Tänään on 16.12.2018 19:41 ja nimipäiviään viettävät: Auli, Aulikki, Aada, Ada ja Adele. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Sää- ja ilmastosanoja

Julkaistu: · Päivitetty:

Nykyään voit kysyä paikkakunnan säätä pc-Chromen Googlessa. Klikkaa mikrofoni-ikonia ja sitten kun kone kuuntelee, sano esim. Helsinki sää. Saman voi tehdä myös androidien Googlen hakuruudussa. Mitä meteorologi tarkoittaa illan tv-lähetyksessä tai haastattelussa? Ota säätermit haltuun! Mitä tarkoittavat halla ja lämmin rintama ja miten myrsky määritellään? Entä mikä on trombin ja pölypyörteen ero? Korkeapaine – korkeapaineessa ilmanpaine on korkeampi kuin ympäristössään. Kun ilmanpaine nousee, korkeapaine vahvistuu ja kun ilmanpaine laskee, korkeapaine heikkenee. Tuulet kiertävät korkeapainetta myötäpäivään pohjoisella pallonpuoliskolla. Korkeapaineessa ilma on laaja-alaisessa laskuliikkeessä, mikä usein hälventää pilvet. Korkeapaine ei useinkaan tarkoita talvella selkeää säätä toisin kuin kesällä. Jos talvella korkeapaineessa kuitenkin selkenee, niin silloin on yleensä kylmää. Korkeapainetta kuvataan sääkartalla kirjaimella K. Matalapaine – ympäristöään alemman ilmanpaineen alue. Tuulet kiertävät matalapainetta vastapäivään pohjoisella pallonpuoliskolla. Matalapaineessa on usein pilvistä, sateista ja sen takia viileähköä. Matalapaineessa ilma on laaja-alaisessa nousuliikkeessä, mutta matalapaine ei kuitenkaan aina merkitse sateista säätä. Ennustettaessa ongelmana on, että jo muutaman sadan kilometrin muutos matalapaineen reitissä muuttaa sään aivan toiseksi. Matalapainetta kuvataan sääkartalla kirjaimella M. Matalapaineen keskus – alue, jossa ilmanpaine on alin.  Kun ilmanpaine laskee matalapaineen keskuksessa, sanotaan matalapaineen syvenevän. Matalapaineen sola – varsinaisesta matalapaineen keskuksesta irtaantunut tai venynyt matalamman ilmanpaineen alue, jonka yhteydessä voi esiintyä koviakin kuurosateita. Sulkukorkeapaine – pitkäikäistä, hidasliikkeistä korkeapainetta kutsutaan sulkukorkeapaineeksi. Matalapaineen osakeskus – laajasta ja voimakkaasta matalapaineesta irtautunut, pienempi matalapaineen keskus. Osamatalan syntyminen saattaa muuttaa emomatalan kehitystä ja reittiä, mikä vaikuttaa parin lähipäivän sääennusteisiin. Korkeapaineen selänne – korkeapaineen selänne on kahden matalapaineen välissä. Sulkukorkeapaine – pitkäikäistä, hidasliikkeistä korkeapainetta kutsutaan sulkukorkeapaineeksi. Säärintama – rintamat jakavat erilaisia ilmamassoja toisistaan ja niiden yhteydessä yleensä sataa. Rintamien avulla kuvataan matalapaineiden elinkaarta. Rintamia on kolmea päätyyppiä: lämmin ja kylmä rintama sekä okluusiorintama. Lämmin rintama – rintamat liittyvät matalapaineen rakenteeseen. Lämpimään rintamaan liittyy yleensä hitaasti lisääntyvä pilvisyys, vähitellen voimistuva tuuli ja tasainen sade. Lämpimän rintaman jälkipuolella on lämpimämpää ilmaa kuin sen etupuolella, usein myös kosteaa ilmaa. Lämmin rintama on sääkartalla punainen viiva, jossa on puolipalloja. Kylmä rintama – kylmä rintama saapuu tyypillisesti matalapaineen jälkipuolella ja siihen liittyvät usein puuskaiset, kovat tuulet ja voimakas, kuuroittainen sade, kesäisin myös salamointi ja rakeet. Kylmän rintaman ylitys tietää yleensä sään viilenemistä ja kirkastumista. Kylmä rintama on sääkartalla sininen viiva, jossa on kolmioita. Okluusiorintama – lämmin rintama liikkuu hitaammin kuin kylmä rintama. Kun kylmä rintama ajaa kiinni lämpimän rintaman, syntyy okluusiorintama. Matalapaineet ovat Suomeen saapuessaan usein jo elinkaarensa lopussa ja merkittävä osa Suomen sateista tulee okluusiorintamista. Okluusiorintama merkitään sääkartoilla violetilla viivalla, jossa on puoliympyröitä ja kolmioita. Sateet ja tuulet Sadekuuro – sadekuuro tulee kuuropilvestä. Sadekuurot yleensä alkavat ja loppuvat äkkiä. Sateessa on selviä voimakkuuden vaihteluita ja paikalliset vaihtelut sademäärissä ovat suuria. Tyypillinen sadekuuro kestää alle puoli tuntia. Jatkuva sade – yhtenäinen sadealue, joka ulottuu laajalle alueelle. Sade alkaa usein vähitellen voimistuen ja loppuu pikkuhiljaa. Ajoittainen sade/hajanainen sadealue – jos sateessa on taukoja lähemmäs puolet ajasta, sadetta kutsutaan ajoittaiseksi. Kyseessä on tällöin hajanainen sadealue. Kuuroittainen sade – pilvisyys on runsasta ja kuurosateita tulee lähes koko ajan. Sateessa on voimakkuuden vaihteluita sadekuurojen tapaan, mutta ajallisesti sataa enemmän kuin yleensä kuurosadetilanteessa. Tihkusade – pienipisarainen sade. Tihkua sataa sumupilvistä ja tihkusade heikentää näkyvyyttä. Tihku kastelee, vaikka suurta sademäärää siitä ei kerry. Tihkua voi sataa ympäri vuoden. Rankkasade – rankkasade ei tarkoita välttämättä jatkuvaa kaatosadetta. Rankkasateen määritelmä täyttyy esimerkiksi silloin, kun viiden minuutin aikana vettä sataa 2,5 millimetriä tai 24 tunnin aikana 20 millimetriä. Pouta – poudalla on pääasiassa sateetonta, mutta ei välttämättä aurinkoista. Poudan määritelmä sallii myös heikon sateen: poutaa on, jos sadetta tulee alle 0,3 millimetriä vuorokaudessa. Tämä on hyvin pieni sademäärä, joka voi tulla esimerkiksi heikosta sadekuurosta tai tihkusateesta. Joissain murteissa poudalla tarkoitetaan aurinkoista säätä, mutta sitä se ei siis välttämättä tarkoita. Räntäsade – räntäsateessa on sekä vettä että lunta. Usein räntänä pidetty sade onkin oikeasti märkää lumisadetta. Jäätävä sade/jäätävä tihku – alijäähtynyttä vettä, joka jäätyy välittömästi osuessaan maahan tai rakenteisiin. Usein jäätävän sateen synnyttää myös tavallinen vesisade silloin, kun maanpinnalla on pakkasta. Tällöin vesipisarat jäätyvät osuessaan esimerkiksi katuun. Joskus sataa myös jäätävää tihkua. Lumikuuro – Lumikuurossa lunta sataa hetken aikaa runsaasti ja näkyvyys on huono. Lumikuuroja voi tulla, vaikka lämpötila olisi selvästi plussan puolella. Lumipyry – lumipyryssä lunta tulee runsaasti ja tuulee voimakkaasti. Lumituisku – lumituiskussa lunta ei sada ollenkaan, vaan tuuli pöllyttää kevyttä irtolunta ilmaan. Lumituiskut voivat kinostaa lunta voimakkaasti. Tuulen rajat Mitä nopeammin ilmanpaine muuttuu, sitä voimakkaammin tuulee. Suomessa myrskyksi kutsutaan tuulta, missä 10 minuutin keskituuli on vähintään 21 m/s. Tuuliasteikko 10 minuutin keskituulen nopeuksille: tyyni 0 m/s heikko 1-3 m/s kohtalainen 4-7 m/s navakka 8-13 m/s kova 14-20 m/s myrsky 21-32 m/s hirmumyrsky yli 32 m/s Suihkuvirtaus – yläilmakehässä kulkeva putkimainen, hyvin voimakkaan ilmavirtauksen alue. Tuulennopeus siinä on 30-120 m/s. Suihkuvirtausten sijainti määrää suursäätilan. Tyypillisesti suihkuvirtauksen pohjoispuolella on kesäisin koleaa ja epävakaista, eteläpuolella hyvin lämmintä. Föhn-tuuli – föhniksi kutsutaan mm. Skandien ja Alppien rinteillä puhaltavaa lämmintä ja kuivaa laskutuulta. Kalliovuorilla vastaavan tuulen nimi on chinook ja Etelä-Kaliforniassa Santa Ana –tuuli. Kun ilmavirtaus joutuu pakotettuun nousuun kohdatessaan vuorijonon, tiivistyy ylempänä ilmassa oleva kosteus pilviksi ja sateiksi ja ilma viilenee. Kun ilma vuoren toisella puolella laskurinteellä laskee, kuivuu ja lämpenee se matkallaan selvästi. Suomessa on talvisin toisinaan föhn-tuulitilanteita, jolloin läntisessä Suomessa ja Tornionjokilaaksossa lämpötila on kohonnut jopa lähes kymmeneen asteeseen. Marras-maaliskuu on föhn-aikaa. Säätyyppejä ja tilastoja Epävakainen säätyyppi – epävakaisessa säätyypissä Suomi kuuluu matalapaineen alueeseen tai matalapaine on Suomen lähellä. Sää on yleensä melko viileää, pilvisyys on runsasta ja tulee sadekuuroja. Yöksi sadekuurot vähenevät. Vaihteleva säätyyppi – poutaiset ja sateiset jaksot vaihtelevat. Vaihteleva on hieman epävakaista poutaisempi ja aurinkoisempi. Vaihtelevan säätyypin aikaan ei yleensä kuuluta matala- eikä korkeapaineen alueeseen. Sateinen säätyyppi – matalapaineisiin liittyvät säärintamat ovat Suomen yllä tai Suomen yli kulkee matalapaineita. Sateisessa säätyypissä on pitkiä, lähes yhtenäisen sateen aikoja. Sateet voivat olla runsaita. Poutainen säätyyppi – poutaisessa säätyypissä vallitsee yleensä korkeapaine. Paikoin, monin paikoin ja yleisesti – sateen yleisyyttä kuvataan muun muassa sanoilla paikoin ja monin paikoin. Paikoin tarkoittaa, että noin 30 prosentilla alueesta esiintyy sadetta tai sadekuuroja. Monin paikoin tarkoittaa, että noin 70 prosentilla alueesta tulee sadetta tai sadekuuroja ja yleisesti tarkoittaa, että noin 90 prosentilla alueesta tulee sadetta tai sadekuuroja. Harvinainen – toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellinen – toistuu keskimäärin kolme kertaa sadassa vuodessa tai harvemmin. Termiset vuodenajat ja lämpötilat Terminen kesä – vuorokauden keskilämpötila on kymmenen asteen yläpuolella. Terminen syksy – vuorokauden keskilämpötila on nollan ja kymmenen asteen välillä. Terminen talvi – vuorokauden keskilämpötila on nollan asteen alapuolella. Halla – lämpötila laskee maanpinnalla kasvukauden aikana nollan asteen alapuolelle eli pakkaselle. Terminen kevät – vuorokauden keskilämpötila on nollan ja kymmenen asteen välillä. Helle – hellepäivä on silloin, kun lämpötila on vähintään 25,1 astetta. Etelä-Euroopassa varsinaista helletermiä ei tunneta, mutta siellä hellepäiväksi voidaan määritellä päivä, jolloin lämpötila on yli 30 astetta. Halla – lämpötila laskee maanpinnalla kasvukauden aikana nollan asteen alapuolelle eli pakkaselle. Ankara halla – halla on ankaraa, kun maanpinnan tasossa on vähintään -4 astetta. Ankara halla vahingoittaa myös kasveja, jotka eivät ole kylmälle arkoja. Yöpakkanen – pakkasta kahden metrin korkeudella kasvukauden aikana. Kasvukausi – aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli viisi astetta, lumipeitteen pitää olla poissa ainakin avoimilta paikoilta. Heikko pakkanen – pakkanen on heikkoa, kun lämpötila on -0,1 ja -5 asteen välillä. Kireä pakkanen – pakkanen on kireää, kun lämpötila on etelässä alle -15, maan keskiosassa alle -20 ja pohjoisessa alle -25 astetta. Pakkasen purevuus – pakkasen purevuus kuvaa talvella lämpötilan ja tuulen yhteisvaikutusta. Helteen tukaluus – helle tuntuu tukalalta, kun samalla on kosteaa. Tukaluuden tuntuun vaikuttavat myös auringonpaiste ja tuuli. Pilvisyys – pilvisyyden asteen määrittelee se, kuinka suuri osa taivaasta on pilvien peitossa. Alla esitetyt prosentit ovat pyöristettyjä: Selkeää – noin 0-15 % taivaasta on pilvien peitossa, yksittäisiä pilviä. Melko selkeää – noin 15-35 % taivaasta on pilvien peitossa. Puolipilvistä –  noin 35-65 % taivaasta on pilvien peitossa. Melko pilvistä – noin 65-85 % taivaasta on pilvien peitossa. Pilvistä – noin 85-100 % taivaasta on pilvien peitossa. Rajuja sääilmiöitä Myrsky – Suomessa myrskyksi kutsutaan tuulta, missä 10 minuutin keskituuli on vähintään 21 m/s. Rajuilma – yleensä kesäinen, voimakas ukonilma, johon liittyy voimakasta salamointia, ukkospuuskia ja mahdollisesti rakeita. Myös trombeja saattaa esiintyä. Joskus kuulee puhuttavan ukkosmyrskystä, mutta Suomen sääkielessä myrsky-sana on varattu tuulille, jotka puhaltavat vähintään 21 m/s, kun käytetään 10 minuutin keskituulta. Myrsky – Suomessa myrskyksi kutsutaan tuulta, missä 10 minuutin keskituuli on vähintään 21 m/s. Ukkospuuska – äkillinen, voimakas puuskatuuli, joka liittyy ukkoskuuropilveen. Aiheutuu kylmän ilman laskeutuessa nopeasti pilvestä. Ukkospuuskat nostattavat nopeasti kovankin aallokon ja saattavat kaataa puita. Ukkospuuskassa voidaan hetkellisesti mitata yli 21 m/s tuulta, vaikka 10 minuutin keskituuli jää huomattavasti sen alle. Myrskypuuska – lyhytkestoinen, myrskyn voimalla (vähintään 21 m/s) puhaltava tuuli. Trombi – trombi on ukkospilven ja maan tai veden välinen ilmapatsas, jossa ilma pyörii nopeasti. Suomessa ja osassa Euroopan maita puhutaan trombeista, mutta mm. Yhdysvalloissa tornadoista. Trombissa on suppilopilvi ja määritelmään kuuluu, että suppilopilvi ulottuu pilvestä maahan asti. Jos pyörre on pilven ja veden välissä, sitä kutsutaan vesipatsaaksi. Jos pyörre ei ulotu maahan asti, on kyseessä suppilopilvi. Tornado – syntymekanismi on sama kuin trombissa, ks. yltä. Yhdysvalloissa käytetään nimeä tornado. Tornadojen voimakkuuksien ilmoittamiseen käytetään Fujita-asteikkoa. Suomessa esiintyvät trombit ovat voimakkuudeltaan tyypillisesti F0 tai F1. Yhdysvaltojen rajuimmat tornadot ovat F5 ja voivat olla halkaisijaltaan jopa kilometrejä. Vesipatsas – merialueiden ylle syntyvä trombimainen suppilo. Vesipatsas on siis veden yllä liikkuva trombi, joka saa energiansa ympäristöään lämpimämmästä merivedestä. Vesipatsaat ovat yleensä heikompia kuin trombit, mutta kestävät pidempään. Pölypyörre – selkeässä säässä oleva pyörre. Olennaista on, että pyörre ei ulotu pilveen tai pilveä ei ole. Pölypyörteet vaativat auringon lämmitystä syntyäkseen. Pölypyörteet ovat selvästi heikompia kuin trombit. Pölypyörre kaappaa mukaansa pölyä ja roskaa. Pölypyörrettä luullaan joskus trombiksi. Syöksyvirtaus – kuuropilven kylmistä ja voimakkaista laskuvirtauksista aiheutuva voimakas puuskittainen tuuli kuuron etuosassa. Syöksyvirtaus voi kaataa metsää tieltänsä ja tuulennopeudet voivat olla yli 30 m/s. Syöksyvirtausta luullaan joskus trombiksi. Syöksyvirtaus on trombia yleisempi. Syöksyvirtaus kaataa puut trombia enemmän samaan suuntaan. Pyörremyrsky – yleensä tarkoitetaan halkaisijaltaan vähintään parinsadan kilometrin kokoista trooppista myrskyä, esimerkiksi hurrikaania tai taifuunia, mutta termi sopii myös tornadoon. Trooppinen hirmumyrsky – trooppisia hirmumyrskyjä ovat hurrikaanit, taifuunit ja trooppiset syklonit, nimitys vaihtelee eri puolilla maailmaa. Trooppiset hirmumyrskyt syntyvät pääasiassa trooppisilla merialueilla päiväntasaajan molemmin puolin, mutta toisinaan kulkeutuvat myös subtropiikkiin tai keskileveysasteille. Trooppinen hirmumyrsky on spiraalimainen myrsky, jonka koko on noin 400-1000 km. Trooppisilla hirmumyrskyillä on samankaltainen rakenne ja niissä kaikissa tuulen nopeus ylittää 33 m/s. Trooppiset hirmumyrskyt syntyvät päiväntasaajan lähettyvillä lämpimän meriveden yllä. Niiden elinkaari on keskimäärin kuusi vuorokautta, joskus jopa kuukauden. Hurrikaani – Atlantin ja Tyynen valtameren itäosan trooppisten hirmumyrskyjen nimitys. Kun hurrikaani ylittää päivämäärärajan Tyynellä valtamerellä, siitä tulee taifuuni. Nimi ei tässä tapauksessa kuitenkaan muutu. Hurrikaaneiksi kutsutaan myös eteläisellä Tyynellä valtamerellä esiintyviä trooppisia hirmumyrskyjä. Taifuuni – taifuuneiksi kutsutaan Tyynen valtameren länsiosissa ja Kiinan merellä liikkuvia trooppisia hirmumyrskyjä, jotka kulkevat toisinaan Japaniin ja Korean niemimaalle asti. Taifuunien kasvualustana toimii maapallon laajin lämpimän veden alue, joka mahdollistaa ympärivuotisen kehityksen. Supertaifuuni - supertaifuunilla tarkoitetaan taifuunia, jossa tuulen keskinopeus on vähintään 58 m/s. Trooppinen sykloni – trooppiseksi sykloniksi kutsutaan trooppisia hirmumyrskyjä, jotka esiintyvät Intian valtamerellä, Arabianmerellä ja Bengalinlahdella aina Bangladeshiin ja Intian rannikoille sekä Kaakkois-Afrikkaan asti. Säälinkkejä/skuuppeja Säästä puhuminen on mukavan neutraali tapa aloittaa juttelu: On pitänyt ilmoja...Hyvät kelit...Sellaisenkin puheen takana voi olla ihan varteenotettavaa kontaktinhalua, ehkä jatkoa seuraa ja puhutaan myös oleellisimmista asioista. Keksi lauseita siitä millainen ilma tänään on. Täällä on Ylen sivuilta  säästä. Tässä on hauska widget , jonka voi laittaa nettisivuilleen tai ladata myös näytönsäästäjäksi. Sen voi "kustomoida", säätää näyttämään tietyn paikan säätä ihan oikean näköisen kuvan avulla. Jos sataa, kuvassakin sataa. Siitä voi keksiä lauseita ilmasta ja säästä. Täällä Ilmatieteen laitoksen ilmakehä-sanoja , sääsanoja . Artikkeli ilmastosta wikipediassa. Luokka: Sää, wikipediassa . Ymmärrä säätiedotus Täällä on Moped -koulun harjoituksia säästä . Säästä ja ilmasta ja vuodenajoista -juttu Tänne olen kerännyt netistä paljon lumisanoja ja sääsanoja yleensä, sanontoja ja enteitä. Sääwidget Aatto joulusta paras, iltapuoli laskiaisesta. Antti aisalla ajaa. Antti joulun aloittaa, Tuomas tupaan taluttaa. Ei kaakko kauan tuule. Ei kesällä talvea ajatella. Ei kesää ole kahdesti vuodessa. Ei lumet jäitä jätä. Ei lumetta lämpene. Ei ole kesä ennen sirkkain siritystä. Ei ole vuosi vuodelle veli. Ei sää sääreen tartu. Ei talvi jää taivaaseen. Ei talvi mene pakkasitta. Ei talvi tavoittaan mene. Ei tähkätöntä juhannusta eikä jyvätöntä Jaakkoa. Ellei tuule keväällä, maa ei sula; ellei tuule syksyllä, jyvät eivät kehity. Ennen kurki kuolee, kuin suo sulaksi pääsee. Ensi vuonna jokainen talonpoika rikastuu. Hermannista heinään. Hillavuosi hallavuosi. Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois viepi. Idän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat. Iltapihti Matilta, aamupihti Maarialta. Jaakko viskaa kylmän kiven järveen. Joelista jo juosten heinälle. Joka ei joudu jouluna, se ei pääse pääsiäisenä, ei lappase helluntaina, eikä juokse juhannuksena. Joka kesän kuokkii, sitä Jumala talvella ruokkii. Joka päivää ennen kylvää, se viikkoa ennen leikkaa. Jokainen jouluksensa, köyhäkin köyriksensä. Jos ei maalis maata näytä, niin ei huhtikaan humauta. Jos ei talvi tule lokakuussa, niin ei se tule marraskuussakaan. Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän. Jos juhannusaattona tuulee, ei tule puolukoita sinä vuonna. Jos Jyrin yönä kylmää, kylmää neljäkymmentä yötä sulaan maahan. Jos Jälki-Maariana sataa, niin sataa koko syksyn. Jos kesää on kekriin, on syksyä jouluun. Jos kissa piehtaroepi, niin sae tulloo. Jos Mikkelinä on lehdet lähteneet puista, niin seuraavana keväänä Yrjön päivänä on kesä. Jos on Heikkinä suojaa, silloin tulee hyvä viljavuosi ja poutainen kesä. Jos on lauhaa uunnavuonna ja tammikuussa, silloin helmi heilahtaa. Jos on pirttipääsiäinen, niin on paita helluntaina. Jos on Urpona paita päällä, niin kesällä on turkki päällä. Jos on Urpona turkki päällä, niin kesällä on paita päällä. Jos on usva uunnavuonna, niin on halla heinäkuussa. Jos syystuuli pyörii myötäpäivään ja äljähtää pohjoiseen, silloin tulee talvi äkkiä. Jos tuuli käy juhannusyönä, saadaan sinä suvena vähän mansikoita. Jos tyynellä lumi pöllähtelee puiden oksilta, niin silloin nousee hirmuinen tuisku. Jos Vappuna on hyvä sää ja suvituuli, tulee lämmin kesä. Joulu on juhlista jaloin ja pääsiäinen pyhistä paras. Joulu tulee, juosta pittää, ennättää sitä kävellä köyrinäkin. Jouluna jos on kesä, niin pääsiäisenä on talvi. Jouluna on kolmasosa talven lumesta satanut. Jouluyön tähtitaivas tiesi hyvää sieni- ja marjavuotta. Juhannukseen asti päivä pitää isäntäin puolta, mutta juhannuksesta alkaen se pitää renkien puolta. Juoksemalla juhannusyönä alasti kolmasti ruishalmeen ympäri, näkee pirun. Jyrkinä jyräys kuuluu kalamiehen kattilasta. Järvellä oli kahenlaista tuulta. Toinen nosti hamehia ja toinen löi lunta vittuun. Keseä köyriin, syksyä jouluun, joulusta talvi taksahtaa. Kesällä ei kerkiä, eikä talvella tarkene. Keväinen sade ei ole vettä, se on mettä. Kevät jäähdyttää mäenrinteet, syksy jäähdyttää notkot. Kevätpäivä vastaa yhdeksää syyspäivää. Kevätpäivä vuoden syöttää. Kevätsade kasvattaa, syyssade kadottaa. Kevätsää ajaa kahdellatoista kyydillä =monta lajia ilmaa. Kevätsää vaihtelee kuin äitipuolen kasvot. Keväällä kaikki sudet ovat laihoja. Keväällä kelta kaunis, syksyllä matara kaunis. Keväällä värit loistavimmillaan, kaikkialla kukkain tuoksua. Kirkas pääsiäisaamu on poutakesän enne, mutta jos aurinko nousee pilven läpi, niin tulee sekava vuosi. Kova lumentulo, riisi, öljy jne kallistuu. Kuhilas pellolle, päre pihtiin. Kuiva kevät ei estä sadonkorjuuta, kuiva syksy on sadon tuho. Kuka tyynellä makkoa, se tuulella soutaa. Kun aamulla karjan kynteen sataa, niin sade lakkaa puoliltapäivin. Kun ei kylmä kynttelinä, eikä palele Paavalina, niin on halla heinäkuussa, takatalvi keskellä kesää. Kun ei pidä Liisa liukkaita eikä Kaisa kaljamia, niin ei ole hyvä laipävuosi tulevana vuonna. Kun heinäsirkka sirisee, tulee pouta. Kun hämähäkit sateella kutovat ja työskentelevät vilkkaasti, tulee kohta pouta. Kun juhannuskokosta napa kaatuu, viedään sinä vuonna talosta tytär. Kun koivu siementää, niin seitsemän viikon päästä sataa lunta. Kun koivu siementää, niin yhdeksän viikon päästä sataa lunta. Kun linnunrata on kirkas, tulee kylmä, kun se on himmeä ja siinä on himmeitä kohtia, tulee suoja tai lumisadetta. Kun metsä mustenee, tulee suoja. Kun oisi aina kesä, ja kesällä pyhä ja lämmin. Kun ojakonnat kurnuttaa, silloin tuleepi sade. Kun pakkanen paukkuu, niin se pian kuolee. Kun revontulet leiskuvat metsänrajassa, tulee pakkanen. Kun revontulet palaa korkealla taivaalla, tulee tuisku. Kun syksyllä sulaan maahan lumen sataa, mutta maakivet ovat sulana, se lumi sulaa vielä pois. Kun tuomi kukkii, niin lahna kutee. Kun turkki päällä toukoa tehdään, niin paitasilla leikataan. Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Kyllä sen kesä kuivaa minkä kesä kastaa. Kylmät talven lämpimätkin, lämpimät suven vilutkin. Kynttelinä kynnet syötiin, laskiaisena sorkat, juhannusaattona velli. Laurilta laumaan, Perttulilta pois. Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat. Liisan liukkaat tiesi hyvää leipävuotta. Lumentulo Sipin päivänä on sen merkki, että talven lumesta on satanut vasta puolet. Länsi taivaan luutii. Martti maita vahvistaa. Mikkeli riihen lukitsee. Mikkelinä akat pirttiin ja nauriit kuoppaan. Mikkelinä pässi syödään. Mikä pisti Pertun päähän, teki mustikan mustaksi, teki yön pimeäksi, toipa pellolle kokkosen, toipa tulta tupahan. Mikäli kesiä, sikäli talvia. Minkä verran on talvipäivänä (14.10) lehtiä puussa, sen verran on suvipäivänä (14.4) lunta maassa. Minkälainen ilma on syyskuun ensimmäisenä päivänä, niin semmonen ilma on koko syyskuun. Minkälaista ilmaa on Klemetin päivänä (23.11), sellaista on Matin päivään asti. Minkälaista säätä Mikkelinä, sellaista säätä on kekriin. Missä puimista, siellä syömistä. Mitä on Maariana malolla, sitä on Vappuna vaolla. Musta pilvi murjottaa, harmaa pilvi sataa. Musta pilvi peljättävi, savenkarvainen satavi. Mustasta ukkonen kuuluu, savenkarvanen satavi. Nikolaus nivoo kiinni. Ompas kuin myrskynmerkki allakan reunassa. Oraasta se touko tunnetaan. Pakkanen pyryn perästä, suvi suuresta lumesta. Paljon lunta tanhualla, laarit täynnä viljaa. Perttulilta pihti nosta, Maarialta maahan laske. Pihlaja ei kahta taakkaa kanna. Poutaa pilvi pohjoisella, jäätä jänkä luotehella. Päivä pitenee, lankasäie lyhenee =talvipäivän seisauksen jälkeen. Pärttylin päivä on vanhastaan ensimmäinen syksypäivä. Pääskyjen päivien viipyminen Pärttylin jälkeen kertoo, kuinka monta viikkoa keyrin jälkeen on talveen. Ruis kasvaa, kun isännät on kekrinä humalassa. Samulin päivän jälkeisestä myrskystä on yhdeksän viikkoa talven tuloon. Sataa kuin Esterin perseestä. Sateen edellä kuikka huutaa. Se mies ei heiniä tie, joka pilviä kahtoo. Silloin on kaurankylvön aika, kun lehti on hiirenkorvalla. Simo siltoja rakentaa. Sipin päivän tuisku tiesi hyvää tuulta kaskenpolttoon. Suoja pyryn perästä, paha ilma pakkasesta. Suojan sumu iltasella. Suojasää Sipin päivänä tietää hyvää ja aikaista kevättä, sekä hyvää munavuotta. Syksyinen vasikka ja keväinen sianporsas =parhaita. Syksyinen yö yhdeksänä. Syksyistä maitorieskaa syödään oraisella, ei lusikalla. Syksyllä hiirikin rikkaimmillaan. Syksyllä kananpojat luetaan. Syksyllä yltä kyllä, keväällä kellä kulla. Syksystä nauris syötävä, nainen nuorra neuvottava. Syysrusko kesän jatko, kevätrusko talven jatko. Talonpoika on vuoden poika. Talvea myöten kesä. Talvenselkä taittuu Heikin päivänä. Talvi sanoo: Jollen tule ... tulen .... Tammikuun tasaset ilmat maaliskuussa maksetaan. Tuiskuinen talvi tietää sateista kesää. Tulis kesä ja kärpäsiä, niin sais köyhäkin ystäviä. Tuuloo, kuin Jäppisen naimavuonna. Urpona kylvetään uudella vastalla. Uusi lumi on vanhan lumen surma. Vanha kansa ennusti säätä tulkitsemalla luonnon merkkejä ja talletti ne sitten sananlaskujen muotoon. Vilu viljan kasvattaa, lämpöinen terän tekee. Vuoden loppu toisen alku. Vuosi lainaa ruuan toiselta vuodelta. Vuosi viljan antaa, ei pelto. Vuotta myöten ruoka.

Avainsanat: ana alue alppi alku alin alasti ajatella ajaa aika afrikka aatto 90 kesä kesäinen kestävä keskus keskilämpötila kerännyt kerry keli keksiä keksi kehitys kaunis kasvukausi kasvi kasvattaa kasvaa kansa kalifornia kalamies kaisa kaataa kaakkois kaakko jää järvi jälki juttu juosta jumala juhla juhannusyö juhannus juhannusaatto joulu jokainen jatko japani jakso jaakko intia ilmatiede ilmaq ilma ilmakehä itä huutaa huono humala helle helsinki helmi helluntai hellepäivä heinäkuu heikko heikki hauska harvinainen harmaa harjoitus google f1 eurooppa etelä esteri esimerkki esiintyä ennustus chrome aurinko auringonpaiste atlantti aste artikkeli antti antaa ankara korkeapaine korkealla korea kone koko koivu kissa kirkas kilometri kiina kevät kuunnella kuukausi kuu kurki kuolema kulkea kuivua kuiva kuikka kova kosteus laitokse laina ladata laaja kävellä kärpänen kysyä kynnet kylvö kylmä kuvata kuva kuusi määrittää märkä myrsky muuttaa muutos muutama mustikka musta muoto monin mitä mitata millainen mikkeli mies metsä metri merkki merkittävä merivesi meri matti matalapaine martti marraskuu mansikka maksaa maa maata maapallo maaliskuu m/s länsi lämpötila lämpimät lämmin lähteä lusikka luokka limu lumisade lumipyry lumipeite lumi lokakuu liisa liikkua leikata lehti lause laji laittaa pakkanen paita paikkakunta paikallinen paha näkyvyys nuutti nopeus nimittää nimi neutraali netti nauris nainen syksyinen syksy suvi suuri surma suomi suomessa suojasää suoja suo sumu sulaa susi soutaa sinä sininen simo sijainti sieni selänne sateinen sade sataa santa sanonta sana samulin sato sademäärä ruoka roska rintama riisi revontuli reitti rakentaa rakenne rae rajuilma pöly päästä pääsiäinen päähän pässi päivä pyhä puu puolukoita puoli punainen puita puiden puhua prosentti poika pohjoispuoli pohjoinen plussa pitää piru pilvi pieni pienempi perttu perseestä pelto peitto pc paras pallonpuolisko palaa terä terminen termi tavallinen tauko tartu tarkoittaa tapa tammikuu talvi talo talonpoika takatalvi taivas sää syötävä syöttää syödä syyskuu synnyttää tyypillinen tytär tuuli turkki tupa tuomas tuoksu tunti tuli tuisku tuho trooppinen trombi touko toiselta tilasto tietää tietty tie velli veli varattu vappu vanha valtameri vaikuttaa uusi usva ukkonen tässä tänne työ vuorokausi vuori vuosi vuodenaika voima voimakas voi vilja viiva viedä vesisade ilmasto öljy yötä ystävä ympäri ylle ylittää yle yhdysvallat usa wikipedia väri sääsanat


blogivirta.fi