kertaiset Eurooppaan verrattuna. Ei siinä tarvittaisi enää kuoliaaksi lääkitsemistä. Mutta mitäs meillä Suomessa? Kauhistellaan, höpötetään, eikä tehdä paljon mitään. Kurjia, köyhiä ja sairaita kyykytetään aina vain lisää. Tämän tien päätä voimme seurata nyt livenä Kreikassa, missä vain joukko vastuullisia ja alipalkattuja lääkäreitä yrittää pitää yleistä terveydenhoitoa yllä kansalaisjärjestöjen tuella. Kalliisiin lääkkeisiin ei Kreikassa ole enää varaa. Tarvittaisiin varmaan EU:n tukiaisia paitsi pankkiireille, myös apteekkareille? Totta kai psyykenlääkkeitä sinänsä tarvitaan. Joskus ei todella auta muu kuin vahva lääkitys. Mutta mitä lääkkeitä määrätään ja  kenelle? Siihen kysymykseen voivat vastata vain parhaat asiantuntijat, lääkärit ja muut alan vaikuttajat. Vastuu on lääkäreillä ja heille määrärahoja myöntävillä politsauruksilla ja byroo-krakeneilla. Maallikkona sanon vain sen kokemuksen perusteella, minkä olen itse joutunut hankkimaan, että vältä lajitoveri vahvoja nuppilääkkeitä, älä ota ainakaan bentsoja. Sellaiset myrkyt eivät ole mitään työikäisen ja -kuntoisen taviksen kamaa, sillä rappeutuminen ja sitä seuraava syrjäytyminen on nopeaa. Muita ihmiselle parempia vaihtoehtoja on pakko löytyä! Onnenpillereitä ei ole. *** Laitan linkkeihin aluksi tämän äsken Oikotiedosta hoksimani blogijutun. Vanhat linkit:  Lisäys 19.4: Masislääkkeiden käyttö kasvaa, hyödyt ovat epäselviä: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-elama/2012/04/19/pillerilla-toihin-miten-elamasta-tuli-tallaista/201227625/139   Ja vielä 19.4: Masentaako, lähde kävelemään! http://www.iltasanomat.fi/terveys/masennuksen-hoitoon-loytyi-yllattava-keino/art-1288463311655.html?pos=1288345044485 Jotain myönteistäkin nuppilääkkeistä löytyy:  Masennuslääkkeet ehkä parantavat aivojen kykyä uusiutua? Lähettänyt  intrigööri   klo  19.3.12   ***

Avainsanat: muut muu muka mitä mielipide maistua maailma maa lääkäri lääke lääkitys lähteä lähde loputon loitsu live lisätä linkki laittaa köyhä käyttäjä kysyä kysymys kynnys kyky kuva kreikka kossu korkealla kokemus kello kirjoittaa kiinnostaa kaveria kasvaa kama kalja julkinen juhla joukko intrigööri iltasanomat ilmiö ihminen hän humala http hoito eurooppa eu etsiä britannia auttaa astua asiantuntija arkku annos ammattilainen aivo ainoa aine aika aiheuttaa aihe aamu tiina tarvita takki syrjäytyä suuri suurempia suomi suomessa silmä seurata seuraava sekoittaa rukous rooli riippuvuus resepti reiska päästä pääosa päähän päivä puku puuttua puhua potilas porukka poliittinen pitää peräkkäin peli pari pako ottaa osaaminen onni ongelma olin nuorena nopea nappi tutkimus tutkijat tunne tuli tuki tohtori tila tilaisuus vastuu vastata varaa valo valkoinen vakava vaihe vahva uutisoida ukko tässä ystävällinen ystävä yrittää yle yksin välittää voi viina viikoloppu


blogivirta.fi