Tänään on 18.01.2019 01:48 ja nimipäiväänsä viettää: Laura. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Kainuun murretta

Julkaistu: · Päivitetty:

A Aekaenen = aikuinen Aekaota, aekaotuo = joutua, kulkeutua johonkin Aekase = varhain (lähteä johonkin aikaisin) Aekava = pikkuvanha Aekunen = aikuinen; (sen) aikainen Aekomus = ajatus tehdä jotakin, saattaa jäädä aekomukseksi Aena = aina; välillä, joskus Aenaa = aina Aenae = aina, ainakin Aetuus =aitaus Ahne = ahkera Ahkuta = ahnetia Ahnehtie = haluta lisää ja enemmän Aijanpano = aidan rakentaminen esim. laitumelle Aijas = aidantekotarvike, "koatelin aijaksie kuivettummaan" Aijastuo = vanheta pinnaltaan, esim. harmaantunut puutavara Ajan olloon = aikaa myöten, vähitellen Ajastaan = aikanaan Ajatusalta = keskittyneesti, syventyen Ajetussa, ajetuksissa = ajettunut, turvonnut Akantunkio = iso nainen? vai ruma? Akkamehto = naarasmetso eli koppelo Akkateeri = naarasteeri Akkavarvas = Ukko-/isovarpaasta seuraava varvas Akkuna = ikkuna Alasti = vähissä vaatteissa Alavariinsa = jatkuvasti, alati Antaota, antaotuo = helpottaa, "rupesi peänkivistys antaotummaan, kun nakkasin pari särkytaplettie" Apaja = pyydys tai saalispaikka, kuten "olipa hyvä marja-apaja" Ape = hevosten ja lehmien ruoka Appoa = syödä ahneesti Anhiton, anahiton = kelvoton, mitätön, luvattoman huono tai pieni (esim. annos) Aprikoijja = arvella, pohtia Arkiuta, arkiutuo = tulla araksi Arssinoija = tuumailla Asento = asunto Aski = rasia Assiestatehe = tärkeä asia kyseessä, varta vasten Atima = sukulointipaikka, käydä sukuloimassa Auksuuni = huutokauppa E Eestaas = edestakaisin, kaha kätteen kainuussa Ehki, ees =edes Ehkies = edes Ehotellen = tarpeeksi Ehtie = etsiä Ehtimöessä = etsimisessä, hakemisessa, vähänä (esim. marjat metsässä) Eilessäpäevänä, eilissäpäevänä = eilen Eilettäen, eilettäin = eilen Eillä = edellä Eissä = edessä Elake = eläke Elanto = asuinpaikka, talous Eli = tai, vai Elleskappi = mullistaminen, mullistus (ilkityö) Ellostella = tuntua etovalta Eltta = etova olo Emannus, emannuus = emäntä Emännöijjä, emannoijja = hoitaa taloutta; alkaa isotella Emätti = kurkku, nielu Enneä = enää Enämpi = enemmän Epeli = pahantekoon ehtiväinen lapsi Etiäenen = enne, aavistus Ettonet = päiväunet ruuan päälle, ruokalepo Etupeässä = ensisijaisesti Etäänperällä = kaukana keskustasta Erreös = erehdys Esliina = esiliina Essu = esiliina Eäntä kohti = suuhun; (sanontoihin) Eärellään = ihan lähellä esim. kauppa, palvelut Eärysteä = haravoida heinäpeltosaran laidat H Haepakka = kiire Haetolla = (tekemisen) tiellä, esteenä Haetto = haitta, este Haettona = tiellä, esteenä Halakimaeto = Halkaistu maito, kurri Haneli = vähän hölmö Halivilivoo = Hankale = hankala Hanke = työpalkka, -paikka (hyvissä hankkeissa) Hankijaenen = keväällä kestävä hanki Hankipoeka = kevätalvinen jäniksen poikanen Hankkie = pukea esim. lapsi Hankkiuta, hankkiutuo = pukeutua, laittautua lähtöön Hantuuki = käsipyyhe Harmistuo = harmaantua Hatelikko = pientä huono kasvusta mehtää Heinänkokkuu = heinänkorjuu Heinäkasakka, heinärenki Heitteä = jättää (heitä se siihen pöyvälle), lopettaa esim. tupakointi Heitteä voatteet = riisuutua Heivata = alentaa hintaa, heittää pois, antaa periksi Heomannilappu = Rheuman-särkylääkejauhe, joka pakattu paperilipukkeeseen Hetas = kärkäs, innokas Hete = lähde Heäppönen = hääppöinen, häävi Heävi = häävi, kunnollinen Hiihtaa, hiihtoa= hiihtää, kävin hiihtamassa Hilikku = 25 penniä Hilipasta = kulkea joutuisasti, juosta Hilipuilla = liikkua (tarpeetomasti ja arvaamattomasti) vauhdilla paikasta toiseen, ADHD?; kuljeksia vähissä vaatteissa Hieno = ohut, kapea; ylellinen, tavallista parempi Hienopieru = hienostelija Hiivatti = lievä kirosana Hija = hiha Hiukasta = tehdä mieli suolaista Hiukoo, hiukasoo = tekee mieli suolaista Hiuti = kulunut ohueksi Hiutuo = kulua ohueksi Hivvaottoa = lyödä huitaisemalla Hokemaenen = yleinen, suosittu sanonta Hoahuilla = kulkea päämäärättömästi Hoakuroijja = liikkua epävarmasti Hoalata, Haalata = kantaa vaivalloisesti (myös kuv.) Hoasie = haasia, telineelle koottu iso heinäkasa Hohhoella = kaipailla, myös valittaa tilannettaan Holovata = käyttää esim. pesuvettä ylenmäärin; tehdä jäätie avantovedellä Holovuu = veden lotraaminen, valeleminen Horna = helvetti Hornea = vähän lämpimälle tuntuva Hornakka = Horsie = tehdä hyvin suurpiirteisesti Horsmakka = iso, kommea ihminen Hourata = muistisairaan vanhuksen luonnehdinta, "sehhii kuuluu jo kunnalliskojissa houroavan" Houriossa = sekavassa mielentilassa Huilata = levätä; luistaa, esim. "kelekka huilasi hyvästi myötämäkkeen" Huilitaoko = lepotauko Huiluu = lepo Huima = lapsenomainen, ymmärtämätön (lapsesta) Huimusissaan = lapsellisuuksissaan Huiruuttoa = ajaa kiemurrellen Huithapeli = huolimaton Huoneessa = sisällä (eikä ulkona) Huonosoattonen = Olisko vähän huonossa vedossa, huonossa kunnossa? Hurraos = vetoketju (katso myös kurraos) Hurraottoa = ajaa; ommella koneella tms. nopsasti sujuvaa Huosien = tuohipesin Huosijaen = tuohipesin Huunpurema = imujäki kaulassa Huusi = ulkovessa Huusinreikä = ulkovessan istuimen reikä Hykkäötteä = sykähdyttää, hymyilyttää sisäisesti Hyväjuoninen = hyväntuulinen, vähän itkevä vauva Hyysätä = huolehtia, hoitaa liiaksikin Hyökkyytteä = kiihdyttää ajoneuvoa esim. ylämäkeen tai liejupaikan yli Hyökkäötteä = käskeä hyökkäämään Hyöleikkö = vetinen, pehmeä maa Hyöteä = rehevä, pullea Hyövätä = olla hyödyllinen (yleensä neg. ei hyöveä, mitä se hyövejää) Hällä = liesi Hälläötä = jäädä kesken, epäonnistua, jäädä tekemättä. Hälläötyö = ks. edellä Hänkkäröijä = haitata tekemistä: "tuossa haetolla hänkkäröepi" Hänkselit = henkselit Härppie = ottaa maistiaisia, laittaa sormensa toisen työhön, koskea luvatta Härällä = kiimassa (lehmästä) Hästätä = toimia keskittymättömästi muita häiriten Hävitön = hävytön, tuhma Hökelteä = kiirehtiä, toimia harkitsematta Hökäle = levoton ihminen, vilkas nuori koira Hölse = sohjo Hölöse = sohjoa, märkää lunta Hölömäkkä = uppea, retteä, isokokonen, avara Hölövätä = tuhlata vettä, nestettä, voidetta tms. Höntätä, hönttästä (kahakätteen) = kulkea edestakaisin (höntätä ovissa) Höpätteä = höpöttää Hörkötin = Höveli, höyli = antelias, reilu Höykytteä = simputtaa, teettää toisella jotakin ylenmäärin; rangaista Höykkyytys = pomppiminen esim. kuoppaesella tiellä, aotossa melekonen höykkyytys Höösätä = touhuta I Ies = edes Ieti = tilaisuus, mahdollisuus, ks. reäpy Ihmisiksi = asiallisesti Ihve = pesuun menevissä alusvaatteissa oleva haju (alun perin lampaanvillan rasvan haju) Iletä = kehdata Ilettää = ujostuttaa Ilikosillaan = alasti Ilimannaekovvaa = ilman syytä Ilimastaanni = muutenkin, ilman sitäkin Imakka = makean kipeä Imelovelli = imelletty marjavelli Imellysvelli = ks. edellä Imeläpussi leuan alla = naorattaa, vaekka tyhjättii assiet (sanontoihin) Imeläkivi = palasokeri Ipparallaan = kiimassa Irkama = iva, pilkka Isannus = isäntä J Jalakopeä = esiom. sähgyn jalkopää Jalakorätti = jalkarätti Jalo = hyvä, erinomainen, mutta myös käänteisesti ilkeä, pahantahtoinen Jalossa = jaloissa, tiellä, esteenä Jankki = kuvuneista leivänkannoista tehty ruoka Janttaota = heittäytyä hankalaksi, kieltäytyä tekemästä Jatista, jatustoa = jutella jonninjoutavaa Jatkuvalla syötöllä = tauotta (sanontoihin) Javeksie = arvailla, otaksua, tuumailla Joahinki = työläs, hankala tekeminen Jopakaet = saati Jonni joutava = tarpeeton Joutavoija = aikoa, tehdä epärealistisa asioita Joutuin = nopeasti Juilia, juilie = kivun vihlontaa kuvaava ilmaus Jukrittoa = tehdä sinnikkäästi, "Mattihi se vielä kouluo käyvä jukrittaa" Junttura = "Se se on koko junttura" Juntturassa = juuttunut, jähmettynyt, jumissa Juntturoija = vastustella Juonikko = itkuinen lapsi, oikukas (myös aikuinen, vanhus) Juonitella = itkeä (lapsi), valittaa tyhjästä (aikuinen) Jupittaa, juppasta, = kävellä töpöttelemällä esim. lapsi Juputtaa, juputtoa = mutista vastalauseita Jurisko = peräänantamaton; puoliraaka peruna Jurnisko = itsepäinen henkilö Jurnuttoa = mutisten esittää vastalauseita Jurnuttaa = ks. edellä; myös esim. "Hiihttää jurnuttaa" eli pikkuhiljaa, sitkeästi, herkeämättä jne. Jurskea = raaka, esim."potut on yhä jurskeita"= juriskoja Justiin, justiisa = juuri Juustoleipä, eikä leipäjuusto = siksi tällä palstalla vaikka ei ole murresana Jytynen = pieni leivän tai pullan pala; kuv. esim. lapsukainen Jältteä = raaputtaa nauriista puukon terällä meheviä makupaloja Jäpöstellä = sutia (rengas pyöriessään), sudittaa tahallaan esim. mopoa Jäpösteä = sutia (rengas pyöriessään) Jätkä = metsä- tai uittotyömies (nyk. myös muu suorittavan tason työläinen) Jökettää, Jökittää, Jökkiä = jumittaa Jöö = järjestys Jööti = pötkylä K Kaekistellen = joka kerta; "ei se kaekistellen onnista" Kaet = kai Kaevu = kaivaminen Kahakkätteen = edestakaisin Kahiste = kaksi kertaa Kahtelussa = hukassa, etsittävänä Kahve = kahvi Kahveli = haarukka Kahveri = (iso) säilytyskomero Kakarat = lapset Kalakihtu = kalkitseminen Kalavosin = ranne Kallihtu = uudelleen muotoon takominen sepän toimesta, esim. viikatteet Kallihtuttoa = teroituttaa ( vai karaisuttaa?) esim. viikate, vekselinkin voi kallita, uusia. Kampe, kamppeet = vaatteet, varusteet Kansa = kanssa; myös Kanttura = lehmä, yleensä lehmän kanttura Kaohtana = kulunut, muotonsa menettänyt tai päivänpolttama vaate Kaohtuo (kauhtua) = nousta raivoon Kapusta = kauha, varsinkin puinen; kuv: noama on ku kapusta Karehtuo (karehtua) = suuttua Karhihtu = karhitseminen Karreota, karreotuo = hermostua, suuttua tai korottaa ääntään Kartano = pihamaa (esim. nakata kartanolle = heittää tai siirtää ulos) Kasakka = apulainen Katisko = katiska Kehata = viitsiä, iletä, jaksaa ( kainuussa ei kyllä = iletä) Kehno = huono, kelvoton Kehtuuttoa = laiskottaa Keikaella = keikuttaa vartaloa; ylyvästellä Keikistellä = kieputtaa ahterie huomiota herättävästi Kellahtava = kellertävä Kelteisillään = alasti Kenkätä = myydä polkuhintaan, lahjoittaa Kepeli = pikku huijari, livahtaa heleposti lain veärälle puolelle Kepekset = kivekset Keritä, kerkien, kerkijää = ehtiä Keritä, kerihen, kerihtöö = keritä lammas Kerjuupiiri = alue, jolta leipä tienataan Kertalinttuulla = yhdellä astumisella; kerralla Kessie = kesiä, lohkeilla (iho tai maalipinta) Kessu = kotona kasvatettu tupakka; kersantti Keturoija = peppuroija Kiehkero = ympyrä (ajaa kiehkeroa) Kiho = koste, pomo, työnjohtaja Kihveli = rikkalapio Kiikkutooli = keinutuoli Kiini = kiinni Kilihakka = aikaansaava, näppärä; jolla on eroottista pilkettä silmässä Kinkata = hypätä yhdellä jalalla Kinttaat = nahka- tai kumirukkaset Kintut = jalat, sääret Kipasta = käydä nopeasti hakemassa: kipasehan posti Kippura = kääntynyt ylöspäin tae koukkuun; kippurahäntä Kippuranokkanen = esim. pieksu, myös ihminen Kirhenteä = pyöriä lähellä häiritsevästi (esim. kärpäset, lapset) Kirveellä vestetty = karkeapiirteinen (sanontoihin) Kittuuttoa = elää vähävaraisena Kitulias = huonokasvuinen, kitukasvuinen Kituset = suu (vejä kitusiisi = syö), alun perin kalan kidukset Kitutunti = työpäivän viimeinen tunti Kivahtoa = vastata kiukkusesti, sannoa kiukkusesti Kivisteä = särkeä esim. päätä Kulukku = kurkku Koahuroija = kävellä ontuvasti tae epävarmasti (pimeyden, sairauden tai humalan vuoksi) Koama = kato, hävikki (oli käöny koama pullalaotasella, kaekki oli männy) Koerankaolalle vestetty = rakentoa vaekkapa heinälato tae liiteri, niin ettei tehä kunnon salavosta nurkkiin van ne hirret jeäpi irti toesistaan ’koerankaolalle’. (sanontoihin) Koamenessa = Kohelo, ks. kouho Kohentoa = asetella palavia puita tai kekäleitä uunissa tai nuotiossa hiilikoukulla tms. Kohmelo = krapula Koloho = kylmä, ei mukavuuksia Koloho = heikosti tai tökerösti valmistettu, "kirveskoloho" Kokkuu = esim. kintasta ommellessa kämmenpuoli lyhempi, tulee kädenmukainen Kokkuu = keräily, kokoaminen, esim "heinänkokkuu" Kommuutti = taso, jossa on pesuvati, peseytymispaikka, alaosassa kaappi Kommuutti = kaappi. Alaosassa sankko tae potta, avattavassa yläosassa paekka pesuvajilla ja saeppuva-astielle. Kommuutin takana oli pyiheteline, missä pyihe oli kirjotun kankaan takana... Kompeilla = pelleillä Konkelo = toisen puun varaan kaadettaessa osittain pysyyn jäänyt puu Konkoella (pystyyn) = nousta ylös Konsti = keino Kontallaan = polvillaan, nelinkontin Kontassa = kohmeessa Konttuuri = konttori, toimisto Kopakka = hyväkuntoinen, esim. kopakka muori Kopistella = ravistella matot, puhdistaa kengät lumesta Koppa = kori Koppeota, koppeotuo = saada aikaiseksi, tehdyksi Kopsakka = ks. kopakka Kopura = kova käen kopura Korpuo = paahtua tummaksi auringossa; kuivua esim. kämmenistä Kortteeri = yösija, majapaikka, tilapäinen asunto esim. koululaisilla Korventoa rintoa = närästää Kosahtoa = suutahtaa Kouho = tohelo, viljelee huumoria joka tilanteessa Kouhottaa, kouhottoa = leuhottaa, kehua itseään Kouta = koota, kerätä Kovveota = olla tosissaan, korottaa äänensä Kovvoa = koveta (puu lahhoo, oksa kovvoo) Kuijottaa, kuijottoa = olla syömättä, "siinä se nälissään kuijjotti" Kuikkana = laiha Kuijuuni = leikinlaskija Kuikistoa, kuikistella = kurkistaa, kurkistella Kuivaskaenen = kuivahko kakku, leipä, ruoka, tarjoilu, ihminen, tilaisuus ym. Kujelma = neuletyö Kumikengät = kumisaappaat Kunkata = hypätä ruutua Kuolima = kudin, neuletyö Kuolta = kuolla Kuotasta = tehdä äkkiä, viivyttelemättä Kuotoella = tälläötyö liikoa voatteinesa Kupata = viipyä (entä oikea kuppaaminen? Kupparin kuppaaminen on kirjakieltä) Kupajastoa = ks. kupsehtie; viipyillä Kupsakka = kuohkea esim. leivonnainen Kupsehtie = oleilla, puuhailla verkalleen Kurraos = vetoketju Kurrata = nauraa Kurri = rasvaton maito, kuorittu maito Kursuta = naoroa rutkattoa, naoroa vähä hysteerisesti Kusijaenen = muurahainen Kutale = heittiö tms kelvoton Kutile = neuletyö Kutjottoa = osottoa mieltä, olla vihasena vaekka peiton alla Kuttoa = sekä neuloa puikoilla että kutoa kangaspuilla Kutvelo = huono olo Kuulema = kuulemma Kuumuo = kuumeta, kuumentua Kuunpäevät = laskettu poikimisaika Kuurottoa = olla piilossa Kuutinki = käänne vaatteen reunassa Kuvvaella = luulla Kyhhäötyö = pystyä tekemään jtk Kyläluuta = ahkera kyläilijä Kymppiskahvet, kymmenkahvet = klo 10:n kahvit Kymppiskortit = tupessa huono käsi, ei isot eikä pienet kortit Käherrin = kiharrin Kähläötä = jäädä tekemättä Källi = ovela, epäluotettava Källäillä = kävellä kiireettömästi Känö, känöttäjä, känötteä = Käntty = vehnäpulla; kuivunut pulla Käppyrä = koukkuun tai kumaraan vääntynyt, tuohenkäppyrä Käppäellä = kävellä hiljalleen Käppänä = pienikokonen, kuivakka Käpsehtie = liikehtiä kiireettömästi Kärviaeka = lisääntymisaika, kiima-aika Kärvillään = kiimassa (koirista ja kissoista) Kärvikissa = juoksuaika kissalla Kärvikoera = juoksuaika koiralla Kärvistellä = olla kylymissään, hytistä kylymissään Kärväs = heinäseiväs, pitkätappinen Kärvötellä = olla kylmissään; koettaa kestää Käsikopelolla = tunnustellen Käsipelillä = ilman konevoimaa Käsipäeveä = tervehtiä kätellen Käskeä = kutsua (kylään tai pöytään) Kässistellä = sanokoa joku, mitä se on? Köhäkkä = mainittava tapahtuma; siitä se köhäkkä nousi Kömmertäötyö = vaevalloesesti vaekkapa nousta Köntti = kimpale Könttyrä = jäökkäliikkeinen, vähän kumarakin Könttä = kokonaisuus Könytä= edetä hankalasti, kiivetä, kontata Kötöstellä = tehdä hitaasti Kötösteä = tehdä jotain suurpiirteisesti Köyhysissään = köyhyyksissään, köyhyyden vuoksi L Laenasto = kirjasto Laesesa = omalaatuinen Laeskamato = laiskuus Laeskusissaan = laiskuuksissaan Laesta = lakaista Laestoa = välttää tekemästä jotakin Laetamyötänen = humala Laetos = synnytyslaitos Laettoa = lähettää esim. kirje Lahhoa = lahota Lakkari = tasku Laklatella = selittää Langeta = kaatua Laneli = flanelli Lantata = laimentaa Lanttuloota = lanttulaatikko Lanttuu = laimentaminen Laoni = matikkakoukku Lappapuuro = vispipuuro Lavihta = penkki Leetta = pitko Leikkele = matonkude Leikitä = vakavissaan Leipäötä = kyllästyä Lellitteä = hemmotella Lellikki = suosikki Lellilapsi = mielilapsi, suosikki Lemukka = limonadi Lemunaati = limukkoa Lenksu = kumilenkki Lenteä = kaatua Lenkkasta = kävellä vähä ontuen Lentsu = flunssa (ks. "romuska") Leohottoa = kehuskella Leokava = paljon kehuskellen puhuva Leppasta = kävellä verkalleen Letasta = väsyttää Leäpästyö = hengästyä Leipääntyö = kyllästyä, pitkästyä Leärätä = kaadella nestettä astiasta toiseen Lietsussa = kulussa, menossa Liikki = ohut ruisleipä viipale, voileipä Liippa = hiomakivi jolla terotettaan viikate tae puukko Liirata = luisua Liitinki = housun, hameen vyötärö Liituta (lähti liituomaan) Likastoa = liata Linjamentti = linimentti Lintallaan, lintassa = kasaan poljetut kengät Lintsit = housun liitinki, sepalus Lipenteri = Ketjun tai hihnan kiinnitin esim. koiran pantaan tai hevosen kuolaimiin. Lippulakki = lippalakki Liritteä = esim, pissie liritteä Litsit = liitinki, sepalus Livohka = pako. esim lähteä livohkaan Loahkasta = kävellä levottomasti Loajaliikkeinen = paljon elehtivä Loani = laani, puiden välivarasto Loatusesa = omalaatuinen Loennella = puhua ivallisesti Loeruta = puhua ko "puuropata", aina äänessä Lohvostoa = Kävellä vaaekka liijan issoessa kengissä tae väsyneenä Lonita = valikoida Lonnata Lontsie = kävellä Lonttasta = kullkemistapaa ilmaiseva, suuret tai löysät kengät jalassa Loota = laatikko Loori = navetassa se kanava jota pitkin virsta ja lanta luotii lantalaan Loppasuu = ahne kaiken syöjä Lorottoa, esim. kusta lorottoa Lorsata = puhella joutavia, "tuntikaosie puhelimessa lorsovaa" Lorvehtie = laeskotella Lorvie = laeskotella Lorvikatarri = laiskuus, tekosairaus Lotrata = leikkiä veden kanssa (yl. tiskatessa tai saunassa) Lottuuttoa = sataa vettä kaatamalla Luikas = liukas Luikasta = livahtaa Luikastuo = liukastua Luokouta = lakata, antaa periksi, luovuttaa, jäädä pois Luotella = palttaa, "siksakata" kangas Luottoa = kelvata, "van se luottaa" Lutraota = peseytyä kauan Luutu = pesuriepu Luuturätti = pesuriepu Luututa = pestä lattia rievulla Luutuussankko = lattianpesuämpäri Lyhvi = lyhyt Lytsä = tyhjä Lyyssi = lyhyt takki tai pusakka, usein vetoketjullinen Lyyhä = ontuva Lyyhätä = ontua Lähteä litomaan = lähteä omille teilleen; sanontoihin Lähteä livohkaan = karata; sanontoihin Lähteä moalimalle = muuttaa pois kotoa; sanontoihin Lähteä nostelemmaan = lähteä pois; sanontoihin Läninki = mekko Länkkä = ontuva Läntäröijä = leikkiä vedellä Läskimätäs = todella lihava Läskipottu = ruoka, jossa on perunaa ja sianlihaa Läträötä = peseytyä tai uida kauan Lääpästyny = hengästynyt Läöhkänä = matala paistoastia Läörytä = ks. lorsata Löksöttää = esim. housut, sukat ovat makkaralla Lönttä = esim. viinihahapakkaus on viinilönttä Lörryytteä = kts Lörötteä Lörötteä = laskea nestettä Lööki = sipuli M Makejaenen = karamelli Makemoellaan = makeimmillaan Makkea = hyvänmakuinen Makkuukset = yösija, peti Matka-aski = matkalaukku Melekeä = aika paljon Mehtä = metsä Mennä häneksi = mennä pieleen, epäonnistua (sanontoihin) Mielenköyhä = järkeä vailla Mieluilla = yrittää mielistellä; nirsoilla, osoittaa mieltään Minnie, minna = miniä Moalima = maailma Moanitella= houkutella Moavunnaenen = esim. moavunnaenen sae, kun on taevas kokonaan pilivessä eikä vanahoa taevasta äö missään Moniaat = jotkut Monta monituista (sanontoihin) Muikkupottu = muikuista ja perunoista valmistettu keittoruoka, myös sipuli ja voi kuuluu resettiin Murtiuta, murtiutuo = mennä kesken (myös ihmisistä) Mutkalippu = meno-paluu-lippu Mutlehtie = joku ruoka ei mee alan, vaan pyörii suussa Mutkin = sinne ja takaisin Muuanni = eräskin Myltätä = sekoittaa vuodevaatteet, myös myltätä heinissä, vintillä ym. Mynnähtäny = Alkanut pilaantua/pilaantunut Myrtyö = pilaantua esim. maito Myttiytyö = pilaantua Myötyriinsä ="meni myötyriinsä" meni kokonaan, lopullisesti Myötämöykkyneen = esim,. lähteä tavaroineen lopullisesti, kokonaan Myötääsä = usein Mäeske = äänekäs toiminta, esim. tappelun mäeskeMäekäröijjä = esim. hakata lekalla jotain, voimakkaasti ja äänekkäästikin Märehtie = esim. "heitä jo märehtimästä, ei se vatvomalla kummene" Märistä = itkeä, marista Märsytä = itkeä Märytä = nyyhkyttää, itkeä Märänny = pilaantunut Märätä, märkänöö = pilaantua Mätisäkki = lihava Mökkänä = olkipatja Mörönsyötti = turvahenkilö Möykäri = "pahapäenen", aggressiivisesti käyttäytyvä Möyrötteä = murjottaa pahantuulisena N Nakata = suomeksi heittää (nakkoa se pallo tänne) Nakella = heitellä; sanailla ilkeään sävyyn Nakottaa = "seistä nakottaa" Nalakki = koirien tarttuminen toisiinsa paritellessa; kuv. kiinni jäänti Napanteri = pieni ryyppy Napittoa = katsoa tarkkaan Napponen = pieni leipä- ym. ruokapala lähinnä lapsille Neämä = jaa niin, näemmä Nieraota, nieraotuo = Niikate = viikate Nilja-aoto = linja-auto Niljamentti = linimentti Nipostella = tehdä turhantarkaa työtä isossa kokonaisuudessa Nisu = pulla Nisujaoho = vehnäjauho Nisuleetta = pullapitko Niuhake = turhan tarkka Niuhottoa = yrittää toimia jämäkästi, ohjeiden mukaan tarkasti; olla liian tarkka Noama = kasvot Noamat = kasvot Noetuo = kiroilla Nokallaan = kasvot maassa, lattiassa Nokalleen = kasvot edellä esim. kaatua Nokka = nenä Nokkava = ylpeä Nokkaota, nokkaotuo = ottaa nokkiinsa, loukkaantua Nokkie = poimia, kerätä Noposvelli=maitovelli jossa on leipänoposia eli voideltuja leipäpaloja Norssi = kuore Nostoa koera pöyvälle = syyvä rohmuomalla (sanontoihin) Nuin = noin Nuinni = noinkin Nukkuukset ks. makkuukset Nuolta = nuolla Nuuka = tarkka, saita Nuukaella = toimia säästeliäästi Nuusa = puute Nyhverö = vähän saamaton Nyrkkipyykki = käsinpesu Nyttyrä = nuttura Nästyyki = nenäliina Nätä lumi = nuoska, kostea lumi Nöpönuuka = pikkutarkka Näkemäs = näkemisen arvoinen, esim. itsensä sotkenut lapsi Nätä lumi = märkä tai nuoska lumi Nävös = oudon näköinen, epäonnistunut esine tai asia Näläkäviulu = laiha, nälkiintyneen näköinen, myös pokasaha Nökkönen = pieni pala Nökönuuka = ei niin tarkkaa, väliä Nöpönuuka = kt yllä O Oamu= aamu Oamunen = aamuinen, aamiainen Oamusella = aamulla, aamiaisella Oamutuimaan = varhain aamulla Oekikurilla = tavallisilla keinoilla Oekisuunta = kts alla Oekisuunnassa = normaalisti, oikeastaan, tavan mukaan Ohimovika = tyrä Ohkanen = ohut Oho, Ohhoh = anteeksi Ohutsorminen = lapsi Olleotuo = tottua Olovinnaan = ylpeä Omituinen = oma Onehka = pelottava Ossaella = arvella Ottoset = lehmille päivittäin haettavat tuoreet heinät P Paekata kössinturkkie = mökötteä Pahahenki = lievä kirosana Pahakkalaenen = ks. edellä Pahankurinen = äkänen Pahansisunen = herkästi (joutavasta) suuttuva riidankylväjä, ankyrä Pahapäenen = väkivaltainen, varsinkin humalassa "pahapäenen päessään" Pahki = törmätä johonkin pahki Pakkaota, pakkaotuu = tunkeutuu, tulee väkisin Pakrottoa = katsoa suurin silmin Palijouvessaan = enimmäkseen Paohata = puhua vihaisesti Paorisko= poijjanpaorisko, pieni (suurisilmäinen) poika Palli = pallo Panna hanttiin = vastustella (sanontoihin) Panna ramppa kalakattamaan = ruveta töehin ja justiisa (sanontoihin) Parsie = paikata esim. sukan reikä, parannella esim. työn jälkeä Pasilisko = basilli, bakteeri Paskankummi = huusiin kaveriksi lähtijä Passata = palvella Passeli = sopiva, mieluinen Passuuttaa = vaatia palvelua Patvia, patviutuo = lihoa Peherteä = hämmenteä,sotkea,levitteä Peiton mutkaan = peiton alle Pelata, pelovaa = toimia, toimii Pelemahtoa = tulla äkkie Pelemuta = leikkiä esim. koiranpennusta Pelemuuttoa = sekoittaa esim. vuodevaatteet; ravistella Pellaotuo = leikkiä, joutavoida, käyttää väärin; "elä pellao sen rukin kansa" Penikat = lapset Penskat = lapset Peppuroija = kiukutella Peretteä = peruuttaa Perkata = puhdistaa kalat, marjat Persaos = takamus Persjalakanen = lyhytjalkainen, pitkäselkäinen Persetti = lievä kirosana Persuus = takamus, housun takaosa Perukka = sivukylä etenkin Kuhmossa, syrjässä oleva sivuky Päeassie, päeassiellisesti = ensisijansisijaisetiPeällekkäen = päällekkäin Peällekkätä = päällekkäin Peällepäsmäri = kaikentietäjä, kaikkiin asioihin sekautuja, myös ohjaaja Peälysteä = puolustaa: "eijoo siinäkkää peälystämistä" Peäläri = alumiininen maitoastia Peänkivistys = ongelma Peännousema = idea tai ajatelma Peätöpeälle = loppuun asti Piipillään = kulkea varpaisillaan Piironginloota = piironginlaatikko Pieniin päen = raskaana (sanontoihin) Pieksäötyö = pyöriä sängyssä saamatta unta Piertano = pellon piennar Piessa = alunperin paholainen (ven.), myös hellittelysana: voe piessa, miten sievä. Pihilaja = pihlaja Pirssi = taksi Pistouvata = tarjota esim. kahvi tai ryyppy toiselle Pitkäripanen = Alkon myymälä Poarata = kahlata lumihangessa Poekkitelon = poikittain; eri mieltä Poijankossi = nuori poika Polsteri = patja Pompooli = makeinen Pottiutuo = kipeytyä; "pottiusi nuo sivut, että ei soa sätkeä veännetyksi" Pottutuuvinki = perunasosevelli Pottuvoe = perunamuusi Potunnosto = perunannosto , sadonkorjuu Potunpano = perunanistutus, -kylvö Porkata = penkoa; sekoittaa lypsettyä maitoa porkalla Porkka = väline, jolla sekoitettiin maitoa tonkassa Porstuo, porstuva = eteinen Porukoija = seurustella Potkupalli = jalkapallo Pottuilla = keljuilla Pottukuoppa = maakellari Pottunokka = perunanenä Pottuvoe = perunamuusi Potuttoa = keljuttaa Poutie = kuivua auringossa pilalle, esim. heinikko Pouvistuo = tulla pouta Puijata = huijata Puirova, puiroa = rankametsä, olla rankametsässä (siis tehdä polttopuita pysytmetästä) Pukata = tönäistä Pulska = hyvässä lihassa, pullea Pumpuli = puuvilla Punanen = veri; "punanen tursusi soappaanvarresta" Punasta = kääntää nopeati kierteelle Punaverinen = verevä, hyvinvoivan näköinen Punkka = (lapsen) kylpyamme Punneella = kierteellä Puolinen = päiväruoka Purjaota = olla vesillä Purtilo = ruokakaukalo esim. sioille Pyihe = pyyhe Pyiheliina = pyyheliina Päevitellä= ihmetellä, siunailla Päkätillään = innostunut Päkätissään = ylettömän innostunut jostakin asiasta Päntiönnään = yhtenään, koko ajan Pätiläs = lihava Pääläri, päeläri = alumiininen sangallinen maitoastia Pöhheikkö = tiheikkö Pöhelikkö = tiheä, hoitamaton metsä Pöhheessä = turvonnut Pöhö = turvotus Pöhötys = turvotus Pöjöpouta= sateeton pilvinen sää Pökelö = hölmö, "pöljä" Pöljä = hölmö, tyhmä (haukkumasanana) Pölli = tietynkokoinen puutavara Pölöhötteä = olla/seistä toimettomana, tyhjän panttina, saamattomana Pölökkypari = kaksi tyttöä tanssii keskenään Pönkkä = tuki, oven sulkeminen "pönkkä ovella", "ovi pönkässä" Pönkkähame = tärkätyn alushameen kanssa kohotettu hame Pörniskä = lakritsipatukka Pöselö = säiliö Pösilö = typerys Pötkötteä= köllötellä sängyllä Pötsi = rapumerta Pöönävartti = neljänneskilon kahvipaketti Pöönävelli = kahvi R Raekata = järjestellä, siivota Raekota = raivata, järjestellä, siivota Raekulipouta = paras heinäntekosää Raeska = parka, poloinen Ramasta = väsyttää Ramppa = niittokonneen puinen osa joka vie voeman akselista terrään ja joka tahtoo katketa niitonaekana Ramplata = ks. rassata Ranstakka = hiilihanko Rante = liiterin edusta, jossa sahataan rangat (karsitut puut) ja hakataan halot Ranttu = kriittinen, valikoiva Raplinki = rappaus, rapattu pinta Rassata = yrittää korjata (huonolla menestyksellä), putsata piippua rassilla Rassaotuo = tehdä kiusaa, heittäytyä ilkeäksi Ratkuttoa = kinuta, nalkuttaa Ravistuo = kuivua Rehkakekkonen = huonosti puettu lapsi Reisivermo = reisien yläosa, nivus Reistaella = toimia huonosti, olla huonona esim. terveys reistailee Reistata = yrittää Rekka = tarakka Rekkasta, rehkasta = "juosta rekkasta" Remmaota = mennä rikki Renikka = kunniamerkki Renksu =kumilenkki, nahkalenkki Renttahelekku = retale Reohata = riehua Reohkasta = Kävellä reohkasta käet heiluin, isotellen Reohuuttoa = käsitellä kovakouraisesti Reohka = karvalakki Reohtoa = riuhtoa, riisua; "se reohto ryököt peältään ja syyti pitkin lattijoeta" Reporanka = huonokuntoinen, lopen uupunut Repostella = ruotia ikävää asiaa julkisesti Reslaota = häiritä, "kaivaa verta nenästään" Retale = huonossa kunnossa oleva (ihminen), huono vaate Retkuve = joukko jonnekin menijöitä Retostoa = kehuskella Rettuuttoa = pitää huonosti, "Maija se aenaa sitä kissanpenikkata sylissään rettuuttaa" Reäkätä = rääkätä (enhän minä reäkkeäkkää...) Reäpy = ks. ieti Riemuriihi = tanssipaikka Riijata = seurustella Riijuu = seurustelu Riikkari = auton äänimerkki Riittyny = uuni jäänyt kohentamatta, hiillos jäähtynyt Rimppakinttu = laiha Rimpuloija = pyristellä irti Ripsuta = harjata varpuluudalla roskat ja hämähäkinverkot seiniltä ja laipiosta. Riski = nopea; vahva Ristaos = risteys Ristirantunen = ruudullinen Riivata = tilkitä hirsiseinä sammalella Riiveet = tilkitsemistarvikkeet, esim. sammaleet Riivoaminen = tilkitseminen Roakata = ajaa parta tai säärikarvat; erotella huonolaatuiset Roakki = huonon laadun vuoksi poistettu (esim. roakkilaota) Roato = huonokuntoinen, "aotonroato" Rokuli = suunnittelematon vapaapäivä esim. sairauden, sään tai konevian vuoksi Romilastoa = liikkuessa pitää isoa ääntä Rommata = kipeytyä äkillisesti Rompe, romppeet = tavarat, varusteet Romuska = flunssa Ronkeli = ks. ranttu Ronkka = lonkka Rontostoa = kävellä kuuluvin askelin Ronttoset = huonot kengät Roti = järjestys Rotisko = huonossa kunnossa oleva Rottelo = huono auto Rottiutuo = tulla valmista, keretä Rospuutto = kelirikko Rostoi = (ven. yksinkertainen) viimeistelemätön, kehnonpuoleinen työnjälki Rotjottoa = moata pitkin pittuuttaan esim. koirasta puhuttaessa Ruokavero = ateria Ruoja = haukkumasana, niinkuin esim. ryökäle tai rontti, ei ihan hirveän voimakas Ruokko = elatusapu Ruopuo = purkautua (kankaan reuna) Ruottio = kelmi Ruppi eli kroppa = ruumis, vartalo Rusahtava = ruskehtava Ruukata = olla tapana Ruuki = betoni, betonilaasti Ruumistuo = tulla vantterammaksi Ruununroakki = asepalveluksesta hylätty Ruvispulla = ruislimppu Ryllitteä = juoda runsaasti Ryllykkä = lihava, isomahainen Ryllätä = pitää hauskaa Ryllykkä = lihava (muorin ryllykkä, melekonen ryllykkä) Ryllötteä = Istua tai maata leveästi, rennosti leviten Rymmäötteä = kaataa varomattomasti Rynkky = laskos Rynkkyhame = pliseerattu hame tai vyötäröltä laskostettu hame Rynkätty = laskostettu Rynkätä = laskostaa, myös lakanat Ryskä = kova ruumiilline työ, homma Ryykeli = vaikea tilanne kuten sairaus tai onnettomuus, "van olipa se melekonen ryykeli." Ryypyksissään = juovuksissa Ryöhälteä = Kulukea vaekka umpilumessa Ryökäle = moittiva luonnehdinta, esim. "voe akan ryökäle, minkä teki" Ryökäle = mielihyvää ilmaiseva apusana, esim. "voe ryökäle, miten kommeita ehvenie" Ryökkö = voate Ryönä = ahvenen sijasta onkeen tarttuva pitkä limainen järviruohotuppo Ryönä = tavaranpaljous Ryöttiö = ks. ruottio Rähmälleen = kaatua mahalleen Rähmällään = maata mahallaan Räknätä = laskea Räkytteä = nimitellä, kiusata sanoilla Rällätä = tuhlata ylenmäärin Räntsistellä = kulkea vähissä vaatteissa Rätinki = laskelma Rätösteä =leipoa vähän parempie herkkuja ja pikkusen sievemmin Räähistellä =, reähistellä = näötellä ihteäsä vähän liian kansa Räkytteä = nimitellä, ilkkua, pilkata toista Räkkötteä = paistaa kuumasti (aurinko) Räpikkäät = sormikkaat, joissa sormet ovat paljaat Räplikkäät = ks. räpikkäät Räppänä = tuuletusluukku, joskus ikkuna Röhlömi = vastoinkäyminen, onnettomuus Rökitteä = antaa selkään Rökäle = ks. ruottio, ryöttiö Rököpuola = ks. rehkakekkonen Röyteä = tehdä rajusti työtäRöytämällä = (tehdä työtä) liian kovasti S Saekka = tee Saekara=pitkähkö keppi Saekata = leikkiä esim. rannalla tai veneessä vaarallisesti Saeta = kitsas Sankko = sanko, ämpäri Saepu, saeput = saippua Sarhata = kaivella jollain jotain esim. rappusten välistä kun käsi ei mahdu ottamaan sinne tippunutta avainta Sassaroija = rassaotuo Sassiin = juuri nyt, heti paikalla, kiireen vilkkaa Satunna = ei varmaa, tuskin totta Sattuo = osua (ei ´käydä kipeästi´) Seihtemes kirnun huuhteluvesi = etäinen sukulainen Seittemen, seihtemen = 7 Selekeämällä = katsoa verkot nostamatta niitä ylös Selekäkeikkana = takakenossa Selekäkiekkanaurut, selekäkekkanaorut = röhönauru Selällään = auki, "silimät selällään" = hämmästyneenä Seäpito = suojassa oleminen sateelta tai myrskyltä Sihti = siivilä; osumatarkkuus Sikiöt, sikkiet = lapset Sikseenni = jokseenni, kuitenkin Silimineola = silmäneula Silimäänni = Ihan varmasti Silipasta = tehdä, ottaa, leikata ym. jotakin nopeasti. Silipputiine= valeraskaana (esim. lihava lammas joka näyttää tiineeltä) Sillanalus = talon tai muun rakennuksen lattian, alapohjan alus. Sillätöen = ei muuta teekään Siltään = pelkästään, paljaaltaan Sipasta = laittaa esim. voita ohut kerros Sipatti = sianliha-valkokastike Sipattoa = kuiskata Sipehtie = murustaa; tuumia ihmetellen itsekseen Siperteä = murustaa Sipitteä = kuiskata Sipostella = siistiä, siivota tarkasti Sippi = rahaton, rahattomuus (olla sipissä) Sippiaski = 10 klp:een savukerasia Sipsu = hankaus, saappaanvarsien syöjä; "sipsu syönynnä toas kumiteräsoappaesta varret" Sitkas = sitkeä Siunustella = ihmetellä, siunailla, voivotella Sivut = kyljet Soassa = sodassa Soattaa, saattaa = hävittää, kadottaa Soapusalla = tavattavissa, käden ulottuvilla, lähellä Soettoruokala = tanssiravintola Solokenaan = tauotta Solokkusankko = biojäteastia, alun perin likasanko, joka tyhjennettiin tunkiolle Soma = omituinen, kummallinen: "van olipaan se soma tappaos!" Soppa = marjakeitto Soututooli = keinutuoli Suivaantuo = suuttua Suolukka = suolapala, hiukopala Suopasta = "hiihtoa suopasta", kulkea/tehdä kiireesti Suoputtoa = hangata, esim. vaatteenpesussa nyrkkipyykillä Suoro = miehen sukuelin Supittaa = kuiskata Suttie = ks. jäpösteä Suttina, sutissa = jarrut lukossa Suunmyötänen = hyvänmakuinen Suuvita = tiukentaa, esim kiillalla (esim suuvita kirveenvarsi) Suveota, suvveotuo = lämmetä (säästä) Suveta, suvejaa = muutua suojasääksi Suvi = nuoskalumi Suvikeli = kesäilima, talvella suojasää Syhkästä = kulkea kiireesti, "syhkäsin pyörällä töehin" Syrttövvää=Rypistää (esim. tulostin syrttövvää paperie) Syyteä = heitellä, nakella; "syyväppä nuo pilikkeet kuormaan" Syömmikkö = pahankurisuudessaan itsepäinen ihminen Syömmissään = pahassa kurissaan Syömmistyö = suuttua, suutahtaa Syömmoa = syrjäseutu Syömmys = sisälmys Säppi = haka, "paahan lähtiissäsi ovi säppiin" Sätkä = itse kääritty tupakka eli savuke T Taasa = pesuvati Taekko = talikko Taeteilla = toimia taitavasti Tahtoa = myös pyytää Takitillaan = juurta jaksain, seikkaperäisesti Takitilleen = justiinsa Takuttoa = tupeerata hiukset Talostella = asustaa Tankopyörä = miestenpyörä Taotta = takia, vuoksi Tappaota = käydä yrittämässä tavata (ks. sanonnoista Tappaota tunnolleen) Tarakka = pyörän tavarateline Tarkkoa = lypsää loput maitopisarat, korjata työ jonkun jäljiltä Tehä = tehdä, valmistaa Tekele = kokelas, ehdokas; keskeneräinen työ Telekuta = rimpuilla, heittelehtiä Teos = pyöreä riisipiirakka tai porkkanapiirakka Tevos = leivonnainen Tietteä = teettää, pyytää tai käskeä joku valmistamaan jotakin; "tietin rengillä uuvet aesat" Tietätteä = niinkuin edellä mutta yksi välikäsi lisää; "tietätettiin Heikkisen sepällä uusi jeätuura" Tietätytteä = panna joku teettämään toisella jotakin Tikkuri = neulomalla tehty villapaita Tikustella = olla puutunut, myös puhua hankaleesti Tikut = sukkapuikot Tilikitä = tiivistää Tiluriitu = steariini Tingata = tinkiä hintaa Tirsat = pikku-unet, päiväunet, nokoset Tiskakoappi = kuivauskaappi Tiskaluutu = astiainpesuriepu Tiskapöytä = tiskipöytä Tismaella = tarkastella Tiukkoa = kiristää, kysellä tarkkaan Toanu = huono asumus Toate, toatteessa = lika, likainen Toekki = naapuri Toellaanni = todellakin Toemastaan = Toenperrään = todellaki Toesenpeähän=lainata Toestaetonen = tilapäisesti taitamaton esim. hajamielisyyden takia Tohvelokengässä = ilman sukkia Tojjie = seisoa (miehen sukupuolielimestä, tojjii, ei toji) Tojottoa = ks. tojjie Toklata = leikata tai vuolla huonosti Tollukka = yksinkertainen ihminen Tolokku = kunnollinen Tolokusti = kunnolla Tolopillaan = jaloillaan Toloppa = tolppa, pulväs Tolovana = tietämätön, ymmärtämätön Tolskata = Tommata = tarttua kädellä, myös: kala tommasi Tonkka = maitoastia Tooli = tuoli Topata = parsia Toppaneola = parsinneula Toppeli = pullamössö Toppineola = parsinneula Toppoli = ks. toppeli Toppuu = parsiminen Toppuutella = estellä, hillitä (kirjakielessäkin) Topra = (ven.) hyvä Toprakka = tolokku Toprie = tarttua kiinni Tormata = rynnätä äkillisesti esim. ovesta sisään Tormistuo = ryhdistäytyä Tormuuttoa = kurittaa; viedä / tuoda kiireesti jotakin Torvi = ks. pöljä Toti = (lämmin) alkoholiannos, "rommitoti" Tottero = yksinkertainen Tovi = pitkä aika Tuhma = tottelematon Tuima = suolaton Tukkanuottasilla = tappelussa, myös kuv. Tukkapihti = hiussolki, "pinni" Tunkio = lanta- ja jätekasa tai -auma Tunkiontakunen = kotona kasvatettu tupakka (kessu) Tuohata = ährätä tulen kanssa, yrittää saada esim. saunan uunia syttymään Tuohustoa = tuulastaa Tupakki = tupakka, savuke Tupeksie = möhlätä, epäonnistua Tupenrapinat = piiskaus, selkäsauna Tuplat = ikkunoiden sisäruudut, jotka otetaan kesäksi pois. Tuppipotut = kuorineen keitetyt perunat Turjottoa = murjottaa pahantuulisena Turkkina(an) = paljon esim. väkeä, itikoita, kaloja katiskossa yms. Turpa = suu, kasvot Turpeessa = turvoksissa Turreikko = ks. pöhelikkö Tuumata = keskustella Tuutero = heiniä täynnä oleva heinäseiväs Tuuvita = tukea tavara toisella esim. kuormassa Tyhjänpäeten = turhaan Tyskä = tympeä, myös: esim. tyskä liha = lihaisa lihapala Tyyrätä = ohjata, työntää edellä Tyytytteä = painaa auton äänimerkkiä Työjellä = tehdä työtä Täkki = peitto Täkkipussi = pussilakana Tällätä = laittaa itseään, kaunistautua Tälläötä = ks. edellä Täötinen = mieto apusana; "sen täötistäkö se toas alako tuon törpöttelyn" Täötinen = myös kehuva; "voe täötinen, miten makkeata muikkupottuo" Töesevä = työläs Töpeksie = epäonnistua, möhlätä, myös syljeskellä esim. tupakanpuruja suustaan Töpehtie = syleksiä Törpötellä = juopotella Törppö = purkki, tölkki; pöljä Törsti = ylpeä, ylimielinen; "Van olipa törstinnäkönen herra!" Törsätä = tuhlata rahaa, juoda liikaa alkoholia Törte = lika Törtteinen = likainen Tööpeli = olut U Uhata = myös luvata: uhkasi käyvvä illalla. Uhkiuta, uhkiutuo = upota, juuttua pehmeään (ajoneuvosta) Ukkomehto = urosmetso Ukkoteeri = urosteeri Ukkovarvas = isovarvas Ukonturilas = epäsiisti ikämies tai myös hellittelysana (omasta) ukosta. Ulukohuone = käymälä Umpasta = juoda Unehtuo = unohtua Uneksie = puhua unissaan Unneottoa = unohtaa Uopea = ylpeä Uopeilla = ylpeillä, uhota Upara = kullanmuru Upetto = sumu Upura, upuraenen = ks. upara Urheilla = toimia uhkarohkeasti Urkkie = kurotella Urkko = urakka, kova työ Urvahtoa = nukahtaa vähän Utkittoa = juuvva vaekka maetolasillinen yhteenmennoon Utsie = udella Uulalta = takia, vuoksi Uunikeitto = liha-perunalaatikko Uunilaatikko = liha-perunalaatikko Uupelo = puute, väsymys Uupuo = puuttua Uutinen = ensimmäiset viljat Uutispuuro, uuvispuuro = syksyn ensimmäisistä viljoista keitetty Uuvahtoa = uupua, väsyä V Vaemaltoa = sattuu, käy kipeästi Vahata, vahtasi = katsoa, katsoi Valepukki = henkilö, joka ei puhu totta Van = mutta; van mikäpä hänessä; lauseen aloitussana Vannehtii = mietityttää; "peätä vannehtii" Vanttuut = lapaset, neulotut käsineet Varsin = huvikseen, "pistäösimpä varsin kirkolla" Varusa = vaarallinen, riskialtis Vasiten = asiakseen, tarkoituksella Vasta-aluksi = ensin (esim. tervehtiä) Vatuloija = vatvoa Veres = tuore Verukehtoa = keksiä tekosyitä Vesivalo = kaatosade Vesteä = veistää Veäntäötyö = veäntäötyö ylös sängystä Vihta = vitsa Vitas = ohuesta tuoreesta puusta punomalla valmistettu sidetarvike Viitake = viikate Viitonen =viisimarkkanen, -euronen Vinha perä = todisteet saattavat olla löydettävissä (siirsin sanontoihin) Vinkkelit = varrelliset huopatossut Vipata = lainata Virsta = lantavesi Virstakaevo = navetan likakaivo, johon lantavesi virtaa Visu = tiivis Visahtoa = vihjata Vitonen = viitonen (raha tai numero) Voate = kangas, esim. mekkovoate Volohottoa = loistaa; "tuulasvalot volohottaa vastarannalta" Vouhkasta Välikalja = keskiolut Välttää = kelvata, "heitä jo poes tuo sipostelu, välttäähän tuo jo" Vängällä = väkisin, tuppaotuo, ahtaotuo, väkisin tulla tms.. Vänkäri = apumies Vätkytellä = syödä vastahakoisesti Vätysteä = puhhuo joutavie, jaohoa yhtä ja sammoa assieta Völjätä = raahata, kuljettaa mukanaan Völjäötyö, völjäötä = raahautua Vönköellä = luikahtoe velevollisuuvvestaasa, aekaella, vitkastella Vöpellys = huono neule Vöpelteä = neuloa huonosti Vötkylä = laiskamato, laiskuri Y Yhtäsoettoa = taukoamatta Yhtenä köytenä = yhtämittaa Yhettömmiin = loppuun asti Yhäpperrään = lopullisesti, peruuttamattomasti Ä Äekkäpeä= iteppäenen Äekytteä = lyödä, takoa esim. nauloja Äempäen = päinvastoin, väärinpäin Äetyö = yltyä Ährätä = yrittää tehdä Äjjäös = (voimakas) vaikutus Äkikseltään = yhtäkkiä Äkki pukkii = kokemattomuus vaikeuttaa tekemistä (sanontoihin) Äkkimakkea= imelä Äkkinäenen = kokematon Äkkiväerä = arvaamaton Äkkäötyö = jumittua paikalleen, myös kuv. Äkkäötä = ks. äkkäötyö Älistä = huutaa esim. tuskissaan Ällykkä = makea Älyllään = toimiva, "ihan kaet se on älyllään olova telekkari" Älynkalu = toimiva Älytä = ymmärtää Älyvvälläös = huono idea, joskus hyväkin Älähy = ylpeä, ylimielinen, itsetietoinen Älävistellä = Änkyröijä = vastustella Änähtäe = liikahtaa, "ei änähtäny millijää vaekka voemaen takkoa reohtasin" Äpösteä = vastustaa jonkun tekeminen Äppö = nukke Äpäjästeä = Äskeen = pitkään aikaan Äskön = äsken, hetki sitten Ässehttie= tekeytyä, liittyy eritoten ruuanlaittoon. Ätläkkä = imelä, liian imelä Ävelteä Äväjästeä = pitää meteliä inttäen, moittien yms. Ävär = kirjakieltä Ävärteä = kuv. saada lapsenlapsia Äyvvätä = jankuttaa, inttää Ä´ä = kakka Ä´ättää = kakkattaa Äökkäpeä ks. Äekkäpeä Äöskäröijä = viskata vettä veneestä äyskärillä Ö Öhkästä = vahvistusilm. esim. ajjoa öhkästä moottorivenneellä, hevosella, aotolla... Öhniö = lihava, laiskanpuoleinen epäsiisti Öky = (öky rikas) = hyvin rikas Ölövi = olevinaan parempi kuin onkaan Önähellä, önistä = vasikan ääntelyä Överi = meni överiksi, yli ymmärryksen Öykäröijä = riidan haastaja Öykästä = äänestää, laulaa/karjaista isosti Ölähteä, ölähellä = kuv. ääntelystä: humalaeset ölähtellöö tesinaan Kainuun verbisanastoa: A Arkiutuo tulla araksi, ujostelevaksi; "Minkätähen se silläkeenon arkiusi ettei kahville soattanu tulla?" Arsinoija puida, pohtia asioita; ”Me sitä Pertin kansa aekamme arsinoetiin ja tultiin siihen tulokseen, että…” H Havaltoa himoita, haluta malttamatta odottaa. Heitteä poes lakata tekemästä jotakin; "Heittäkeä poes iso joutava!" Hivotella tähtäillä; hapuilla; ”Sillä jo käsi hivotteli kirvesvartta.” Hoakuroija käydä, toimittaa asioita epävarmasti; ”On se iliman silimälasie melekosta hoakuroentie.” Hohhaella haaveksia ääneen; ”Sitähän se on Jussi sitä savusaonoa hohhaellu vuositolokulla.” Holovata käyttää nestettä (yl. vettä) ylen määrin, yli äyräiden; ”Elä nä holovoa sitä vettä!” Hyvätä hyödyttää, olla merkityksellistä (vain neg.); "Mitäpä se hyvejää." Häkästeä hengittää niskaan, painostaa; lievempää kuin nohittaminen. Hänkkäröijä toimia puuhakkaasti, mutta häiriten; ”Meehän siitä muualle haetolta hänkkäröemästä.” Hästätä toimia puuhakkaasti, mutta tehottomasti; "Heittäsi tuohii tuon hästeämisen vähemmälle." Hömöttää olla hienona, lievästi poseeraten (lausutaan hieman pilaatekevin äänenpainoin); "Uuessa mekossa hömöttää..." Hönttästä kulkea turhaan, tiuhaan, edestakaisin; ”Tuota ne on tuota Siikarannan ja Karhunkierroksen vällie talaven hönttässeet.” J Janttaota, janttaotuo jäädä itsepäisesti paikalleen, heittäytyä itsepäiseksi; ”Jussi janttaosi (janttaotu) eikä lähteny kesäteatterriin.” Jatustoa vatvoa, selitellä; ”No elä nä enneä siitä assiesta jatusta.” Javeksie kuhnia, odotuttaa itseään tarpeettomasti. Jukrittoa toimia sinnikkääseen tapaan; ”Ville se vielä kouluo käyvä jukrittaa.” Jompie kulkea, kävellä Jornottoa tietynlaista paikallaanolemista; "Jos minä Kaenuuseen muuttasin niv varmaan minähis sittev vaen vakavana jornottasin." Jurnuttoa väittää, pysyä itsepintaisesti kannassaan (yl. jokseenkin älytöntä); ”Niistä halakoesta se Helli jaksaa jurnuttoa.” Jutkottoa olla liian paksuissa vaatteissa (vrt. rillottaa, rintsottaa); ”Viientoesta asteen helteellä jutkottaa villapaijassa!” K Kaohottoa kävellä, olla paikallaan leveästi, usein käsillä huitoen, hieman epävarmasti; ”Elä nä kaohota siinä eissä, koetahan peästä etteempäen.” Karnasta (juosta + k.); ”Tuonne se juosta karnasi postie hakemaan”. Kehtaottoa laiskottaa; "Jumppaal lähtö oesi va niihän tuo tuntuu kehtaottavan." Killitteä, rillitteä, rullittoa juoda nestettä (suurin kulauksin, runsaasti, äänekkäästi); ”Onsta tuota kahvie jo tullu killitettyöhi tälle päevälle.” Kinnaroija selvitä jotenkuten; ”Onstä äetillä kinnaroemista.” Konottoa olla tilanteeseen nähden sopimattoman vertikaalisessa asennossa; "Elä konota! Nyt peä tyynyyn." Konkoella nousta lepoasennosta jotenkin vaivalloisesti, keskellä yötä tms. Kopasta kokeilla, koetella; ”No minäpä kopasen jos ne oesi kotona.” Koppeotuo saada aikaiseksi; ”Toaskaa' ei koppeovuttu aekonaan nukkumaan!” " Va jospastä tänä iltana koppeotusi aekonaan nukkumaan." Koveotuo ottaa vakavaan puhutteluun, suuttua (vrt. rajettuo); "Lopussae piti koveotuo, ei se enne' uskonu." Kuijottoa olla nälissään, heikkona (myös tahallisesti, laihdutusmielessä); ”Ei teällä kuijottoa tarvihe, ota jottaen!” Kuonottoa (koirista) kerjätä ruokapöydästä; (ihmisistä) lukea lehteä toisen olan yli, pitää kasvojaan tarpeettoman lähellä toista ihmistä; ”Aenae se on tuo Tessu tuossa kuonottamassa.” Kursuta nauraa hillittömästi, yleensä tyhjänpäiväiselle asialle (yleensä tytöistä); ”Enempäsähhii ne jaksaat kursuta!” Kutjottoa olla huonovointinen,  ruokahaluton; ”Muistattako ku Minna kutjotti koko mummun seittekytävuotissyntymäpäevän oksetustauvissa?” Kuurottoa olla omissa oloissaan; ”Mekkaestä lähetään mökille pyhäaijaksi kuurottammaan.” Kärritteä puhua kiivaasti, kireään äänensävyyn (varsinaisesti pahaa tarkoittamatta); ”Kuulehan ku isä toas kärrittää.” Kärvistellä olla liian vähissä vaatteissa, palella; ”Mitäpä et pannu niitä välihousuja, nyt sitä soapi kärvistellä.” Kätöstellä, kötöstellä pakata, paketoida, järjestää tms. miten sattuu, tarkoituksettomasti, pääsääntöisesti juuri kätöstelyn vuoksi Käötteä yksiin tulla hyvin toimeen keskenään; "Nuilla kaet se näöttäsi käöttävän yksiin!" Körnötteä (tukasta) olla ylipitkä, roikkua silmillä/niskassa; ”Tukkahik körnöttää ku kyntöruunalla.” Köytteä kävellä, kulkea jokseenkin päämäärätietoisesti, sopii kuvaamaan erityisesti vähänläntien ihmisten toimintaa; "Saonan takoa näöttivät köyttävän." L Lerkkasta käydä hyväntuulisesti, verkkaan; ”Tessu juosta lerkkasi rolloamaan ku isä tuli kottiin.” Letasta väsyttää, unettaa; ”Rupesi niim mahottomasti tuossa ruuan peälle letasemmaan.” Loasata puhua paasaten, paatoksella, voimakkaalla murteella; ”Loasoatko nä tuolla laella sielläe Turussa?” Loeruta koirista; lähteä omille teilleen; ”Elä peästä stä koeroa ulos, se heti lähtöö loeruomaan ku silimä välttää.” Lohnie [loh-nie] ottaa liian suuri annos ruokaa, pistää liian paljon suuhun kerralla; ”Lohni koko karamellipussin kerralla..!” Lontostoa löntystää, kävellä raskain, hitain askelin; ”Siellä ne vaen peräkannoa kävellä lontostaat ja kaljajjuonnista hoaveiloot.” Lorsottoa maata, olla paikoillaan passiivisena mutta verrattain tyytyväisenä; ”Moata lorsottaa.” (yleinen myös johd. lorsake) Luokkouta, luokkoutuo vetäytyä, joutua poispäin (vrt. subst. luoko); ”Minkätähen se silläkeenon luokkousi poes?” Länttästä kävellä määrätietoista tahtia; ”Toas on soanu koko päevän perse voahossa kävellä länttästä.” Läsötteä istua tukevasti, pysyväisluonteisesti, tyytyväisehkönä; ”Siellä ne vae' istuo läsöttäät eikä näötä olevan mikkään kiire poes.” M Mennä omasta eistäsä (tavarasta) loppua ennen kuin kukaan oikeastaan ehti edes huomata, että sitä oli. Myltätä penkoutua, kaivautua (ja saattaa siten epäjärjestykseen) Mylykytteä jankuttaa, olla toisen mielestä tympeällä tavalla äänessä; "Elä aenaam mylykytä vastaan!" Mytie [my-tie] pahentua, pilaantua Mällötteä olla onnellisessa olotilassa ja näyttää se tarpeettoman selkeästi; ”Mitä nä mällötät?” Märsytä syödä epäsiististi jotakin kosteutta kosteutta sisältävää ravintoa; ”Ulla syyä märsysi nektariinie.” Märvelteä, märventeä syödä epäsiististi jotain, jonka ihmisravinnoksi kelpaavuus saattaa olla kyseenalaista. Mörhytä itkeä kovaäänisesti, lohduttomasti, valtoimenaan; ”Muistattako ku Minna mörhysi siellä Lahtelan sohvan alla?” Mörnötteä murjottaa, olla huonohkolla tuulella; ”Katohan miten tuossae kuvassa pittää mörnötteä.” N Nohittoa hoputtaa, kehotella jatkuvasti siten, että nohituksen kohde ei siitä pidä; "Koko ajan pittää olla nohittamassa, muute' ei tapahu mittään!" Nolovottoa olla apeana, ikävissään, lievästi huonovointinen; ks. olla noeveissaan. Nuovottoa ks. nolovottoa. O Olla noeveissaan ks. nolovottoa. "Janne oli koko oamupäevän niin noeveissaan. Va sillä mahto olla rapula." Olla reäpy olla mahdollista, tarjoutua tilaisuus (yl. vain neg.) ”Ei ollu reäpy nukkuo ku penikat rävästi.” Olla tappista olla hankalaa, vastentahtoisesti tehtävää; ”Vaj jo se näötti tappiselta tyttöellä se marjanpuhistus.” P Pakrottoa olla rankan työn jälkeen kuumissaan; olla tukalassa tilanteessa tuskaisana; ”Voe ku tuo poeka niin palavissaan pakrottaa.” Pakuttoa syödä sinnikkään mekaanisesti (jotain arkista); "Ei mulloo nyt näläkä, justiisa pakutil leipeä." Patvie [pat-vie] pulskistua, tukevoitua; ”Kahtoen minä että oli sehhii patvinu.” Peherteä tuhertaa jnkn, esim. leipäpalan kanssa murustellen Porkkaota, porkkaotuo leikkiä vedessä, puoliluvattomasti, turhanaikaisesti ”Vaj jaksaathii ne porkkaotuo!” Potaltoa rynnistää, tulla kiireellä. Puikkoella selvitä tukalasta tilanteesta ehjin nahoin; ”Miten se tuohii aena onnistuu tuollakeenon puikkoelemmaan!” Puljautuo, purjautuo toimia jonkin asian parissa pidemmän aikaa osittain periaatteella ”paska homma mutta tulipahan tehtyä”; myös yleisempi vaivalloisehkoon kulkeutumiseen viittaava merkitys. ”Onhan tuota tässä jo kakskytäviis vuotta purjauvuttu.” Pyrhistellä olla vastahankainen, pyristellä; ”Elähän nyt pyrhistele vastaan!” Pyrjähteä suutahtaa; ”Ootko nä mulle jostaen pyrjähtäny?” Päkitteä juosta pikatahtia Pökläellä esiintyä hieman poseeraten; "Miltään tuo näöttäsi jos minnäe kotonahip pökläelisin pikkutakissa!" R Rahmuilla liikuskella tutkien hieman hankalassa maastossa, yl. eläimistä. Rajettuo ottaa puhutteluun (melkein suuttuneesti, vrt. koveotuo). Raokuttoa vaatia, marista sinnikkäästi, mankua; "Sulla se on tuo raokuttaminev verissä." Reppasta kävellä raahustaen, roikkua mukana (usein lapsista); ”Hennahi se koettaa matkassa reppasta.” Rekalehtoa, repalehtoa, renkkelehteä astetta heikompaa reppasemista, yl. edesvastuuttomassa tilassa, hieman häiritsevästi (lapsi, humalainen tms.) Riehkasta liikkua, juosta, toimia epätoivon vimmassa, väsymyksen partaalla Rillottoa, rintsottoa olla vähissä vaatteissa (yl. hoikista ihmisistä, lapsista); ”Penikat rintsotti vaekkoli vasta vappu.” Ripsehtie toimia kaikkien tai ainakin määräävän tahon hyväksymällä tavalla, "Ei sitä osannu toaskaam mieliksi ripsehtie." Rollata (koirista) ulvoa matalalta, jokseenkin mielissään; ”Tessu juosta lerkkasi rolloamaan ku isä tuli kottiin.” Rollie [rol-lie] kannella, kieliä; ”Tuo se on semmonen että se heti rollii äetillesä.” Rommata pilata (y. 3. pers. impf., vain terveyteen liittyvistä asioista puhuttaessa) "Moalima ku terveyvven rommasi." Ruikasta lähteä ja tulla perille äkkiä. Hieman karkaamisen makua. "Se on ruikassu Ämmänsoareen." Ruotasta ottaa ja tehdä kerta kaikkiaan. Rällistyö lämmetä, pilaantua, (pöydässä, auringonpaisteessa tms.), härskiintyä (myös ihmisistä esim. uuvuttavalla helteellä); ”Tuohon se jätti voen rällistymmään.” Rällötteä, rävötteä (auringosta) paistaa kirkkaasti, kuumasti; ”Voe mahoton ku rällöttää suoraan silimiin.” Rävästeä pitää meteliä (yl. naisista tai lapsista); ”Ei ollu reäpy nukkuo ku penikat rävästi.” Röllötteä (marjasadosta) olla runsas; ”Ei tuu tolokkuo miten röllöttäät!” Röyhötteä (kasvustosta) olla runsas; ”Saesi joutessaan tuo’ orapihlaja-aijannii siistie ku nii o’ ruvennu röyhöttämmään.” S Saekkaroija kulkeutua, toimittaa, toimia vastusten sävyttämästi ”Kaoheata saekkaroentie se on sieltä Turusta asti hoalaotuo.” Simputtoa potkia tiheään; ”Eistä soata tuon penikan kansa vierekkäen nukkuo ku se aenae simputtaa.” Sipostella tehdä liian tarkkaa tai siistiä työtä (esim. leivän voitelemisessa); ”Heitä jo helevettiin se sipostelu!” Suoputtoa kynsiä itseään (esimerkiksi koirista); ”On se tuo Tessu pöljä: ensin suoputtaa ihteäsä ja sitte volisoo.” Syhkästä liikkua ja toimia (häiritsevän) vikkelästi (yl. käytössä tekijännimijohdos, verbi harvinaisempi); ”Melekonen syhkäsie!” T Tillottoa katsoa tarkkaan, ei kovin älykkäästi; ”Penikat kahtoa tillotti ikkunasta ku isi tuli kottiin.” Tolskata tehdä jotakin lievää sekasotkua aiheuttaen; ”Mitä nä oot teällä iteksesi tolskannu?” Topristuo tulla tolkkuihinsa, reipastua; ”Semmone räntäpeähän se oli hännii nuorempana va siitäpähän tuo otti ja topristu.” Tormata mennä ylenmääräisellä kiireellä, harkitsematta; ”Minkätähen nä sillä laella siihen tormasit?” Torpostoa sotkea (tahattomasti) taitamattomuuttaan muka jotakin tehdessä; "Pittäästä nuijen penikoijen aenaa' olla torpostamassa." U Uhkiutuo, uhkiuta juuttua kiinni, upota; ”Minna uhkiusi (uhkiutu) lumihankeen eikä vähällä peässy poes.” V Vatustoa ks. jatustoa. Volaella [vo-lael-la] (koirista) pitää haikeaa, ulinan kaltaista mutta matalampaa ääntä kommunikointitarkoituksissa (vrt. rollata); ”Tessu volaeloo suluhasten perrään.” Välähytä käyttäytyä levottomasti, kuin jotain odottaen tai huomiota kerjäten; ”Mitä se tuo penikkahi tuossa välähyää?” Vänistä juonitella, kiukutella, ei voimakkaasti mutta sinnikkäästi: ”Elä aenaav vänise.” Vänötteä, vänksötteä olla vinossa asennossa (esineistä t. ihmisistä) ”Eistä soa tuolla laella vänöttää ajjaessa!” Väntäröijä toimia jollakin tapaa puoliluvattomasti, jokseenkin joutavaa. Värkkäötyö viivytellä, toimittaa jotakin joutavaa niin että ei saa aikaan sitä, mikä varsinaisesti olisi hoidettavana asiana; "Van poijat ne värkköytyyt koulumatkalla! Ja pihhaan ku peäsööt ni heti alakaa tappelu." Vökälehteä oleilla laiskana ja hieman tielläkin, ks. myös vötkytä. Völjäötyö kulkeutua vaivalloisesti (isolla porukalla, kantamusten tms. kanssa, vrt. ruotsin följa) Vötkistellä pitkittää johonkin asiaan ryhtymistä laiskuuden takia; ”Nuohii ne vaev vötkistellööt eivätkä ällyö tulla oamukahville.” Vötkistyö laiskistua; ”On kaet tässä itekuhhii vötkistyny.” Vötkytä laiskotella, olla saamaton; ”Kotonasa vaev vötkyää eikä mittääl leipäsä etteen tie.” Ä Ähötteä olla kuumissaan, punoittaa, olla lievästi tuskainen; ”Se ähötti saonaj jäläkeen hikisenä.” Äljötteä olla tympeän vaalea, haalea; ”Ei oo (pullat tms.) vielä valamiita, oekeen valakosena äljöttäät!” Änkyröijä olla vastahankaan, kiukutella; ”Heitä justiisa poes se änkyröenti tae talutan korvasta pihalle.” Äpilästeä toimia jonkin hankalan asian parissa ja menettää hermonsa; "Kaet sitä siihennii' oppii ku' aekasa' ensi' äpilästää." Äplistellä suhtautua vastentahtoisesti johonkin (yl. ruokaan); ”Paena pahkaasi eläkä äplistele!” Ärvötteä olla rikki, ratkennut, levällään, raollaan (esineistä tms.); "Hammas oli lähöllään ja ärvötti jo meleko rumasti." Ässistyö (mausta) vetäytyä, tukevoitua: "Antaapa tuon kahvin tuossa vähä aekoa vielä pannussa ässistyö." Ö Öngätä purkkihuulirasvasta tms., tunkea sormi jhnkn niin, että jää kolo. ”Elä sitte' önkeä!” Öplötteä Olla hiljaa, tyynenä ja ehkä hieman apeanakin Örnästä mennä määrätietoisesti, nopeasti paikasta a paikkaan b; ”Ei siinä kauvoa kerkie vanahata ku minä teältä Tornioon örnäsen.” Örnötteä olla paikallaan (jokseenkin huomattavana); ”Kahtokoahan mite' iso sarvijoakko tuolla örnöttää tuolla laeturin peässä.” Öykästä laulaa pontevasti, kovalla äänellä, ehkä hieman epävireisesti; ”Poekahan laoloa öykäsi meleko reippaasti!”

Avainsanat: käyttäytyä tuli liesi leivonnainen muori keksiä keitetty vastustaa elanto kirves lika tappelu pannu todiste alus muka yösija eläin asustaa tuoli kainuu valmistaa viikate kori tanssi matkalaukku turvotus syödä minnie hirsi lanttulaatikko pulla sivu matto palvella puinen neste muurahainen puu haarukka suolainen kutoa konttori kosteus päiväuni kiusata panna sanonta lähde lepo jolla kanava kokeilla sukulainen edusta raskaana pala lakana koski nahka yksinkertainen likainen urakka ottaa ymmärrys antaa vastata törmätä väsynyt onnettomuus essu ketju järjestää valikoida osoittaa puolustaa perä pyöreä esine väline näyttää vahva suosittu alasti herkkä ahne paistaa kantaa tahtoa kestävä laskea kohde nukke puhdistaa kieltäytyä lyödä koota ohjata kuivua toimisto laiskuus kartano kala kynsi matonkude kääntää tarjoilu kahvi rikas kova kulunut osua lopettaa sekoittaa lähteä suhtautua painaa ohje sota hanke turpa nukahtaa lause koira kuohkea keppi eläke unohtaa källi tavara poikanen sukka lahjoittaa hypätä hyväkuntoinen haju sormi juosta palvelu juoda ajaa voide epäonnistua häiritä lattia vyötärö yläosa myymälä kokonaisuus sänky rasia jalka ikkuna murustaa keskusta mieto lanta koukku kenkä voimakas kipu kaataa miniä aamiainen villapaita penkki vaate maata meno perse lyhyt jätkä pitää istua patja kipeä krapula vaatia hengittää kriittinen nauraa hoitaa tyhjä seisoa taksi muoto kulkea viedä kuljettaa ihmetellä iso etsiä pelottava lukea saada nainen menettää kirje ääni luvata ateria pinta roikkua hevonen rasva sipuli lehti julkinen ohjaaja posti tupakka jättää huumori niska lähtö tuore jälki poimia tarkka kerros laulaa kaveri marja ommella vaalea emäntä kaappi alkoholi tupakointi kurkku maailma vaarallinen riski vauhti kangas silmä käsi talous hiha peitto asunto pohtia reikä väsyttää väsymys tuki joutua omille mitä sohva ruveta puiden huomata näköinen tekeminen lievä nenä isi kotona siisti pestä annos pukeutua virta ruumis siivota tilaisuus tyhmä peittio lapaset työpäivä flunssa ehtiä koko takki eteinen työ vaatteet haka suu kroppa lumi helli leipä laatikko limu pukea kahville kuva yrittää tunti ihminen pieni ruoka käydä suuri kello ilta helpottaa aurinko tie odottaa kävellä kauppa tapa naapuri syksy maa auto lapsi talvi linja suomeksi toiminta kylmä nuori valmis ukko aste isä mekko hiukset matka ajatus raha poika viimeinen ymmärtää vaikea tarjota kengät kakku tuntua tee ongelma suvi sataa aikuinen kuolla porukka sää jussi uuni peruna vauva teos makea housut neuloa idea ovi metsä rakentaminen mökki maito hame kansa sauna vesi huone helle isäntä yötä tavata kirjasto laittaa aika jalkapallo ruotsi yle leikata neule pyörä lammas olut maku liha suosikki henkilö joukko minna uutinen järki käsitellä näemmä pallo vapaapäivä raaka kuvata pehmeä myydä mee paras seuraava leikkiä muu ahkera käyttää uusi paikka alue katsoa keino jää typerys turku jaksaa pyöriä puhua pysyä minä vappu lehmä pelata äänestää taso huono jutella pystyä helvetti esittää varaa puute pyytää heittää luulla keskustella korjata olo erinomainen tila homma rakennus piilo itkeä haluta oksa esiintyä tiivis tässä tyttö puita innokas mahdollisuus tilanne hukassa liikkua lippu ylpeä pomo hieno tarttua omituinen märkä humala levoton pari selvitä muuttaa puuttua pakata aamu paketoida vartalo hiihtää rekka lihava varvas parta verbi vintti hytti vene roska pihamaa makeinen karamelli ylellinen ruuki v rasvaton ruutu huijari pesu pello pakattu hanki huutaa tasku puuvilla käsine suojasää lonkka köyhyys passeli auringonpaiste ympyrä loukkaantua ilkeä ruisleipä heinä betoni tulostin tyrä suoja kostea soppa liukas sairaus terveys alko saippua kerätä järjestys pyyhe lainata sukkapuikko vetoketju perunalaatikko avain lukko paholainen kissa täkki kylvö leuka ämpäri väkivaltainen ompelu voi nokka mummu puukko laiha sumu varuste kumisaapas ranne pako nuttura jänis tyyny bakteeri kinttu mieli vehnäjauho tarkastella kehua merkitys tukea laatu sana tornio keskiolut sadonkorjuu lippalakki vispipuuro hetki purkki sävy huijaus seppä toimittaa vaikutus tuoda


blogivirta.fi