Tänään on 15.12.2018 22:45 ja nimipäiviään viettävät: Heimo ja Sverker. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
saaren taiga:

repullinen iloa

Julkaistu: · Päivitetty:

Kiitos, Simpukka ja Äiti Aurinkoinen tunnustuksesta: * Kiitollisena annan tunnustuksen eteenpäin Pirille . Hän on neulonut (kutonut) hyvän tahdon ja toivon sukat, jotka yllättäen tipahtivat postiluukustani. Mukana oli myös samettiruusun siemeniä. Olen kylvänyt ne multaan ja vien saareen, jolle annan lisänimen Samettiruususaari. Nimi on enne. Nimi muistuttaa, miten paljon maailmassa on kaunista ja hyvää.  Sitä kannattaa kylvää. L iplatus pyysi minua kertomaan ilahtumisen aiheeni. Huomaan, että liikutun kyyneliin asti, kun näen ja luen tositarinoita, minkä perusteella voi olla iloinen siitä että kuuluu lajiin nimeltä homo sapiens. Mediuutiset-lehdestä olen seurannut sarjaa, missä lääkärit kertovat työssään kohtaamistaan vaikeista tapauksista.  Pohjois-Kymen sairaalan ylilääkäri Hannu Tapiovaara (toimittajana Elina Heino ) kertoo oman vaikean tapauksensa Mediuutisten numerossa 7/2012: "SITKEÄ SAA PALJON AIKAAN Tämä tapahtui vuosia sitten työpaikallani Kuusankosken aluesairaalassa. Vanha mies oli sairastunut vaikeaan keuhkokuumeeseen. Hän oli todella huonossa kunnossa hoidettavana tehostetun valvonnan osastolla. Monelle kollegoista alkoi jo tulla tunne, että mies on mennyttä. Potilaan hoidosta vastasi loistava sisätautilääkäri Esa Kilkki . Hänen asenteensa oli tiukan määrätietoinen: nyt kyllä saadaan mies kuntoon. Olen korvalääkäri ja avustin pieneltä osaltani potilaan hoidossa. Tein hänelle avanteen ja auttelin hengitysteiden kuntouttamisessa taitojeni mukaan. Pitkän kamppailun jälkeen tämä kahdeksankymppinen mies selvisi hengissä sairaudestaan, joka oli hyvin lähellä viedä hänet hautaan. Hänet saatiin ylös sängynpohjalta, ensin osastolle ja sitten kotiin. Hän asui aikamiespoikansa kanssa kahteen pekkaan. Tuli kevättalvi, ja poika ajatteli antaa isän vähän nauttia raikkaasta ilmasta ja kevätauringosta. Poika pakkasi isän ja repun potkukelkkaan. Yhdessä lähdettiin pilkille. Poika ryhtyi kairaamaan pilkkireikää, mutta kuinkas siinä kävikään. Järven jää murtui ja hän putosi avantoon. Nyt kuolema tuli lähelle nuorta miestä. Silloin kahdeksankymppinen isäukko kampesi itsensä pystyyn ja heitti pojallensa köyden. Isä pelasti pojan hukkumiselta. T ästä tarinasta minulle tulee mieleen se, että jos hoitoryhmä ei anna periksi, se pystyy paljoon. Kun tekee työtä lujasti ja täydellä sydämellä, saa aikaan. Siitä syntyy positiivinen kierre: kun onnistut kerran, voit onnistua seuraavassakin haasteessa. Tämä tarina muistuttaa myös siitä, että elämässä on irrationaalinen ja ihanan arvaamaton puoli. Sitä emme aina muista. Tekemämme hyvä voi säteillä ympäristöömme tavalla, jota emme pysty ennustamaan. Oikeastaan sairaalan hoitotiimi pelasti sen nuoren miehen hukkumasta auttaessaan lähes kuolevaa vanhaa miestä." (Elina Heino)

Avainsanat: numero nimi neuloa nauttia mies lääkäri lehti kyme kylvö kuolema kevättalvi kaunis jää järvi isä iloinen hän homo hoito heittää heino hauta hannu¨ esa asua antaa anna terveys/sairaus tapaus ihminen onnistuu lehdestä luettua ilo äiti voi viedä vanha valvonta työ tunnustus tunne tuli tarina tapahtua sydän sukka simpukka siemen sarja sairaala reppu puoli potilas positiivinen poika pelastaa osasto onnistua nuori


blogivirta.fi