Tänään on 18.09.2019 22:42 ja nimipäiviään viettävät: Tyyne, Tytti, Tyyni ja Pamela. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Sanojen alkuperä ja linkkejä lainasanoista

Julkaistu: · Päivitetty:

Lainat voidaan jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan kuinka ne sopeutetaan vieraaseen kieleen. Sitaattilainaksi kutsutaan sanaa, joka siirtyy kielestä toiseen täysin muuttumattomana. Sitaattilainat eivät yleensä myöskään sopeudu lainaavan kielen taivutusjärjestelmään yhtä luontevasti kuin kotoperäiset sanat. Synnynnäinen kielenpuhuja erottaa tällaiset suorat lainaukset yleensä vaivatta. Sitaattilainoista tyypillisimpiä ovat erisnimet , paikkojen tai ihmisten nimet, mutta myös uusi termistö saattaa kotiutua kieleen samaisessa muodossaan. Tästä esimerkkinä vaikkapa englannin kielinen sana freelance , joka on ottanut paikkansa suomestakin muuttumattomana. Yleisesti ottaen kielillä on kuitenkin tapana sopeuttaa vaikeasti äännettäviä sanoja tuttuun äänne - sekä taivutusjärjestelmäänsä ja tämän vuoksi kielissä vain suhteellisen uudet lainat säilyvät sitaattilainoina. Erikoislainat puolestaan ovat kieleen ja sen taivutusjärjestelmään osin sopeutuneita ilmauksia. Niillä yleensä on lähes täydellinen taivutus paradigma , mutta niiden äänneasu saattaa silti poiketa lainaavasta kielestä. Ne saattavat esimerkiksi sisältää kielelle vieraita äänteitä. Tämä monissa tapauksissa jo paljastaa kielenpuhujalle, että kyseessä on lainasana. Tyypillisimmin erikoislainat syntyvät, kun sanoja sopeutetaan kieleen väkisin esimerkiksi liittämällä lainasanan perään jokin omalle järjestelmälle tuttu pääte tai äänne . Tästä esimerkiksi vaikkapa suomen sana banaani . Yleislainat ovat yleensä kielen vanhimpia lainoja ja niiden joukko on suomen kielessä laajin. Yleislainat ovat niin äännerakenteeltaan kuin taivutukseltaankin sopeutuneet kieleen. Yleensä tämä sopeutuminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa ja usein kieliyhteisö itse löytää esimerkiksi sitaattilainalle sopivimman ääntöasun, joka vakiintuu kieleen. Tästä esimerkkinä ruotsalaisperäinen sana sohva ( soffa ), joka on äänneasultaan mukautunut suomeen ja saanut täydellisen taivutuksen. Suurin osa yleislainoista on niin voimakkaasti kotiutuneita, ettei kielenpuhuja yleensä erota niitä ilman kielitieteellistä tietoa. Lisäksi monet sanat ovat niin vanhoja, lainautuneet niin aikaisessa vaiheessa, että voidaan jopa kyseenalaistaa, missä vaiheessa on enää mielekästä puhua lainasta. Esimerkiksi sanan äiti kohdalla voitaisiin pitää triviaalina luokitella sana lainaksi sillä perusteella, että se on joskus syrjäyttänyt kantakielemme sanan emä merkityksessä "ihmisen naispuolinen vanhempi". Käännöslainat ovat tavallisesti yhdyssanoja, jotka on muodostettu kääntämällä sanan osat omalle kielelle yksi kerrallaan. Esimerkiksi emolevy on käännöslaina, joka pohjautuu englannin sanaan motherboard (mother = äiti, emo; board = lauta, levy). Käännöslainat voivat olla myös erikseen kirjoitettavia sanapareja, esimerkiksi musta aukko ( black hole ) Internetixin materiaalia: Vierassanat Jo 1800-luvulla ja sitä ennen sanastotyössä oli kaksi vastakkaista pyrkimystä. Toisaalta haluttiin kansainvälistää eri tieteenalojen termistöä, jotta viestintä olisi mahdollisimman tehokasta myös yli kielirajojen. Toisaalta taas haluttiin luoda omapohjainen sanasto myös erikoisaloille. Omakielinen termistö on aina helpommin omaksuttavissa ja ymmärrettävissä, jolloin viestintä myös suurelle yleisölle helpottuu. Suomen lisäksi myös mm. ranskan, saksan ja islannin kielessä termistö on pitkälti omapohjaista. Näiden kielten kehittelylle tyypillinen purismi ulottuu siis myös erikoisalojen kielenkäyttöön. (Sajavaara 1989.)  Vierassanojen alkuperä Suomeen uudemmat lainasanat ovat tulleet aluksi ruotsista, myöhemmin englannin kielestä tai näiden kielten välittäminä. Ruotsiin meillä on ollut vanhastaan läheiset siteet; englantia taas opiskelee nykyisin jokainen suomalainen peruskoulussa. Ruotsista  suomeen kulkeutunut sanasto on valtaosin kansainvälistä eurooppalaista yhteisomaisuutta, jonka juuret ovat saksassa, ranskassa, antiikin kielissä tai vielä kauempana.  Ranskasta  saatuja sanoja ovat esim.  parketti, terassi; filee, menyy, marinoida, konjakki, samppanja; eleganssi, etiketti, muoti, daami, kavaljeeri; teatteri, rooli, kulissi; essee, polemiikki; debatti, kommunikea, kampanja . Saksalaisperäisiä  sanoja ovat esim.  estetiikka, psykologia, psykoanalyysi; aspiriini, parafiini, plankton, koboltti, kvartsi; diesel; lied, kitsch, jugend; polterabend .  Italialaisperäisiä  ovat mm.  kassa, krediitti, pankki, passi, valuutta; altto, basso, duetto, solisti, ballerina, fresko; kasino; makaroni, pitsa, spagetti .  Espanjasta  lähtöisin ovat esim. sanat karamelli, paraati, platina, vanilja; juntta, maskara, mantilja, marihuana, patio, tequila .  Anglismit Englannin kieli on eräänlainen sanaston sulatusuuni. Englanti on kehittynyt germaaniselta pohjalta, mutta siihen on tullut laajoina kerrostumina ranskalaista ja kreikkalais-latinalaista sanastoa.  Anglismi  voidaan määritellä ilmaukseksi, joka englannin kielen välityksellä on levinnyt kansainväliseen käyttöön. Nykyään englanti on johtava kieli esim. lääketieteen, elektroniikan, avaruustekniikan, kansainvälisen kaupan, mainonnan, lentomatkailun ja merenkulun alalla sekä lisäksi radion, television, elokuvan ja tietotekniikan piirissä. Suomi on ollut vasta suhteellisen vähän aikaa suorissa kontakteissa englantia puhuvan maailman kanssa. Vanhemmat englantilaisperäiset lainat pyrittiin tavallisesti mukauttamaan kotoisten sanojen malliin, esim.  pihvi (beef), priki (brig), vinssi (winch) . Uudempia kieleemme mukautuneita sanoja ovat esim.  hitti, jeeppi, meikki, spotti, toppi . Alkuperäisen asunsa säilyttäneitä tai vain hieman suomalaistettuja ovat esim.  happening, cowboy, jockey, speedway . Mukauttamisen suomen kieleen estää usein anglismien äänneasu. Myös anglismien oikeinkirjoitus ja taivutus on monesti hankalaa. Miten esim. pitäisi taivuttaa atk-alalla yleisesti käytettyä sanaa  software  '(varus)ohjelmisto'? Usein yritykset mukauttaa tällaisia sanoja johtavat vain slangimaisiin väännöksiin, kuten  softis, softa .  Suomalaisuuden suosiminen Tekstin ymmärrettävyyttä lisää paitsi virkerakenteen yksinkertaisuus myös sanaston tuttuus. Suurelle yleisölle kirjoitettaessa on ammattialan erityissanasto vaihdettava yleiskieliseen. Asiantuntijoiden kesken voidaan käyttää ammattikieltä, mutta silloinkaan ei pidä itsetarkoituksellisesti suosia vierassanoja. Yhteiskunta- ja kasvatustieteilijät käyttävät usein tarpeettomasti esim. seuraavia vierassanoja:  relevantti  'asiaan vaikuttava, merkityksellinen, tähdellinen',  adekvaatti  'täysin vastaava, asianmukainen, oikea',  integraatio  'yhdentäminen, yhdentyminen, eheyttäminen',  empatia  'eläytyminen, myötäeläminen',  projekti  'hanke, suunnitelma'. Tutkijoiden tehtävänä on kehittää ja vaalia myös suomenkielistä ammattisanastoa, koska sillä on merkitystä tutkimustulosten käytäntöön soveltamisen kannalta. Vierassanat eivät aina ole edes sen kansainvälisempiä tai täsmällisempiä kuin omat termit. Omaa sanaa kannattaa aina käyttää, jos yksiselitteisyys ei siitä kärsi. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997.) Sanasto/Miten suomen kieleen tulee sanoja? - suomen kielen Perussanakirjassa (v. 1990) on noin 100 000 sanaa - tulemme toimeen noin 10 000 – 20 000 sanalla Perussanat eli omaperäiset sanat - näitä sanoja on jäljellä sanastossamme muutama tuhat - uusia perussanoja ei enää synny - perussanat ovat syntyneet kielemme kehitysvaiheessa, sukukielet ovat vaikuttaneet niihin - perussanat käsittelevät muinaissuomalaisten silloista elämää esim. kala, metsä, sieni, veli, seitsemän, ase, käsi, Merkityksen muuttumisesta johtuvat sanat Vanha sana on saanut uuden merkityksen, koska vanhassa merkityksessä sitä ei enää käytetä esim. käsittää, ymmärtää. Ne tarkoittivat ennen metsästyssaaliin käsittelyä ja saaliin ympäröimistä pyydystysvaiheessa. Sanalla on kaksi tai useampaa merkitystä, siis ns. vanhempi ja uudempi merkitys esim. maali, imuri, levy, Sanoja johdetaan Sanojen johtaminen on erittäin yleinen sananmuodostuskeino suomen kielessä. KANTASANA   KANTA   JOHDIN    JOHDOS levy                   levy         -ke            levyke levy                   levy         -ttää          levyttää levyttää           levyttää     -jä             levyttäjä onni                   onne-      -ton           onneton lentää              lennä-       -ttää          lennättää Johdin on tuottoisa, jos sen avulla muodostettuja johdoksia on huomattavan paljon. Esim. –ja ja –jä suomen kielessä (piirtäjä, leikkaaja, soittaja, myyjä). Johtimia: -kko, -lainen, -nen, -llinen, -uri, -minen, -mo, -mus Sanoja yhdistetään Kaksi tai useampaa sanaa yhdistetään uudeksi yhdyssanaksi, joka merkitsee yleensä eri asiaa kuin sen osat yksinään. MÄÄRITEOSA         PERUSOSA     YHDYSSANA rulla                          -luistin               rullaluistin henkilö                     -auto                  henkilöauto jalan                         -kulkija               jalankulkija Sanoja lainataan Suuri osa lainoista on yleislainoja eli sanoja ei hyvin tunnista vierasperäisiksi, koska ne ovat niin mukautuneet suomen kieleen. Sana lainataan yleensä silloin, kun sanan tarkoittamaa esinettä tai taitoa on ryhdytty käyttämään (maanviljelys, tavaroiden valmistaminen kulta, tina, rauta, kristinusko risti, pappi, sivistys ja koulutus koulu, tori, modernit laitteet ja asiat kahvi, auto). Joskus uusi sana lainataan, vaikka käytössä on jo oma sana (esim. emä – sana korvattiin germaanisella äidillä). Englannin kielestä lainataan eniten sanoja. Lainat ovat joko sitaattilainoja eli ne kirjoitetaan sellaisenaan kuten lainanantajakielessä (curling, squash, chat) tai erityislainoja eli ne ovat muuttuneet hiukan suomalaisemmiksi (biologia, kamera, pankki, rokki, kahvi). Lainat voivat olla myös tarkkaan käännettyjä (credit card, football). Keksitään uusia sanoja Sanoja kehitellään sepittämällä  esim. ulkomaisista malleista tai sanan merkityksestä. Näitä sanotaan uudissanoiksi. Esim. tutka, muovi, tiede, turhake, taide, kirjain, sivistys, mainos, jalkine, puhelin, haarukka, sähkö. 7. Sanoja lyhennetään Luonnonmukainen-------luomu Roskakori----roskis Rehtori----reksi Harjoituksia 1. Muodosta neljä substantiivia johtimilla -la tai -lä (kahvi - kahvila) Erisnimet eivät kelpaa. Mainitse siis myös kantasana, kuten esimerkissä. 2. Muodosta neljä adjektiivia johtimilla -mainen tai -mäinen (halpa - halpamainen). 3. Muodosta neljä adjektiivia johtimella -llinen (tapa - tavallinen). 4. Muodosta neljä verbiä johtimilla -illa tai -illä (teltta - telttailla). 5. Kirjoita kolme yhdyssanaa kustakin ryhmästä: a) Määriteosana auto tai auton. b) Määriteosana metsä tai metsän. c) Määriteosana luonto tai luonnon. 6. Keksi kaksi yhdyssanaa kuhunkin ryhmään: a) Perusosana mies b) Perusosana päivä c) Perusosana kuu. Suomen kielen lainasanat Asuessaan useiden kansojen naapureina suomalaiset ovat vähitellen omaksuneet vieraista kielistä monia lainasanoja. Näitä sanoja tutkimalla kielitiede on tehnyt arvokkaita havaintoja Suomen suvun muinaisuudesta. Indoeurooppalaiset lainasanat : Indoeurooppalaiset lainat ovat vanhimmat. Suomalais-ugrilaisten ja indoeurooppalaisten kosketukset ovat niiltä ajoilta, jolloin suomalais-ugrilainen kantakansa asui Volgan mutkan tienoilla. Silloin saatiin seuraavat lainasanat: arvo, jyvä, marras (kuollut), mehiläinen, mesi, ora, orpo, osa, ostaa, petkel, porsas, sarvi, sata, suka, suola, taarna (saraheinä), utare, varsa, vasa, vasara, viha. Balttilaiset lainasanat : Siirtyessään Volgan keskijuoksun tienoilla luoteeseen ltämeren allasta kohti esi-isämme ovat joutuneet kosketuksiin liettuaa, latviaa ja muinaispreussia puhuvien balttilaisten kanssa. Näiltä on saatu seuraavat lainasanat;: ahdas, aina, aisa, ankerias, ansa, hammas, hanhi, harja, harmaa, heimo, heinä, herne, hilma, hirvi, härkä, härmä, kaima, kappale, karsina, karva, kauha, kaula, kela, keli, kelta, kinnas, kirves, kypärä, käärme, lahti, laiha, lohi, luhta, luuta, malka, meri, morsian, mäntä, napa, nepaa (serkku), niisi, ohdake, oinas, orsi, paimen, puuro, rako, rastas, ratas, reisi, reki, routa, salo, seinä, seitti, seiväs, seura, siemen, silta, sisar, talkoot, tapa, tarha, taulo, terva, torvi, tuhat, tuohi, tuulastaa, tyhjä, tytär, vaaja, vaha, vako, vielä, villa, virka, vuohi, vuota. Germaaniset lainasanat : Parin tuhannen vuoden aikana on suomen kieleen tullut germaanisista kielistä hyvin runsaasti lainasanoja. Ne ovat säilyttäneet useissa tapauksissa kielessämme vanhan asun melkein sellaisenaan. Näitä sanoja ovat : aalto, ahjo, ainoa, airo, akana, arka, arki, arkki, armias, arpa, aura, autio, avio, hallita, hame, harras. haukka, hauta, hidas, huippu, huopa, ,hurskas, hypätä, häpeä, hätä, hävetä, ihra, ja, joulu, juhla, juusto, kadota, kallio, kaltainen, kammio, kampa, kana, kansa, kappa, kartano, kato, kattila, kauppa, kaura, keihäs, kello, kihla, kukkaro, kulta, kuningas, kunnia, kupari, kura, kynttilä, käydä, köyhä, laiha, laiva, lakki, lammas, lanka, lanta, lato, lattia, lautta, leipä, lukko, qiaha, malja, mallas, mato, miekka, mitta, multa, murha, nahka, nasta, naula, nauta, neula, niittää, nuotta, paita, pallo, parta, pelto, pila, pino, porras, pullo, purje, pyhä, pöytä, raha, ranta, rapa, rauta, rengas, rikas, rima, ruhtinas, ruis, runo, ruoko, ruuhi, saippua, sakko, siima, sima, sukka, taika, taikina, tanko, tina, tunkio, tuomita, tupa, turska, turve, vaate, vainaja, vainio, valta, vanne, varas, varjo, vihkiä, vuokra, äiti. Slaavilaiset lainasanat : Slaavilaisista lainasanoista suurin osa on saatu muinaisvenäjästä aikaisintaan 600-luvulla jKr.: ahrain, akkuna (ja ikkuna), apea, ies, kaatiot, kassa (tukka), kassara, katiska, kuoma, kuontalo, kutri, lavitsa, lotja, lusikka, läävä, muokata, määrätä, naatti, pakana, palttina, pappi, papu, pasma, piirakka, pilkki, pirtti, pätsi, raamattu, ravita, risti, ruoska, saapas, sirppi, suntio, säppi, sääli, talkkuna, taltta, tappara, tavara, tuska, tuuma (ajatus), urakka, vaino, vainu, vapaa, varpunen, veräjä, viitta, virsta, värttinä. Sanojen alkuperää - Kotuksen artikkeleita Suuret kielitieteilijät loivat luomalla suomeen sanastoa. Tästä olen kirjoittanut artikkelissa Suomen sanat ja murteiden taistelu . Yleisesti käytettyjä vierassanoja pandan muotoisena linkkiparvena . Useat varmaankin ns. erikoislainoja. Pandan pohjana oleva sanasto ja sanapelejä. Skuuppilinkit nimellä lainasanat , vierassanat , sivistyssanat , etymologia Suomen etymologinen sanalista Lääketieteellisten sanojen etymologiaa Mistä lainasanat tulevat Sanaston uudistuminen , sanojen historiaa Äännehistoria ja lainasanat , esitelmä Suomen sanat, Internetix Vierassanat, Internetix Suomen kielen lainasanat, Compuline Suomen kirjakielen saamelaiset lainat , pdf Suomen lainasanoja ruotsissa Suomesta ja ruotsista toisiinsa siirtyneet sanat Lainasanat, wikipedia-artikkeli Wikipedian luokka kielihistoria Venäjästä suomeen tulleita lainasanoja , wikipedia Sivistyssanat, wikipedia , vierassanat, wikipedia Korpelan Pienehkö sivistyssanakirja Vierassanojen kirjoittaminen suomessa Kotus, vierassanojen kirjoittamisesta Sivistyssanat, Visakisa City.fi - Sivistyssanatesti Arkisen asiakirjoittamisen opas, Korpela, Sivistyssanat Oikeita ja vääriä etymologeja Artikkelini suomeen tulleista sanoista Sivistyssanat, oma artikkeli Läheisiä sanoja suomessa ja unkarissa  Suomen ja unkarinkielen sukulaisuudesta Suomalais-ugrilaiset kielet ja niiden puhujat, ugri.net Itämerensuomalaiset kielet , Mauri Rastas Suomalaisten alkuperä , Mauri Rastas Svetisismit : milloin lainat eivät ole soveliaita, wikipedia Vieras vaikutus , Kotuksen artikkeli Anglismit Sanojen alkuperätyypit, wikipedia Mitä kieli kertoo suomalaisuudesta , Kalevi Wiikin esitelmä Puhetta suomalaisuudesta , luentoja Suomen kielen käännöslainoista, Lauri Hakulinen, Virittäjä Sosiaalisen sanastomme käännöslainoista, Lauri Hakulinen Etymologia, wikipedia Etymologinen sanalista Kansanetymologia, wikipedia Sanojen etymologiaa , skuuppilinkit Muuan etymologi, Sigurd Wettenhovi-Aspa, Tekno-Kekko Kansanetymologisia käsityksiä paikkakuntien nimistä Väärät ystävät , sanat jotka muistuttavat toisiaan mutta eivät tarkoita samaa. Äännehistoria ja lainasanat , Power Point -luento Sana sanasta, Kotus, -ajan sanojen taustaa  Oulu-nimen etymologia Helsingin nimistön vaiheita Turun nimistö Tökötti tököttää, tytinä tytisee , venäjästä tulleista ekspressiivisistä ilmauksista Murteet , oma kokoelmani Murteiden taistelu , oma artikkelini J. Korpelan linkkejä yms  Sanojen ihmetys -blogissa on pohdittu paljon sanojen merkityksiä ja alkuperää, ei päivity. Toinen artikkelini etymologiasta Suomeen tulleet sanat Suomalaiset sanat , yksi Oppitorin koosteista Veijo Meren sanojen selityksiä Aatto Alkoholi Allergia Ampiainen Angiina Ankkuri Anorakki Astronautti ja kosmonautti Avaruus ja maailma Avaruussukkula Bakteeri Blogi Boikotti Boordi Digitaalinen Diktatuuri ja demokratia Disko Edesmennyt Eduskunta Ehostaa Elektroniikka Elokuva Eläkeläinen Energia Englanti Epidemia Etymologia Evakko Fakta ja fiktio Farkut Fasismi ja natsismi Festivaali Fiude Glögi Hallussa Hanttapuli Heimo Heteka Hilkulla Hillitön ja hulvaton Himmeli Hippi Historia Home Huhtikuu Humpuuki Huolitella Huominen Hyasintti Hybridi Hyvä ja parempi Häätyä Idoli Ihminen Ilmasto Influenssa ja flunssa Innovaatio Iskelmä Isorokko Itsenäisyys Jogurtti Jojo Joulu Juhannus Kakara ja kersa Kaljama Kangas Kapteeni Karaoke Karhunpalvelus Kasino Katastrofi Keho Kelmu Keritä Kevät Kiirastorstai Kiivi Kohu Konditoria Kone Konkurssi Konsultti Konvehti Korsu Korvike Kotus Kriisi Kuokkavieras Kuontalo Kuopus Kynä Kännykkä Käydä kimppuun Laamapaita Laki Lama Lekaluku Leksikografia Levätä laakereillaan Lohikäärme Luppoaika Lusmuilla Lyhde Lähiö Mainos Makaroni ja spagetti Makki Markiisi Media Metro Metsuri Ministeri Missi Moksiskaan Motti Muiluttaa Muovi Murheenkryyni Mämmi Mätky Neveskä Nuha Nurkkasihteeri Nuuska Nyrkkisääntö Näkkileipä Näsäviisas Nörtti Oharit Oikeus Olympialaiset Paasto Palaveri Palmusunnuntai Pankki Parahultainen Pasha Penisilliini Pietaryrtti Pilvi ja pilvipalvelu Pinnata Piparkakku Pistaasi Pitkäperjantai ja lankalauantai Pitsa Pitää kynttilää vakan alla Piuha Pivo Polemiikki Politiikka Pomeranssi Populismi Potero Prekariaatti Presidentti Prujut Puhelin Pulisonki Pääsiäinen Radikaali Radio Raha Rairuoho Ratsia Rikkiviisas Rinkka Robotti Rokki Rokuli Rospuutto Rottinki Saavuttaa Sairas ja sairaala Saivarrella Sata Satelliitti Seikkailu Seimi Selkäpii Sinisilmäinen Sissi Sivistys Sopia Sota Stevia Suomi Supata Tabu Taiposen tahallaan Talkoot ja talkoistaa Talous Tarra Tasavalta Tauti Teini Televisio Teollisuus Terrori Tiernapoika Toukokuu Trulli Tsunami Tuima Tulevaisuus Tuliterä Tulppaani Tummu ja tuora Turakki Tutka Työ Unioni Universumi Urheilla ja urheilu Utopia ja dystopia Uveavanto Valmis kuin Melperi sotaan Vanhurskas Varusmies Vegetarismi Ventti Verkko Viestintä Viheliäinen Vihreä Virka Virkata, virkkoa, virkku Virpoa Virtuaalinen Virus Vitamiini Vuosi Väestö Väskynä Västäräkki Ydin Ympäristö Yskä Äly Öljy

Avainsanat: köyhä käärme käyttää käytettyä käydä käsitys käsittää käsitellä käsi kärsiä kännykkä kyseenalaistaa kypärä kynä kynttilä kuu kuopus kunnia kuningas kulta kukkaro kristinusko kriisi koulutus koulu power porsas porras populismi pomeranssi politiikka pitää pitsa pitkäperjantai pirtti piparkakku pilvi piiri piirakka pihvi konvehti konsultti peruskoulu pelto pdf patio passi pasha parta paradigma paraati papu pappi pankki panda palmusunnuntai kone pallo palaveri paita paimen paasto oulu ostaa orpo ora oppitori opas onni oinas oikeus oikeinkirjoitus nörtti nimi neula net neljä nauta nahka määrittää mämmi muuttua muutama musta murha muovi muoti muokata multa morsian moderni mitä mitta ministeri mies miekka metsä metro merkitys meri menuu meikki mehiläinen media mauri mato materiaali marraskuu malli mallas malja mainos maali maailma löytää lääketiede lähiö luu lusikka luonto luonteva luonnonmukainen suomi tuttu luomu luokka luoda lukko luistin luento lohikäärme lohi linkkiparvi levy lentää leipä lautta lauta lauri sanalista sana salo tutkija saksa sakko sajavaara sairas sairaala saippua tutka tuska turve turku turhake tupa suomalainen suomalaisuus suola saavutus saamelainen ryhmä ruotsi runo roskis rooli rock robotti risti rinkka rikas rengas remes reki rehtori sukka stevia spagetti rauta ratas ranta ranska ranskalainen raha radio radikaali raamattu pöytä sota sosiaalinen sopia sohva software sivistyssana sivistys sisältää sissi sisar sima silta sieni siemen seura seinä seimi seikkailu sarvi sanasto sanapeli ymmärtää yleisö yhteiskunta wikipedia wiikin värttinä välitys väestö pääsiäinen päivä pyhä puuro pullo puhua vuosi vuokra vuohi vitamiini virus virtuaali virpoa virkata virka villa vihreä vihkiä viha viestintä vieras verkko venäjä veli veijo vasara vasa varpunen varjo tuomita tulppaani varas vapaa vanhempi vanhemmat vanha valta tulevaisuus tuhat tsunami toukokuu tori toppi tiernapoika tiede terva terrori teollisuus televisio teksti tekno teini tehtävä tehokas teatteri tavara tavallinen tauti tausta valmistaminen valmis puhe puhelin psykologia projekti presidentti tasavalta tarra tarha tappara tapaus tapa talous taito taistelu taikina taika taide tabu sääli sähkö syntyä suku suuri suomessa vaino vainaja vaikutus vaikuttava vaihe vaha vaate vaali uusi utopia usea urheilu urakka unkari universumi unioni täydellinen tälläiset työ tyypillinen tytär tyhjä svetisismit sivistyssanat. vierassanat lainasanat öljy äly äiti ystävä yskä yritys ympäristö härmä härkä häpeä hypätä arkki arki antiikki ankkuri ampiainen allergia alkuperä alkuperäinen alkoholi ala ainoa aatto aalto hirsjärvi digitaalinen demokratia cowboy card board blogi black basso banaani ballerina bakteeri avaruus auto autio aura aukko atk asua asiantuntija ase arvokas arvo artikkeli hyasintti huopa arpa esimerkki erottaa erota englanti energia elämä eläkeläinen elokuva elektroniikka eduskunta dystopia diktatuuri heinä heimo havainto hauta harmaa harjoitus harja hammas hame haluta hallita hakulinen haarukka glögi flunssa fi festivaali fasismi farkut fakta evakko eurooppalainen esitelmä johtaminen johtaa huippu huhtikuu hole hitti historia hirvi hippi himmeli hilma hidas herne henkilö helsinki jogurtti jalkine jalka kattila katastrofi kassa kasino jakaa itsenäisyys lattia lato lanta lanka lammas lama lakki laki kokoelma kirves kirjoittaminen kirjain kiirastorstai kieli kevät kelmu kello keli kela keksi islanti innovaatio influenssa imuri ilmasto ihminen hätä karva kartano karaoke karamelli kapteeni kappale kansa kansainvälinen kansainvälisen kangas kana kampanja kamera kallio laiva laina lainasana kalevi lainata laiha lahti keho kehittää kehittyä kaura kauppa kaula kala kahvi kadota juusto juuret juhla juhannus joulu joukko jokainen johtava


blogivirta.fi