Tänään on 15.12.2018 10:41 ja nimipäiviään viettävät: Heimo ja Sverker. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Antti Alanen: Film Diary:

Sügisball / The Autumn Ball (in the presence of Juhan Ulfsak)

Julkaistu: · Päivitetty:

Sügisball. Kunstnik Aadam Kaarma. Homeless Bob Production. Mirtel Pohla (Jaana), Rain Tolk (Mati). Syystanssiaiset / Syystanssi / Ballo d’autunno / Höstbal / Lasnamjaeski bal / Öszi bál / Fthinoporinos kyklos     EE © 2007 Kuukulgur Film, Homeless Bob Production. PC: Kuukulgur Film, Homeless Bob Productions, Tugev Tuul Films. P: Katrin Kissa. D: Veiko Õunpuu. SC: Veiko Õunpuu – based on the novel (1979) by Mati Unt – translated into Finnish as Syystanssi (1980) by Eva Lille / Gummerus. Cin: Mart Taniel – colour – 1:1,85 – 35 mm. Lighting: Jarand Rorgemoen, Nils Johansson, Hendrik Saks. AD: Ain Nurmela. Cost: Helen Ehandi. Makeup: Kaie Hendrikson, Maarja Sild. M: Ülo Krigul – perf. Ülo Krigul, Andreas Lend, Pärt Tarvas, Villu Vihermäe, Margus Uus. S: Olger Bernadt, Janne Laine – Dolby SR. ED: Veiko Õunpuu, Tambet Tasuja.     C: Rain Tolk (Mati, a writer), Taavi Eelmaa (Theo, concierge, Ulvi's lover), Juhan Ulfsak (Maurer, architect), Maarja Jakobson (Laura, seamstresss), Tiina Tauraite (Ulvi, architect Maurer's wife), Sulevi Peltola (August Kask, barber), Mirtel Pohla (Jaana, Mati naine), Iris Persson (Lotta, Laura's daughter, contacted by August), Laine Mägi (kasvataja), Ivo Uukkivi (Laura's ex-husband, alcoholist), Raivo E. Tamm (lavastaja), Paul Laasik (tv repairman), Janek Joost (owner of Restaurant Miraaž).     Soundtrack listing: "Kust tunnen kodu" (trad. arr. Jaan Kaplinski), comp. Veljo Tormis, perf. Tartu Ülikooli Akadeemiline Naiskoor.     Requiem in d-Moll (KV 626), W. A. Mozart, perf. Moskovsky kamerny orkestr, cond. Neeme Järvi, perf. Kaia Urb, Iris Oja, Mati Turi, Uku Joller. – More: see beyond the jump break.     Tv excerpts from: The Thorn Birds (1983) starring Richard Chamberlain and Rachel Ward.     Loc: Lasnamäe district (Tallinn) Mustamäe district (Tallinn) Lasnamäe Linnamäe kindergarten playground (Tallinn) Lasnamäe Priisle poe tagune tühermaa (Tallinn) Tigrani šašlõkibaari esine Lasnamäel Mustakivi tee ja Linnamäe tee ristumiskohal (Tallinn) – Theo ja Ulvi einestamise episood Maardu – Laura's sewing factory     Premiere: 13.9.2007 Tallinn.     Finnish tv: 8.10.2009 Yle Teema (Kino Helmi), 30.9.2010 Yle Teema – 123 min     35 mm print from Rahvusarhiivi filmiarhiiv with English subtitles.     In the presence of Juhan Ulfsak interviewed by Tapio Mäkeläinen.     Screened at Cinema Orion, Helsinki (Estonia 100), 5 Dec 2018 "„Sügisball” räägib inimeste eraldatusest ja võimetusest teisteni jõuda. Samas leidub seal muigeid ja absurdi ning mõni vastavalt häälestunud vaataja võib isegi laginal naerda saada. Kui katsuda kuidagi žanri määratleda, siis võib öelda, et „Sügisball” on süsimust komöödia üksindusest, ahastusest ja lootusetusest.” "Autumn Ball" is about the distance between people and the inability to reach others, but there is something mysterious and absurd, and some of the tuned-in viewers can even laugh at laughing. If you try somehow to define its genre, it might be said the Autumn Ball is a pitch black comedy of solitude, anxiety and hopelessness." Veiko Õunpuu, režissöör AA: Our Centenary of Estonian Independence retrospective ended with the remarkable feature film debut by Veiko Õunpuu. The curator of the retrospective was Jaak Lõhmus, and I managed to see half of the films, all worthy, and I'm aware that I need to see the missing half soon. Estonia has a vital and distinguished film culture. Lauded by everybody, Seltsimees laps / The Little Comrade is currently playing in Helsinki in Cinamon Redi; I'll need to catch it, as well. A clue to Veiko Õunpuu's influences is given by a poster hanging on a wall of Love Streams by John Cassavetes. I am also reminded of Mike Leigh's films such as Naked. The Autumn Ball is a multi-character study of broken relationships, urban malaise, cosmic solitude and existential angst. Veiko Õunpuu is more pronouncedly a visualist than Cassavetes and Leigh whose films are more single-mindedly character-driven. The cinematography of Mart Taniel and the carefully composed lighting convey the atmosphere announced in the title. Autumn colours, frozen ponds, and thick fogs (Tallinn is a seaport) abound. The locations consist of arid concrete blocks, three-phase electric power transmission lines, children's playgrounds, a terrain vague, and nocturnal highways. Next to the terrain vague is Restaurant Miraaž, a meeting-place of broken hearts. There is an ambience of desolation, also a pervasive sense of humour. Alcoholism and depression are among the themes. When barber August Kask acts kindly towards the little Lotta, he is accused of being a pervert and a pedophile. Sexual relations are deeply disturbed. The film begins with a rape – Mati rapes Jaana – but in the finale there is a reconciliation between them. Sügisball belongs to the film which appear to include real sex, but there is seldom joy or happiness in sex. The music world is distinguished and versatile, from the imposing to the gentle, from original compositions by Ülo Krigul to selections from Mozart's Requiem, from jazz to contemporary dance rhythms. The visual quality of the print is good and does justice to Mart Taniel's ambitious cinematography. BEYOND THE JUMP BREAK: OUR PROGRAM NOTE BY JAAK LÕHMUS: BEYOND THE JUMP BREAK: OUR PROGRAM NOTE BY JAAK LÕHMUS: Veiko Õunpuu (1972) on elokuva-alalla itseoppinut. Hän on matkannut ympäri maailmaa (varsinkin itämailla), tehnyt mainoksia, toiminut omien ystäviensä elokuvien tuottajana, opiskellut maalaustaidetta ja aloittanut sen jälkeen omien elokuviensa tekemisen. Vuonna 2004 hän aloitti ensimmäisen lyhytelokuvansa Tühirand kuvaukset lähimpien ystäviensä avulla, ilmaan minkäänlaista valtion rahastojen tukea, omalla riskillään. Tühirand-elokuvan päähenkilö on hermostunutta tunnekriisiä poteva kirjailija Mati (Rain Tolk), ja tämä sama henkilö, niin ikään kirjailija Mati, ”vaelsi” myös seuraavaan osaan, Veiko Õunpuun ensimmäiseen kokopitkään elokuvaan Sügisball (Syystanssi).     Näiden elokuvien valmistumisen väli oli pari vuotta. Vuonna 2006 ensi-iltansa saanut Tühirand todisti, että Veiko Õunpuu osaa tehdä elokuvia. Vuotta myöhemmin valmistuneen Syystanssin myötä Õunpuu alkoi jo matkustella maailman elokuvafestivaaleilla. Pari vuotta aikaisemmin hän oli luvannut eräässä yksityiskeskustelussa virolaisen Teater. Muusika. Kino-kulttuurilehden toimittajalle, että juuri hän tekee pian parhaan virolaisen elokuvan. Õunpuu onnistuikin jossain määrin tavoitteessaan, eikä puhe jäänyt vain nuoren miehen kehuskeluksi.     Elokuvateatteri Orionissa vuonna 2012 järjestetyn Eesti film 100 – Virolainen elokuva 100 vuotta -retrospektiivin puitteissa esitettiin myös Sügisball. Siitä kirjoitettiin:     “Kirjailija Matin Jaana-vaimo jättää hänet ja Mati ajautuu juopottelukierteeseen. Ovimies Theo pitää seksipäiväkirjaa yhden yön suhteistaan ja vartioi ihmisten takkeja kulahtaneen ”Kangastus”-ravintolan narikassa. ”Kangastuksessa” risteävät useiden Syystanssi-elokuvan henkilöhahmojen tiet. Arkkitehti Maurer ja hänen Ulvi-vaimonsa, johon tunteet ovat kylmenneet, saapuvat sinne puhumaan asioita suoraan. Lohduttavaa lasillista tulee nauttimaan niin yksinäinen lastentarhanopettaja kuin ihmissuhdekomedioiden ohjaaja ja sinne johtavat myös pohjattomaan stressiin vajonneen Matin askeleet.”     Kolmekymmentä vuotta Matin Untin menestyksekkään romaanin julkaisun jälkeen valmistunut filmatisointi  siirtää kirjan tapahtumat ja henkilöt Tallinnan Mustamäeltä Lasnamäen kaupunginosaan. Mutta elokuvassa nähtävät tarinat ja ihmissuhteet voisivat tapahtua missä tahansa eurooppalaisessa nukkumalähiössä. Yksinäisyys ja läheisyyden kaipuu ovat Veiko Õunpuun ensimmäisen pitkän elokuvan pääteemoja.     Syystanssi on ensimmäinen virolainen näytelmäelokuva, joka on valittu Venetsian elokuvajuhlille ja festivaalin Nuovo Orizzonti -sarjaan vuonna 2007. Elokuva voitti myös kategorian pääpalkinnon. Kriitikot ovat löytäneet elokuvasta yhteisiä piirteitä tunnettujen ohjaajien, kuten Aki Kaurismäen, Michelangelo Antonionin ja John Cassavetesin, ”kaupunkielokuvien” kanssa. Tiettävästi Antonioni oli myös Mati Untille tärkeä elokuvaohjaaja.     Õunpuun elokuva on esitetty kymmenillä kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla ja voittanut useita palkintoja. Syystanssi on saamansa runsaan mediahuomion vuoksi verrattavissa Elmo Nügasen vuoden 2002 elokuvaan Nimet marmoritaulussa. Mutta toisin kuin Marmoritaulu, joka tarjosi tyydytystä tavallisille kotimaisille elokuvakatsojille ja koululaisille, Syystanssi on inspiroinut lukuisia elokuvatieteellisiä tulkintoja. Nimet marmoritaulussa oli suuren yleisön elokuva ja Syystanssista nauttivat intellektuellit.     Syystanssi oli yksi kolmesta kotimaisesta näytelmäelokuvasta, joka vuonna 2007 pääsi Viron kävijätilastojen kymmenen parhaan joukkoon. Vuosi 2007 oli edellinen virolaisen elokuvan hyvä vuosi. Ensi-iltaan tuli yhdeksän pitkää näytelmäelokuvaa, joista useat löysivät tiensä myös A-kategorian kansainvälisille elokuvafestivaaleille.”     Vuonna 2008 Sodankylän elokuvajuhlien vieraana oli myös Veiko Õunpuu. Elokuvakriitikko Eero Tammi kirjoitti festivaalikatalogissa: “Õunpuu kuvaa paikoin lähes psykopaateilta vaikuttavien henkilöidensä kautta aikansa oireilmiöitä, kyynisyyttä, kulttuurin ja taiteen kuolemaa, itsepetosta, ja kaiken pohjalla myös rakkauden voimaa, hyvässä ja pahassa. Ja tämä on hauska elokuva. Rikki revittyjen ihmisten väkivaltaisia suhteita ja ankeaa ympäristöä seuratessaan katsoja ymmärtää, ettei huumori ole mikään marttakerhon piknikki, vaan lopultakin elämän ja kuoleman kysymys.”     Käsikirjoittaja ja ohjaaja Veiko Õunpuu kuljetti Mati Untin romaanin tapahtumat 1970-luvun jälkipuoliskolta 2000-luvun alkuun. Tallinnan Mustamäen kaupunginosan, jossa tuolloin sijaitsi kirjailija Mati Untin koti, Õunpuu vaihtoi elokuvassa 2000-luvun alun Lasnamäen kaupunginosaan.     Elokuvan tuottajan lisäys:     "Veiko Õunpuu on yksi tämän hetken menestyksekkäimpiä eurooppalaisohjaajia. Hänen aiemmat työnsä (mm. Ballaad maailma heakskiitmisest / Free Range vuodelta 2013, Pyhän Tonin kiusaus vuodelta 2009 ja Syystanssi vuodelta 2007) ovat avanneet merkittävillä kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla Berliinissä, Venetsiassa ja Sundancessa  ja vastaanottaneet lukuisia kansainvälisiä huomionosoituksia. Hän on näiden lisäksi ohjannut myös pienen budjetin näytelmäelokuvan Roukli (2015) ja ohjannut näytelmiä tallinnalaisessa NO 99-teatterissa.     Õunpuu on tehnyt uransa alusta asti tiivistä yhteistyötä suomalaisten elokuva-alan ammattilaisten kanssa. Õunpuun seuraava ohjaustyö on Suomen ja Norjan Lapissa syksyllä 2017 kuvattu Viimeiset, jota tähdittävät virolaisen Pääru Ojan lisäksi mm. Laura Birn, Tommi Korpela, Elmer Bäck, Samuli Edelmann sekä Sulevi Peltola, joka on näytellyt myös Pyhän Tonin kiusaus ja Syystanssi -elokuvissa. Elokuvan on käsikirjoittanut Õunpuu yhdessä Heikki Huttu-Hiltusen ja Eero Tammen kanssa. Viimeiset saa ensi-iltansa elokuvateattereissa vuonna 2019." – Jaak Lõhmus, 5.12.2018 – Jaak Lõhmuksen tekstin kääntänyt: Jenni Kavén (Lukuunottamatta Eero Tammen ja elokuvan tuottajan kommenttia) –  Lue lisää viroksi: http://www.efis.ee/et/inimesed/id/3949 ja https://www.imdb.com/name/nm1803711/ EESTI FILMI ANDMEBAAS: Sisukokkuvõte: Veiko Õunpuu draama Mati Undi samanimelise romaani põhjal üksteisega riivamisi puutuvatest magalaelanikest, keda vaevab üksindustunne ja raskused lähisuhetes. Režissööri esimene täispikk mängufilm on pärjatud mainekate festivaliauhindadega ja valitud viimase 20 aasta Eesti parimaks linateoseks. Kõle hilissügis Lasnamäel. Noor kirjanik Mati (Rain Tolk) on naisest hüljatuna langenud masendusse. Ta joob ennasthävitavalt, luurab armukadedalt eksnaise (Mirtel Pohla) akende all ja püüab restoranis tulutult sobitada uusi naissuhteid. Õmblusvabrikus töötav üksikema Laura (Maarja Jakobson) elab õhtuti uneledes kaasa teleseriaali armusuhetele, kuid reaalses elus tõrjub oma alkohoolikust eksmehe (Ivo Uukkivi) ja teiste meeste lähenemiskatseid, suutmata neid usaldada. Üksluiselt elav vanapoiss, meestejuuksur Augusti Kaski (Sulevi Peltola) kiindub väikesesse tüdrukusse mänguväljakul, Laura tütresse (Iris Persson), ent tollele lähenedes kahtlustatakse teda pedofiilias. Arhitekt Maurer (Juhan Ulfsak) mõtleb inimkonna heaolu ja progressi peale, aga on unarusse jätnud omaenese naise Ulvi (Tiina Tauraite), kes omakorda otsib lohutust salasuhtest šveitser Theoga (Taavi Eelmaa). Theol on naiste juures lööki ja juhupartnerite registreerimiseks lausa spetsiaalne must märkmik, kuid lähedast hinge on tal ometi raske leida, sest madala sotsiaalse staatuse tõttu ei võeta teda tõsiselt. Ummikusse jõudnud peategelased ei kaota siiski lootust, ning igatsedes inimlikku lähedust, otsivad väljapääsu üksildasest ja hangunud elust, kuni leiavad end loo lõpus juba teistsuguste inimestena. Muusika: Pealkiri     Muusikateose autorid     Esitajad Filmi originaalmuusika     Ülo Krigul     Ülo Krigul, Andreas Lend, Pärt Tarvas, Villu Vihermäe, Margus Uus "On Damon Wings" (kasutatud muusika)     Thorsten Benning, Christoph Clöser, Morten Gass     Bohren & Der Club of Gore "Mixtable for my Robot" (kasutatud muusika)     Dis*ka     Dis*ka "Naer" (kasutatud muusika)     Toivo Kurmet     Virmalised "Kust tunnen kodu" (kasutatud muusika, sõnad rahvaluulest, seadnud Jaan Kaplinski)     Veljo Tormis     Tartu Ülikooli Akadeemiline Naiskoor "Reekviem d-moll" (kasutatud muusika)     Wolfgang Amadeus Mozart     Moskva Kammerorkester, Neeme Järvi, Kaia Urb, Iris Oja, Mati Turi, Uku Joller "Kleinerfinger" (kasutatud muusika)     Christoph Clöser, Morten Gass     Bohren & Der Club of Gore "Ringfinger" (kasutatud muusika)     Christoph Clöser, Morten Gass     Bohren & Der Club of Gore "Mittelfinger" (kasutatud muusika)     Christoph Clöser, Morten Gass     Bohren & Der Club of Gore "Zeigefinger" (kasutatud muusika)     Christoph Clöser, Morten Gass     Bohren & Der Club of Gore "Ball" (kasutatud muusika)     Sven Grünberg     Sven Grünberg, Andrus Vaht

Avainsanat: aki aga ad 2017 2013 2009 2015 comedy colours colour club cinema by budjetti broken break bob black birds berliini barber autumn august arkkitehti andreas ammattilainen amadeus alusta ala estonia esittää esine elämä elokuva elokuvaohjaaja elmo electric eesti eero edelmann ed draama dolby daughter dance culture cost johansson jenni jazz janne jaana it iris inspiraatio independence include imdb ilta ilma ihminen ihmissuhde hän huumori https http henkilö helsinki helen heikki hauska gummerus genre frozen free finnish filmi film festivaali feature factory ex everybody eva eurooppalainen julkaisu joy johtaa john pc paul pari palkinto orion opiskella oja ohjata ohjaaja nuori note norja nils need naked music moll mike meeting matti managed makeup mainos maailma löytää luvata lotta lisätä lines laura laughing lasi lappi laine käsikirjoittaja kysymys kuvaus kuvata kuolema kulttuuri kuid koti kissa kirja kirjailija kino kaurismäki katsoja kansainvälinen kaipuu jättää järvi juures tommi toivo toimittaja tiina theo teksti teema tee teatteri tartu tarjota tarina tapio tapahtuma tapahtua tammi tallinn takki taide taavi syksy suomi sulevi suhde subtitles study soundtrack somehow some sodankylä single sijaitsi sexuakl sex sewing seuraava sense seal sarja samuli saada romaani richard restaurant relationship real ravintola rakkaus raivo rachel quality pääpalkinto päähenkilö pyhä puita puhe program production power pohjalla poe playing pitää pitch pieni phase people peale valmistua valittu vaimo vaihtaa uusi urban ura työ tuottaja tunne tulkinta tuli tukea towards you ympäristö ympäri ymmärtää yleisö yle yksinäisyys yksinäinen yhteistyötä yhteinen world whose wall w vuosi voittaa voima vital visual viro virolainen venetsia


blogivirta.fi