Tänään on 15.12.2018 22:16 ja nimipäiviään viettävät: Heimo ja Sverker. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Perheyrittäjyys Family Business:

Toimitusjohtaja on alisteinen hallitukselle osakeyhtiössä

Julkaistu: · Päivitetty:

 Kuva Margit Mannila Otsikoin tämän kirjoitukseni Toimitusjohtaja on alisteinen hallitukselle osakeyhtiössä. Käsittelen siis hallituksen roolia osakeyhtiössä. Tämä kirjoitus liittyy yritysoikeuden opetukseen (29.11.2018). Käytän alaviitteitä (73-90), joissa on tarkennuksia käsittelemiini asioihin sekä lähdemerkinät. Alaviitteiden sisältö on kirjoitettu auki lähdeluettelon jälkeen. Tämä kirjoitus on julkaistu myös LinkedIn-verostolleni. Pakollisia osakeyhtiön elimiä ovat osakeyhtiölain (myöhemmin OYL:n 624/2006) 5:1 §:n mukaan yhtiökokous ja 6:1 §:n mukainen hallitus sekä ainakin yksi varsinainen tilintarkastaja, mikäli sellainen on tilintarkastuslain perusteella oltava. Erikseen laissa mainitaan, että lisäksi osakeyhtiöllä voi myös olla toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto. Käytännössä osakeyhtiölain mukainen hallintomalli on vertikaalinen: Hallitus valitsee ja erottaa toimitusjohtajan. Toki toimitusjohtajalla on oikeus myös itse erota tehtävästään. 73 Näkemykseni mukaan tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että osakeyhtiölaissa ei enää kielletä hallituksen puheenjohtajaa toimimasta samanaikaisesti yhtiön toimitusjohtajana. Käytännössä osakeyhtiön hallintomalli voi näin yksinkertaisimmillaan käsittää yhtiökokouksen ja hallituksen, jossa on yksi varsinainen jäsen ja hänellä varajäsen. 74 Hallituksen laaja yleistoimivalta . OYL:n 624/2006 6:2.1 §:ssä yhtiön hallitukselle annetaan laaja yleistoimivalta. Tätä rajaavat toisaalta laki, yhtiön oma yhtiöjärjestys sekä yhtiökokouksen toimivalta. Käytännössä on kyse yleissäännöksestä, jolla hallitukselle on määrätty kaikki tehtävät, joita ei ole OYL:ssa 624/2006 tai yhtiöjärjestyksessä määrätty toimitusjohtajan, hallintoneuvoston tai yhtiökokouksen suoritettavaksi tai jotka kuuluvat asian luonteen johdosta lähtökohtaisesti suoraan hallituksen toimivaltaan. 75 Jos jokin tehtävä kuuluu hallitukselle, se tarkoittaa käytännössä sitä, että tuo tehtävä suoritetaan hallituksen päätöksen perusteella. Vaihtoehtoisesti hallituksen velvollisuutena on huolehtia siitä, että asia tulee suoritetuksi. 76 OYL:n 624/2006 6:7.1 §:ssä alistetaan toimitusjohtajan toimivalta suhteessa hallitukseen. Hallitus voi yhtiöjärjestyksen määräyksen nojalla tai yksittäistapauksessa tehdä toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa päätöksen myös silloin kun yhtiöllä on toimitusjohtaja. Tähän alisteisuuteen kuuluu myös se, että hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Käytännössä, jos yhtiössä ei siis ole valittu toimitusjohtajaa, kuuluu yhtiön juokseva hallinto yhtiön hallituksen toimivallan piiriin. 77 Villa toteaakin, että kun tarkastellaan OYL:n 624/2006 hallintojärjestelmän systematiikkaa, on toimitusjohtajan toimivalta käytännössä lohkaistu hallituksen toimivallasta. 78 Mikäli OYL:ssa ei ole erikseen säädetty asian päättämisestä yhtiökokouksen tehtäväksi, kuuluu päätösvalta tällaisissa tapauksissa joko hallitukselle tai toimitusjohtajalle, riippuen siitä, miten hallitus tahtoo. Käytännössä siis viimekädessä hallitukselle. 79 Voidaan siis todeta, että yleistoimivalta on osakeyhtiössä hallituksella. Yhtiökokouksen toimivalta on hallituksen yleistoimivaltaan nähden toissijainen, sillä asian kuuluminen yhtiökokouksen päätettäväksi edellyttää osakeyhtiölain säännöstä ja siten yhtiökokous on toimivaltainen vain niissä asioissa, jota sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvat. 80 Koska hallitus on siis yhtiön pakollinen toimielin ja jonka tehtäväksi on säädetty yhtiön toiminnan järjestäminen, yhtiön johtaminen ja yhtiön edustaminen, menee sen toimivalta ymmärrykseni mukaan aina toimitusjohtajan toimivallan ohi. Toimivalta on erityisesti niissä asioissa, joita ei OYL:n 6:2.1 §:n säännöksen mukaan nimenomaisesti ole osoitettu yhtiökokoukselle tai hallintoneuvostolle. Osakeyhtiön hallituksissa tulee olla vähintään yksi tai useampi luonnollinen henkilö. Oikeushenkilö, alaikäinen tai henkilö jolle on määrätty edunvalvoja tai jonka toimintakelpoisuutta on jollakin tavalla rajattu tai konkurssissa oleva, eivät voi olla hallituksen jäseniä. 81 Käytännössä hallituksen toiminta ei rajoitu pelkästään osallistumiseen hallituksen kokouksiin. Hallituksen jäsenyys merkitsee jatkuvaa velvollisuutta olla selvillä yhtiön asioista. 82 Tällainen ymmärrys puuttuu mitä todennäköisemmin henkilöltä, jolla ei ole ymmärrystä lainsäädännöstä. Aika monessa kunnan omistamassa osakeyhtiössä, jossa jäsenyys hallitukseen määräytyy poliittisin perustein on käsitykseni mukaan tällaisia ongelmia. Eikä välttämättä henkilökunnan edustaja, joka on yhtiön hallituksessa käsitä tehtävänsä lakiperusteista vaativuutta ja vastuullista merkitystä. Hallitus vastaa muun muassa, että yhtiön kirjanpito ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty OYL 624/2006 6:2.1 §  yhtiön varojen käytöstä huolellisuusvelvoitteen mukaisesti OYL 624/2006 1:8 § 83 Lisäksi hallituksella on siis oikeus osallistua yhtiön liiketoiminnasta päättämiseen myös silloin kun yhtiöllä on toimitusjohtaja. Villa korostaa, että vaikka päätökset yhtiön juoksevista asioista kuuluvat lähtökohtaisesti toimitusjohtajan tehtäviin, kuuluu hallituksen päättää yhtiön toiminnan kannalta laajakantoisista operatiivista toimista ja erityisesti aina sellaisista, joihin liittyy merkittävää liikeriskiä. Hallituksen vastuulla ovat asiat, jotka yhtiökohtaisesti arvioiden ovat: ”1) yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen epätavallisia, laajakantoisia tai sisältävät paljon riskiä, 2) periaatteellisesti tärkeitä tai 3) koskevat toiminnan huomattavaa laajentamista tai supistamista.” 84 Villa toteaa, että OYL:ssa 624/2006 säännellään hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävistä liiketoiminnan johtamisessa vain yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon sekä yhtiön edustamisen osalta. Lähtökohtaisesti toimitusjohtajan tehtävänä on vastata yhtiön päivittäisen toiminnan johtamisesta hallituksen ohjauksessa ja valvonnassa. Kuten jo edellä on tullut ilmi, on toimitusjohtaja hallituksen alainen toimielin, jonka tehtävä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti, kuten OYL:ssa 624/2006 6:17:1 §:ssä todetaan, sekä vastaa siitä. lisäksi tehtäviin kuuluu vastata siitä että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. 85 Toimitusjohtajan alisteisuus hallitukselle tulee esiin OYL:n 624/2006 6:17.2 §:ssä, jossa todetaan, että toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain, jos yhtiön hallitus on hänet siihen valtuuttanut. Niin toimitusjohtajan kuin hänen sijaisensa esteellisyyttä arvioidaan samojen periaatteiden ja säännösten perusteella kuin hallituksen jäsenenkin. 86 Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja myös erottaa hänet. Erottaminen tulee lähtökohtaisesti voimaan välittömästi, eikä erottamisen syytä tarvitse mainita. Toimitusjohtajalla on, kuten edellä todettiin, on oikeus erota itse, milloin haluaa, ilmoittamalla siitä yhtiön hallitukselle. 87 Villan mukaan, että säännöksen perusteella hallituksella on yleistoimivalta edustaa yhtiötä. Hallitus on säädöksen mukaan osakeyhtiöoikeudellisena toimielin eikä hallituksen edustusoikeutta voida yhtiöjärjestyksen määräyksin poistaa tai siirtää yhtiön muille toimielimille tai tahoille. Kun hallitus edustaa yhtiötä se toimii yhtenä kokonaisuutena: toisin sanoen kaikki hallituksen varsinaiset jäsenet yhdessä. Villa toteaa, että OYL:n 624/2006 6:25.1 §:n 2. virkkeen mukaan toimitusjohtaja voi edustaa yhtiötä asiassa, joka OYL:n 624/2006 6:17 §:n nojalla kuuluu hänen tehtäviinsä. HE 109/2005 on todettu, että hallitus edustaa yhtiötä yleensä ja että toimitusjohtaja voi edustaa yhtiötä niissä asioissa, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä 17 §:n nojalla. 88 Muissa asioissa – siis asioissa, siis niissä jotka eivät kuulu toimitusjohtajan tehtäviin – toimitusjohtaja tarvitsee edustamiseen hallituksen valtuutuksen tai yhtiöjärjestyksessä annetun OYL:ssa 624/2006 6:26 §:ssä tarkoitetun edustamisoikeuden. 89 Oikeus yhtiön edustaminen sitovasti suhteessa kolmansiin ei tuo edustajalle oikeutta tehdä kuitenkaan päätöksiä yhtiön puolesta. On siis erotettava toisistaan edustajan kelpoisuus ja edustajan toimivalta. Kelpoisuus edustaa yhtiötä määräytyy siis osakeyhtiölain perusteella eli se liittyy edustajan asemaan yhtiön toimielimenä eli hallituksena tai toimitusjohtajan tehtäviin tai vastaavasti kaupparekisteriin merkittynä edustamisoikeutena. 90 Lähteet HE 109/2005 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi. [ https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2005/20050109.pdf ]. (24.10.2018). Mähönen, Jukka – Villa, Seppo. Osakeyhtiöoikeus käytännössä. 2013. Talentum. Helsinki. Osakeyhtiölaki 624/2006. Finlex.fi. [ https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624 ]. (24.10.2018). Salo, Marika. Hyvä liiketoimintapäätös ja johdon vastuu. 2015. Talentum. Helsinki. Villa, Seppo. Henkilöyhtiöt ja osakeyhtiö. 2018. Talentum. Helsinki. Alaviittaukset 73 Villa 2018, s. 271. 74 Villa 2018, s. 271 ja 291. Tällainen tilanne, jossa toimitusjohtaja on myös hallituksen puheenjohtaja, ei kuitenkaan ymmärtääkseni ole, välttämättä yhtiön edun mukainen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa toimitusjohtajan tekoja pitäisi arvioida kriittisesti, hallitus voi menettää käytännössä toimintakykynsä eikä se näin kykene puuttumaan toimitusjohtajan toimintaan sillä ripeydellä, mitä joissakin tilanteessa olisi syytä puuttua. Yhtiökokous on kuitenkin osakeyhtiön ylin toimielin. Onko yhtiökokouksella kuitenkaan mahdollisuuksia saada yhtiön tilasta riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi edellä kuvatussa tilanteessa, jossa toimitusjohtaja toimii hallituksen puheenjohtajana. Tällainen tilanne muodostaa, käsitykseni mukaan, pahimmassa tapauksessa yritykselle vakavan riskin. 75 Villa 2018, s. 291. 76 Villa 2018, s. 291. 77 Katso myös Villa 2018, s. 291–292. 78 Villa 2018, s. 292. Katso myös Mähönen – Villa 2013, s. 393, jossa kirjoittajat toteavat, että hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja tai selvitysmies ja edustaja ovat velvollisia korvaamaan vahingon, jonka tehtävässään OYL 1:8:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet yhtiölle (OYL 22:1.1). Myös sellainen vahinko on korvattava, jonka he ovat tehtävässään muuten kuin huolellisuusvelvollisuuden osalta osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. 79 Villa 2018, s. 292. 80 Villa 2018, s. 292. 81 Villa 2018, s. 292. 82 Salo 2015, s. 44. 83 Villa 2018, s. 293. Villa tiivistää, että huolellisuusvelvoitteeseen sisältyy yhtiön varojen käyttämistä, liiketapahtumien tekemistä ja kirjaamista koskevat yhtiön sisäiset mekanismit ja käytänteet ovat yhtiön toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen ohjeistettu ja valvottu siten, että yhtiön varojen käyttäminen sekä rahoitusriskit ovat toimivien valvontamekanismien piirissä. 84 Villa 2018, s. 293. Edelleen s. 294 Koska lähtökohtaisesti osakeyhtiön tulee tuottaa voittoa omistajilleen, on tämä asia otettava huomioon myös hallituksen toiminnassa. Käytännössä ”Hallituksen on täyttäessään tehtäväänsä tasapainoiltava voiton tuottamisen ja siihen liittyvän riskin välillä. Hallituksen on huolehdittava muun muassa siitä, että voiton tavoittelussa ei oteta liian suuria taikka vääriä riskejä.” 85 Villa 2018, 301. 86 Katso myös Villa 2018, 301–302. 87 Villa 2018, 302. 88 HE 109/2005 vp, s. 88. 89 Villa 2018, s. 303–304. 90 Villa 2018, s. 304

Avainsanat: päätös päättää puuttua puheenjohtaja poistaa piiri pdf pakollinen osallistua osakeyhtiö opetus onko omistaja oikeus ohje nimittää muodostaa mitä merkittävä menettää marika margit mannila mainita lähtökohtainen lähde luonne luonnollinen linkedin liiketoiminta laki laaja laatu käsittää kunta korostaa kokonaisuus kirjoitus kirjoittaja kirjoitettu kirjanpito katso jäsenyys jäsen järjestää juoksu jukka jolla johtaminen https hoitaa henkilö henkilökunta helsinki hallitus hallinto finlex fi esteellinen esitys esimerkki erottaa erota edustaja edustaa eduskunta asema arvio arvioida alaikäinen aika 90 2015 2013 kuva tehtävä tarvita tarkoittaa tapaus sisältö seppo salo saada rooli riski päätöksenteko todeta tilintarkastaja tila tilanne varsinainen valvonta valittu vahinko tuottaa toimitusjohtaja toiminta toimielin todettu yritys ymmärtää ymmärrys yhtiö yhtiökokous voitto voima voida voi villa vastuu vastata yritysoikeus yrittäjyys oppiminen oikeustiede


blogivirta.fi