Tänään on 13.12.2018 03:29 ja nimipäiviään viettävät: Seija ja Lucia. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kemppinen:

Tuntematon

Julkaistu: · Päivitetty:

HS:n arvostelija Toini Havu osui heti naulakantaan kirjoittaessaan Väinö Linnan uutuuskirjasta: sammakkoperspektiivi. Havu oli hyvä lukija ja hyvää herrasväkeä. Havuissa (ennen Falck) on tohtoreita ja hovioikeudenneuvoksia niin että päät yhteen kolisevat. Sitä hän ei tajunnut, ettei teos ole sotaromaani eikä muistelma. Taistelutoimintaa kuvataan silmiinpistävän vähän.  Ollin lukevinani jostain päin verkkoa arvostelun, jonka mukaan Tuntematon onkin heikko teos. Tynnyreitä valmistetaan edelleen, ja sellaisen reiästä tähystellen voi muodostaa mielestään maailmankuvan. Teos ei ole kehityskertomus eikä seikkailu tai pikareski. Se on hieno kuva kansanvaltaistumisesta, jolla tarkoitan keskinäisten riippuvuuksien käsittämistä. Siksi muuten upseereista vain joukkueenjohtajat ja yksi komppanian päällikkö ovat esillä. Ja pataljoonan komentaja. Heidän tehtäviinsä ei kuulunut tutustua miehistöön, eivätkä he tutustuneet. Sekä lukijat että arvostelijat, joista kielteisen kannan ottaneet ovat käytännössä jo kadonneet, käyttivät samaa väärää perustelua: tämä on totta tai tämä ei ole totta. Lukijoista ainakin mukana olleista moni sanoi: tältä se minustakin tuntui. Arvostelijoista osa paheksui myös ”suuren kuvan” puuttumista. Tolstoin lukijoista osa tietää, ettei suuri kuva ole toistettavissa kirjallisessa teoksessa, eikä sitäkään vähää, minkä voi kertoa, pidä sekoittaa historiaan. Muistaakseni kukaan tutkija ei ole kirjoittanut sodasta kelvollista romaania eikä kirjailija historiaa.  Moni lienee huomannut, että ainakin yksi – trolli – vingahtaa aina kun mainitsen toisen maailmansodan.  Itse näen Seitsemän veljeksen maailman eli oppimisen muiden osoittamin keinoin siivoille tavoille muuttuvan jatkosodassa parissa vuodessa riippuvuuksien maailmassa, myös epämiellyttävissä ja vaikeissa tilanteissa. Tuntemattomassa emme näe ainuttakaan asiantuntijaa emmekä muutenkaan henkilöä, jonka arvostus perustuisi muuhun kuin kaikkien näkemään toimintaan. Romaani kannattaa lukea ajatellen vuoden 1918 tapahtumia. Kansalaissota oli lähtenyt puolin ja toisin täysin käsistä. Saamme kiittää Stalinia siitä, että voimme edelleen rauhassa riidellä asioista. Talvisota oli joka suhteessa Neuvostoliitolta pöyristyttävä erehdys. Jatkosota oli lopetettava, koska se oli muuttumassa jäätyneeksi konfliktiksi, joka olisi seurannut armeijan kukistumista. Nämä ovat V. Molotovin omat sanat.  Olimme Saksan sylissä. Stalin tyrkkäsi meidät sinne. Itsekin hän käsitti sen. Irti rimpuilimme itse. Tuntemattoman loppu on muuten hiukan epähistoriallinen. Talin ja Ihantalan lisäksi hyökkäys pysäytettiin U-asemassa Impilahdessa. Siellä ”Määttä” ja ”Vanhala” keittelivät korviketta. Kunnia suuren isänmaallisen sodan sankareille. Kemppinen Blog

Avainsanat: sota sekoittaa seikkailu saksa romaania romaani päällikkö oppiminen olli muodostaa muistelma maailmansota maailmankuva lukija lukea linna käsissä kuvata kuva kunnia komentaja kirjailija kertoa kemppinen keino kansalaissota kadota jolla jatkosota hän hyökkäys hs historia hieno henkilöä heikko havu blog asema arvostus arvostelu armeija ajatella valmistaa v tutustua tutkija tuntua tuntematon tilanne tietää teos tarkoittaa tapahtuma talvisota syli suuri stalin suomi väärä väinö vuosi voi


blogivirta.fi