Tänään on 23.01.2019 08:57 ja nimipäiviään viettävät: Enni, Eine, Eini, Ingegerd ja Ingela. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Filosofian puutarhassa:

Puolet pois: lähtölaukaus

Julkaistu: · Päivitetty:

Muistilappu itselle: jos haluaa leikata ei-välttämättömästä kulutuksestaan puolet pois, vuoden aloittaminen sisustusprojektilla ei ehkä ole ihan paras alku... Uusi vuosi, uudet tavoitteet. Elämän arvoituksista miellyttävämmästä päästä on minulle puolet pois- suunnitelmani käytännön toteutus. Tässä tämän vuoden kehitysprojektissahan oli kysymys siitä että ilmastotalkoiden nimissä lupauduin nipistämään ei-välttämättömästä kulutuksestani alkavana vuonna pois puolet. Sen lisäksi että yksinkertaisesti määritelty tavoite on helppo muistaa, sen luulisi olevan myös helppo toteuttaa. Siinä mikä on välttämätöntä ja mikä ei, konsultoin tarvittaessa uutta kohtuullisen minimin viitebudjettia . Tämän viitebudjetin ongelma (mikä tosin oikeastaan on hallituksen ongelma) on, että moni suomalainen tulee pakon edessä todistettavasti toimeen huomattavasti vähemmälläkin. Sen määritelmä "välttämättömästä" on siis joustava, mutta toisaalta hengissä säilymisen ohella myös henkiset tarpeet ja tietty liikkumavara arjessa ovat pidemmän päälle välttämättömyyksiä. Lisäksi viitebudjetissa on mietitty määräkysymykset huolellisesti kohdilleen. Omassa projektissani päätin jättää auki sen, tarkoittaako puolet pois kulloinkin rahamäärää vai kappalemäärää. Tavoittelemani tyyppistä edistystä kun ei mielestäni ole se että laadukkaan -eli yleensä kalliimman- tuotteen vaihtaa kiinakuraan. Joissakin -kieltämättä harvinaisemmissa- tilanteissa taas voi olla puolet pois- tavoitetta edistävää ostaa jotakin toimivaksi todettua tuotetta 2 yhden hinnalla- tarjouksesta, jos sillä keinoin saa vakiinnutettua tietyn tuotteen rutiiniksi. Jatkuva kiinnostavien uutuuksien kokeileminenkin sisältää hutiostoksista joiden tilalle joutuu sitten metsästämään uutta. Ehkä harmaimmaksi alueeksi jäävät tarkasteluväliä paljon pidempää väliä silmällä pitäen tehdyt hankinnat. Niitäkään ei kuitenkaan pitäisi tulla niin paljon että suunnitelma kaatuisi.  Olen myös hiukan tarkentanut sääntöjä. Päädyin siihen, etten laske kiintiöön mukaan mitään käytettynä ostettua, sillä perusteella että käytetyn ostaminen on se yksi kulutuskategoria mistä ei pidä karsia planeetanpelastustalkoiden nimissä. Päinvastoin, käytetylle pitäisi olla paljon enemmän kysyntää kuin tällä hetkellä on. Tämä joustovara kannustaa siis toimimaan järkevällä tavalla. Sen sijaan lahjat -niin kylkiäisenä tulevat tuotelahjat kuin joulupukin tuomiset jotka jäävät käyttöön- lasketaan saldoon (paitsi jos ne ovat käytettyjä, kuten esim. korutoiveeni yleensä ovat). Vuosi alkoikin heti isommalla haasteella, eli sinkkupesän sisustamisella. Varsinaisia hankintoja ei ole montaa. Uudet verhot joista pimennysverho tosin pitäisi uusia jo kulumisenkin takia, sekä nykyistä hiukan kapeampi sänky jotta saan mahdutettua huoneeseen myös pienen työpöydän (joka tulee hankittavaksi niin ikään uutena) sekä iso peili. Lisäksi neulon pesääni torkkupeittoa, ja jos oikein energiseksi heittäydyn, saatan jossain vaiheessa vielä sisustaa huonetta käsitöillä tai maalaamalla taulun tai pari. Kalustehankinnat olisi teoriassa mahdollista tehdä käytettyinä, mutta koska mahdollisuuteni kierrellä kirppiksiä ovat kehnot, kalusteiden tarkoilla mitoilla on väliä, kuten myös niiden ulkonäöllä (tähän väliin pelaan "todistettu poikkeuksellinen visuaalinen herkkyys"-korttini), ja koska haluan projektista tulevan valmista mahdollisimman nopeasti, uusilla mennään. Kaikesta huolimatta lopputulos on se, että jos talon uudelleenjärjestämiselle ei olisi tarvetta, ei myöskään olisi ollut tarvetta sisustushankinnoille. Lisäksi olisin periaatteessa pystynyt sinnittelemään ilman hankintoja- sinkkupesän viihtyisyyden maksimointi ei ole välttämätöntä. Lopputulema on, että sisustushankinnat haukkaavat kunnon palan vuoden kulutusvarasta, ja se tietysti aiheuttaa painetta karsia muusta reilummin. Projekti painuu siis heti alkajaisiksi pakkaselle, joten alku on jännittävä. Selviä leikkauskohteitakin on löytynyt. Kosmetiikkavarasto voi varsin paksusti, ja jos tyydyn vain korvaamaan uusilla loppuun kuluvat tuotteet, se on edistystä. Kosmetiikka on muutenkin niitä kulutuksen alueita joiden osalta "välttämättömyyden" käsitettä voi pohtia vähän pidemmältikin. Kohtuullisen minimin viitebudjetti auttaa tässäkin: jos se on listalla, sen voi huoletta laskea välttämättömäksi kulutukseksi. Myös vaatepuolella tarpeet näyttävät selvästi viime vuotta vähäisemmiltä. Suurin osa ostoslistalla roikkuvista vaatteista on roikkunut listalla jo useamman vuoden. On hyvin mahdollista etten löydä tänäkään vuonna täydellistä harmaata bleiseriä tai täydellistä neulemekkoa. Lasken siis ostoslistalla olevat hankinnat välttämättömiksi jollakin aikavälillä.  Käsityöaktivoituminen sopii myös loistavasti puolet pois-kulutusagendaan, ainakin pidemmän päälle. Vähän aikaa sitten löysin sisustusliikkeestä kivoja käsin tehdyn näköisiä torkkuhuopia. Materiaali oli tietysti villa-alpakkasekoitteen sijasta muovi-muovi-villasekoitetta. Jostakinhan ne uusiin valmistavaroihin sisältyvät kaikkien myyntiportaiden katteet, kuljetukset, tuotehävikit ja myymälänpitokulut on niistettävä. Vastaavan summan käyttäminen pelkkiin materiaaleihin ja parin viikon (minun mittapuullani) ahkera puikkojen heiluttaminen puolestaan kääntyy sellaisen laatuluokan peittoseksi, että jotakuinkin vastaavaa olisi vaikea löytää valmiina. Jos jotain löytyisikin, koneellisesti valmistetusta versiosta pääsisi taatusti pulittamaan useamman satasen. Tästä tuli mieleen tämä Rinnan postaus  vintageliikkeiden vaatteiden hinnoista verrattuna uusien vaatteiden hintaan: aina olennaista ei ole se mitä maksaa vaan mistä maksaa. Rinnan pohdinnan käsityöaiheeseen siirtääkseni: myyjäisistä muutamalla eurolla ostetut käsintehdyt villasukat ovat selkeästi alihintaisia -käsityönä laatumateriaalista tehdystä tuotteesta voisi maksaa enemmänkin . Ne langat jotka käytän itselleni tuleviin neulomuksiin lasketaan tietysti kulutukseksi, mutta sikäli kun tarpeita on, ovat langat paljon parempi vaihtoehto kuin valmiit tuotteet. Laatu on parempi, tietysti, ja se näkyy tulevien vuosien ostostarpeissa. Myös lankojen tuotantoketju on paljon yksinkertaisempi kuin valmistekstiilien tuotantoketju. Vaikka en voi olla täydellisen varma siitä että jokainen lankametri on tuotettu kestävällä tavalla, voin kuitenkin olla varma siitä että niistä tehty vaate on valmistettu kunnolla ja tiukimmankin eettisen arvioinnin hyvin kestävissä oloissa. Lopuksi: vaikka tämän vuoden projektissa pyörittelenkin paljon tavaroita ja euroja, projektin perimmäinen tavoite ei ole pelkkä kulutustottumusten viilailu vaan myös ajattelun kehittäminen. On nimittäin sellainen kutina että ylimääräisestä luopuminen ei välttämättä tarkoita sitä että käteen jäisi vähemmän.

Avainsanat: yksinkertainen elämäntapa etiikka arki vuosi voi villasukat villa verho varma valmis vaikea vaihtoehto vaihtaa vaihe vaatteet vaate uusi projekti postaus pohtia pieni tässä työpöytä tuote tuli toteutus toteuttaa tilanne tietty teoria tavoite taulu tarjous sääntöjä peili pari paras ostoslista ostaa ongelma näköinen nykyinen neuloa muutama muovi muistilappu muistaa mitä materiaali maksaa löytää lopputulos lista leikata laskea lanko sänky suunnitelma suomalainen sisältää sisustaa silmä lahja laatu laadukas käytetty käsi kysyntä kysymys kulutus kosmetiikka keino kehittää kannustaa jättää jännittävä joulupukki jokainen iso huone huolellinen hinta helppo harmaa hallitus euro elämä auttaa alku ajatella aiheuttaa ahkera päästä päätyä puikko


blogivirta.fi