Tänään on 18.12.2018 18:06 ja nimipäiviään viettävät: Aapo, Rami, Aappo ja Abraham. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Kirjoitustaidon oppimista tukenut presidentin isoisä

Julkaistu: · Päivitetty:

Paljon on viimeisenä vuosi-kymmenenä tehty kirjoitus-taidon edistymiseksi talonpoikien seassa. Nyt on jo Aapis-kirjoissammeki latinaiset sekä kirjoitus-puustavit tavallisten kirjainten rinnalla. Aapis-kirjastaki lapsi jo voipi oppia tuntemaan latinalaiset puustavit ja jos ymmärrys on selvä ja siihen halua, niin hän voipi siitä oppia kirjoittamaanki. Mutta paitsi sitä löytyy myös jos vaseti tehtyjä kirjoituksen oppi-kirjojaki, joista ihan hyvästi voipi nähdä kaikki kirjoitukseen kuuluvat temput. Ja vieläki lisäksi on sanomalehdissä usein luettu, kuinka monet jalo-mieliset herrat ovat kouluja kustantaneet talonpoikien lapsia varten, etsimättä mitäkään omaa voittoaan, sekä lahjoittaneet kirjoitus-oppikirjoja, kyniä, mustetta ja muuta mitä vaan kapinetta talonpoika on kirjoittamiseen tarvinnut.  Mikkelin seutua 1840-luvulla Pehr Adolf Kruskopfn kuvaamana. Museovirasto CC BY 4.0 Minä olen Ristiinalainen kuuluva Mikkelin lääniin ja tiedän varmaasti enkä voi olla virkkamatta, että kamreeri Svinhufvud Mikkelissä ilman maksutta muutama vuosi takaperin lahjoitti samate kirjoitus-tarpeita kaikille, jotka vaan kehtasivat männä ottamaan ja osaisivat kirjaa lukea. Hän antoi kirjoitusoppi-kirjoja, kaikki kirjoitus-värkit ja paperia kerraltaan pari kolme arkkia, yhteen nidotut ja lyyjy-pännällä vedetyillä viivoilla, ja kuin yksi paperi oli kirjoitettu täyteen ja vietiin hänelle nähtäväksi, niin saatiin kohta toinen tyhjä paperi j. n. e.  Me olemme heikot maksamaan hänen hyvyyttänsä ja vaivojansa, mutta kiitos, nöyrä, ja sydämmellinen olkoon hänelle, ja Jumala, joka on rikas hyvyydestä ja jolla on myös hyvä tahto palkita kaiken hyvän, maksakoon hänen vaivansa ja siunatkoon häntä sekä ajallisella että ijankaikkisella onnella ja siunauksella; sillä erittäin mainittua kamreeria saavat seutulaisemme kiittää kirjoitus-taidostansa. Ja nyt kun kerran kirjoittaa vähän taidamme, voimma me itse opettaa lapsiamme ja lapsemme sitte lapsiensa lapsia. (Sanan-Lennätin 4.6.1858) "Kamreeri Svinhufvud Mikkelissä" lienee Pehr Gustaf Svinhufvud (1812-1866) , tulevan presidentin isoisä. Tapiossa 20.10.1866 jukaistu muistokirjoitus vahvistaa tunnistuksen. Yksi hänen kauneimmista puolistansa oli elävä lämpimyys kansan sivistyttämiseksi tässä paikkakunnassa. Aina hänen maaherran oikeuden kanssa v. 1843 tänne muuttamisestansa asti on se nyt jo kylmä aatelismies halullisille kansan pojille ja tyttärille joka vuosi jakanut sadoittain kirjoitus-kirjoja, läkki-astioita, kaava-kirjoituksia ja muita kirjoitusaineita. Hänen asuinpytinkinsä vinni on täynnä koko joukoilla täyteen kirjoitettuja kirjoitus-kirjoja. Kerta vuodessa piti hän pienen talkoon: silloin oli köyhäin koulun oppilaiset kutsutut hänen luoksensa viivoittelemaan uusia kirjoitus-kirjoja. Nämäkin pienet nyt kaipaavat tätä heille aina toivottua tilaisuutta, jossa heitä paraimmalla tavalla kestitsi tämä antelias isäntä.

Avainsanat: mikkeli kuva suomesta 1800-luku ymmärrys vuosi voi v tässä tänne tyhjä tuntea talonpoika tahrto svinhufvud rikas presidentti poika pieni pari paperi palkita oppia oppi opettaa oikeus nöyrä nähdä muutama muste museovirasto mitä minä me maksaa lukea lapsi lahjoittaa kylmä kuulua koulu koko kirjoitus kirjoittamiseen kirjoittaa kirjoitettu kaava jumala jolla isäntä isoisä häntä hän herra gustaf elävä cc by astia adolf


blogivirta.fi