Tänään on 22.05.2019 07:34 ja nimipäiviään viettävät: Hemminki, Hemmo ja Hemming. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Juha Molari:

Suomi24 levittää epäasiallista tarinointia minusta

Julkaistu: · Päivitetty:

5. tammikuuta 2019 joku kirjoittaja aloitti tarinoinnin Suomi24-sivulla, jossa minun väitetään pitävän itseäni kovakuntoisimpana veteraanina. Siinä esitetään kaikkea muutakin virheellistä. Pilailu- tai pilkkakirjoitus Virheellisyys on ilmeisesti tahallista, koska vain viikkoa aiemmin olin kertonut pettymyksen juoksukuntooni. Mitä tulee lenkkivauhteihin, niin niiden "kiivasta" vauhtia ovat edelleen Liikuntamyllyssä useampi juoksija kauhistellut. Se olisi kuulemma "itsensä pettämistä" kutsua verryttelyksi, kun kiertää 200m rataa 34-40 sekunnissa. Todellisuudessa silloin, kun hyvä päivä on, niin vauhdikas on todellakin helppoa, mutta valitettavasti pääasiassa noin hyvin asiat eivät ole! Jos pitäisin itseäni kovakuntoisimpana veteraanina, niin ottaisin osaa veteraanien juoksukisoihin. Mutta en koe itseäni läheskään riittävän hyväksi! Vuosi sitten asetin tavoitteen ja "treenasin" menneen vuoden aikana yli 700 kertaa tätä varten. Yleisesti ottaen olin terve, mutta akilleksen tendinoosi rajoitti harjoittelun muotoja ja tehoja ilmeisesti liikaa. Akilleskipu ei sinänsä mennyt pahemmaksi, vaan päinvastoin. Jos pystyisin juoksemaan 800m alle 2 minuutin tai edes säännöllisesti alle 2,10, niin tietysti juoksisin vajaan kahden kuukauden päästä veteraanien SM-kisoissa. Mutta en pysty sellaiseen! Kun lihaskalvot ja lihakset eivät ole kipeät (nyt ovat olleet 2 viikkoa tosi kipeät), silloin mailerin tarpeita varten 200m sujuu kivasti alle 30 sekunnin. Ja useita toistoja. Sitä vauhtia pitäisi jaksaa koko 800m. Niin ei mene! Pakaralihaksen kalvon kipeys syntyi joulun edellä hyvän harjoitusviikon päätteeksi, kun Myllypurossa kaltevalla radalla juoksin piikkareissa 40x100m lujaa kävelypalautuksella. Tein sitä ennen 400m intervalleja ja aitahyppelyä ym. Tämän jälkeen kuntosalilla hyvän voimaharjoituksen. Niin vasemmalle pakaralihaksen kalvolle se oli hiukan liikaa. Joka aamu olen vuoden ajan juossut erilaisia intervalleja, jotta vauhdikkaan juoksemisen kyky elpyisi ikämiehellä. Tämä kehitys on ollut kuitenkin riittämätön. Nyt on voimaa ja hapenottokykyä enemmän, kuin teinipoikana, mutta rento vauhdikas juoksu ei ole läheskään yhtä nopeaa. Voimaharjoituksia olen tehnyt aamulla intervallien jälkeen. Tiedän voimatasoni sinänsä aika hyväksi keskipitkien ja pitkien matkojen juoksijaksi. Kuntosalilla olen käynyt myös aikuisen kilpapainijan kanssa ja olen voinut verrata suorituskykyäni. Käytän yleensä eri laitteissa maksimivastuksia ja jalkaprässissä niin isoja levyjä kuin telineen tapit sallivat. Kun painoni tippui vuodessa 82 kilosta 60 kiloon ja sitten nousi vähän 64 kiloon, niin toki voima riittää kestävyysjuoksuun. Se mikä puuttuu, on elastisuus, kimmokestävyys, sekä herkkyys. Vuosi sitten huonokuntoisena (vain kerran päivässä liikuntaa), vauhdikas juoksu syntyi itsestään ilosta, mutta nyt täytyy pakottaa. Siksipä vauhti ei ole merkittävästi parantunut. Tulkitsen, että kyse ei ole "ylikunnosta", vaan jokapäiväisestä venyttelystä huolimatta lihaskalvot ovat nyt niin kireät, että riemullinen rentous puuttuu. Jatkan liikuntaa vuonna 2019 samalla periaatteella. En ota osaa kisoihin talvella, vaikka sitä haaveilin. Muutama veteraanien SM-mitalisti on treenannut rinnallani, kun teen "aamuverryttelyä" (kuten kutsun Liikuntamyllyssä tehdyn treenin tarkoitusta) ja he ovat puhuneet kovasti kilpailujen puolesta ym. Veteraanit ovat yleensäkin toisiaan kohtaan kannustavia. Kesällä 2019 voisin juosta ehkä seuran viestiä, jos kakkosjoukkue tarvitsee ja jos kunto kehittyy myönteisesti. Keskiviikkona 9. tammikuuta menen aamulla siivoamaan ja sitten tällä kertaa Kontulan Kuntokellariin, jossa juoksumatolla 20km/h riittää alkuverryttelyksi, kun juoksen 3 minuutissa 1000m. Se ei ole ole aivan huonosti nuoremmillekaan - ja voivat epäilijät tulla kokeilemaan. Itse asiassa juoksen useamman kerran, mutta kestoa en voi taata ennenkuin pakara kertoo kipunsa. Sitten vielä voimaharjoituksia ja lopulta uudestaan juoksuksi. Sellainen aamupala kello 8 tuntumassa jokainen arkiaamu koko vuoden ajan. Niin oli myös tiistaina 8. tammikuuta, jolloin päivällä poljin kuntopyörällä tunti 45 minuuttia, jossa hapenottokyvyn kehittämiseksi 8 kertaa 2 minuuttia kovaa. Tiistaina oli vain 2 treeniä. Ja tietysti syön rautaa, jotta hemoglobiini nousee ja happea riittää.

Avainsanat: voima voi viesti veteraani vauhti tunti treeniä treenin terve teen tavoite tammikuu talvi syödä suomi24 seura sekuntti sekunti rauta rata päästä päivä parantua pakottaa paino olin nopea muutama muoto mitä minuutti luja liikunta lihas levy levittää kyky kuukausi kutsu kuntosali kunto koko koe kisa kirjoittaja kesä kello kehitys kehittyä juosta juoksu juoksumatto joulu vuosi jokainen jaksaa hemoglobiini harjoitella esittää aikuinen aika aamupala aamu


blogivirta.fi