Tänään on 17.12.2018 18:48 ja nimipäiviään viettävät: Raakel ja Rakel. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Puhutaan ensin kuvista

Julkaistu: · Päivitetty:

Linkki tähän juttuun Scoop.it:ssa Olen nyt katsonut jo vuosia noita kuvia, jotka ovat niin olennaisia Scoop.it-lehdissäni, joita olen vuosien varrella klikannut puoliautomaattisesti tuhansia ja taas tuhansia. Ne olisivat suunnaton aarreaitta oppimismielessä myös keskustelun virikkeenä - ei pelkästään itsenäisen työskentelyn materiaalina. Sitäkin ne ovat ja sopivat niin aloittelijoille kuin edistyneemmillekin. Aloittelija voi tavailla otsikoita ja keskustella kuvista. Edityneempi voi mennä myös pääartikkeliin, joissa on rikkautta. Lehdissä kuvan seurana on otsikko, joista molemmista menee linkki pääartikkeliin, jollainen useimmiten on. Toki pystyy tekemään skuuppeja ilman pääartikkelia. Kuva on useimmiten artikkelista, mutta sen voisi ottaa muualtakin, mitä olen harvoin tehnyt. Kolmantena pääelementtinä on ns. jutun kärki eli ingressi, josta ei mene linkkiä minnekään. Ingressiin voi sisältyä linkkejä. Sama idea on muissakin kuratointityökaluissa kuten Facebookissa ja Twitterissä ja muissakin. Niihin sisältöä viedessä linkit tulevat useimmiten kai kun copypastaa osoitteen. Ne ovatkin aika tiiviitä ja kryptisiä. Mielestäni kuviin sisältyy paljon piilevää informaatiota. Niitten painoarvo on kasvanut linkkien ja muun ansiosta. Artikkelit voivat olla vaikka kuinka laajoja ja kiinnostavia. Kuvissa on NLP:tä kuten voisi sanoa. Otsikkoja on mietitty, jotta saataisiin tarinoihin kiinnostavuutta. Niissä pitää olla jotakin säröä, jotta se erottuu uutisähkystä. Kuvan voi riisua kaikesta näkyvästä ja tarkastella sitä aluksi pelkkänä kuvana. Se tapahtuu kun kuvaa klikkaa hiiren kakkospainikkeella ja avautuneesta valikosta Avaa kuva uudessa välilehdessä . Se tekee kuvan lähestymisen ehkä helpommaksi. Entäpä jos sellaista paljasta kuvaa katsoisi ja analysoisi. Tältä se sitten näyttää uudessa välilehdessä. Kuvassa nuori nainen taluttaa hevosta huurteisessa maalaismaisemassa. Naisella on tumma tukka, ja hän hymyilee. Vasemmalla on heinäseipäistä tehty teline, jossa lukee jotakin FARM ESCAPE.jne. Miltä kuvassa näyttää? Kuvaile. Mitä siinä on? Kuka on tekijä, mitä hän tekee? Mitähän siinä aiotaan esittää uutisena ja miksi se on siinä? Mikä uutisarvo sillä voisi olla, arvaa ennen kuin luet. Ihan yksinkertainen kuvauskin on hyvä, mutta tietysti voi mennä syvemmällekin kuten esim.  täällä . Sitten vasta opiskelija saa katsoa yläkuvaa tai linkkkiä, jossa lukee, että kyse on paniikkihäiriöstä. Onko tuolla tytöllä ollut paniikkihäiriö? Itse Ylen artikkelista näkee lisää naisen taustasta. Itse asiassa tiedän hänet. Hän on ollut samalla parin päivän kurssillakin kuin minä. Juttelin hänen kanssaan myös kerran, kun hänellä oli toimisto vanhalla Tornion Raatihuoneella eli entisellä kaupungintalolla. Silloin hänen firmansa kehitti muistaakseni uudenlaista Kääntäjää. Mitenkähän sen kanssa on mennyt? Siitä ei jutussa kerrottu yhtään. Kerrotiin pakopelistä, jota nainen on kehittänyt. Luin Ylen jutun uudelleen - ja kyllähän siellä viitattiin tuohon kääntäjään. Mitenkähän sillä menee? Sain käsityksen, että oli tarkoitus standardisoida tilanteita. On valmiita lauseita... Silloin Googlen Kääntäjä oli vielä melko avuton. Nyt siinä on uuden tekoälylähtökohdan vuoksi oppivuutta. Näen mielestä suurta parannusta.Voisimme osallistua talkoilla sen saattamiseen ihan tyydyttävään kuntoon. Silti olisi mukava nähdä tuo Liisa Koiviston ja kumppanien sovelluskin. Kuvan tutkimisen jälkeen voi palata takaisin ja tutustua otsikkoon, niin kuvan arvoitus tai probleemi selviää. Tuo alkuproblematisointi on saattanut tehdä kuvasta kiinnostavamman. Nyt jos lukijana on vaikka maahanmuuttaja, hänelle saattaa tulla suurempi halu selvittää, miksi aiheesta on tehty juttu. Joskus kuva on pelkkä kuvituskuva, otettu jostakin kuvitusarkistosta, mikä usein ilmoitetaaankin. Usein se on myös autenttinen kuva. Otsikosta ja muusta tekstistä ja lopulta pääartikkelista voi sitten kontekstityökalun avulla tutkia, mitä tekstissä sanotaan. Joskus pelkällä Googlen Kääntäjällä selviää - Ja jos on niin , että Kääntäjä kehittyy hiljaa aivan universaaliksi ja 99 %:sti oikeita käännöksiä antavaksi älykkääksi koneeksi - muita sanakirjoja ei ehkä tarvitakaan. Onneksi niin ei ole vielä, että mm. minullekin riittää puuhailtavaa. Samalla tavalla voi problematioida useimmat kuvat. Niissä esiintyy usein henkilöitä, joista nuorempi polvi ei ehkä tiedä mitään, vaikka ne vaikka minunlaiselleni harmaaparralle ovat tuttuakin tutumpia. Maahanmuuttaja ei tiedä sitäkään. Vanhat ja kouluttamattomat ihmiset, joiden kanssa enimmäkseen seurustelen naapureina eivät myöskään usein tiedä historiasta, yhteiskunnasta ja ihmisistä juuri mitään. On tietysti poikkeuksia. Tietopohja ei tarkoita sitä, etteikö aivan tietämättömälläkin ihmisellä voisi olla elämänkokemusta ja sydämen sivistystä vaikka kuinka paljon. Minun ihmehakuruudussani on taas uusi ominaisuus. Sieltä voi mennä mihin tahansa Scoop.it-lehtieni sivulle hetkessä, kun se itse palvelussa on aika hankalaa. Sivuja on yli 13000 ja kuvia on kai 24*13000=312000. Tarvitsee vain kirjoittaa ruutuun jokin sivunumero ja klikata ponnahdusikkunan Esillä-kansiosta sen nappulaa, niin pääsee hetkessä sille sivulle.

Avainsanat: facebook esittää escape avaa artikkeli aika aihe liisa lehti lause kääntäjä käsitys kuva kuvata kontekstityökalu koivisto klikata kirjoittaa kiinnostava keskustelu keskustella kerrottu kehittyä kehittää katsoa juttu itsenäinen it informaatio ihminen idea hän historia hiiri hevonen halu google otsikko osallistua opiskelija onni onko ominaisuus näyttää nähdä nuori noita nappula nainen mukava mitä minä materiaali maahanmuuttaja lukea linkki scoop ruutu päivä polvi pitää palvelu paljas palata ottaa toimisto tilanne teksti tekijä tarkoitus tarkastella sydän sivu sisältö selvittää yle yksinkertainen yhteiskunta voida voi vanha uusi tyttö twitter tutustua tutkia tumma tukka tuhansia tornio


blogivirta.fi