Tänään on 17.12.2018 19:30 ja nimipäiviään viettävät: Raakel ja Rakel. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
saaren taiga:

kakkaava valas

Julkaistu: · Päivitetty:

K aikilla ihmisillä on yhteinen osoite: planeetta Maa. On ollut alkueevasta lähtien, on tällä hetkellä – ja toivon mukaan on myös tulevaisuudessa.  Niin kuin ihmiset tarvitsevat hyvää kohtelua ja hyvää tahtoa, sitä samaa kaipaa ikioma lintukotomme ja sen äiti Maa ja isä Taivas. Luonto. Koskaan et muuttua saa, laulaa laulu. Ilmastonmuutos muuttaa elämän edellytyksiä huonoon suuntaan, asuupa ihminen missä tahansa maapallon kolkalla. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. T yttäreni ensimmäinen sana oli: kukkia. Siitä se lähti: luonnonrakkaus ja -suojelu, tietämys ja tutkimus.  Hänen kauttaan olen oppinut paljon elämästä ja luonnosta – myös ihmisen vaikutuksesta luonnon hyvin- tai pahoinvointiin. Tällä hetkellä Hanna toimii Canberran yliopistossa. Hän kirjoittaa Helsingin Sanomiin  tiedekolumneja. Kun luin hänen maaliskuisen  kolumninsa, kysyin, saanko tuoda sen blogiini. Hän antoi luvan.  HS - Tiede & Luonto - 13.3.2012 AIVOITUKSIA Kakkaava valas saa valtameret tuottamaan HANNA KOKKO Kirjoittaja on evoluutioekologian professori Australian kansallisyliopistossa Canberrassa. Valaat syövät kaloja. Hylkeet syövät kaloja. Jos merissä on vähemmän valaita tai hylkeitä, kaloja on enemmän ja me voimme syödä paljon kalaa. Logiikka kuulostaa todelta - mutta sitä se ei ole. Valaita ja kaloja on merissä murto-osa siitä, mitä ennen. Tämän voisi kaiketi selittää kalastusinnollamme. Mutta miksi myös eläinplanktonia, kuten krillejä, on nykyisin kovin vähän? Jos planktonia ahmivia kaloja ja valaita on vähän, luulisi edes krilliä riittävän. Vai onko niin, että merissä menee kaikki jotenkin pieleen, kun valaat häviävät? Merten tuottavuus on kiinni kasviplanktonista. Yhteyttäminen tapahtuu pinnan tuntumassa, koska syvemmällä ei ole tarpeeksi valoa. Planktonista osa vajoaa jatkuvasti kohti syvyyksiä, ja syvänteisiin painuvat myös ravinteet. Lämpimän pintaveden ja kylmien syvyyksien välillä on rajapinta, jonka läpi ravinteiden paluuliikenne ei oikein suju. Etenkin rautaa on pintakerroksissa usein liian vähän pikkueliöiden aineenvaihduntaan. Mitä tapahtuu, kun systeemiin lisätään valas? Iso otus syö ja kakkaa paljon. Toisin kuin kalan tai krillin kakka, valaan kakka kelluu, ja valaat myös ulostavat pinnan tuntumassa. Jos valaita on paljon, niiden syömä ja ulostama rauta palautuu tehokkaasti pintakerrokseen. Tuottavuus kasvaa, kun kasvi- ja eläinplanktonin sekä kalojen määrä lisääntyy. Valaitakin on pian enemmän. Ja mitä enemmän isoja ja keskikokoisia eläimiä ui merissä, sitä paremmin merivesi sekoittuu. Jopa nykyiset pienet kala-, hylje- ja valaskannat liikuttelevat merissä ravinteita yhtä paljon kuin tuulet ja vuorovesi-ilmiö. On ehdotettu, että meriä lannoitettaisiin raudalla ilmakehän liian hiilidioksidin sitomiseksi. Mutta valaat voisivat tehdä saman! Menneinä aikoina meret kuhisivat elämää. Valaitakin oli niin paljon, että ne pitivät kokonaisten valtamerten tuottavuutta pystyssä. Kun tuottavat meret pitivät krillikannat kunnossa valaiden syöpöttelystä huolimatta, kuollessaan pohjaan vajoavat krillit olivat melkoinen hiilinielu. Valaanpyynnillä on vuosikymmenten kuluessa ollut hämmästyttävä seuraus: se on voinut tylsyttää tehokkaan aseen ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Avainsanat: kala isä iso ilmiö ilmastonmuutos ilmakehä ihminen hän hylje hs hiilidioksidi helsinki hanna elämä eläin blogi australia ase professori pohja planeetta pitää pinna otus osoite onko muuttua muuttaa murto mitä meri merivesi melkoinen me maapallo maa lämmin luonto logiikka lisääntyä laulu laulaa kylmä kukkia kokko kirjoittaja kirjoittaa kasvi kasvaa tutkimus tuottaa tuoda tiede taivas tahtoa syödä syö suojelu seuraus sana ravinne rauta tätä en tiennytkään lehdestä luettua äiti yliopisto yhteinen vuosikymmen vuorovesi valo vaikutus vaikuttaa tuuli


blogivirta.fi