Tänään on 18.01.2019 01:08 ja nimipäiväänsä viettää: Laura. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Tuhlaajatyttö:

Julkaistu: · Päivitetty:

MUITA SIJOITUSKOHTEITA Muita sijoituskohteita ovat esimekiksi  warrantit , rahasto-osuudet,  johdannaiset , kiinteistöt ja  raaka-aineet . WARRANTIT Warrantti  (kirjoitetaan joskus myös muodossa  varrantti ) on pankin tai pankkiiriliikkeen asettama  arvopaperi , joka kohdistuu johonkin kohde-etuuteen kuten  osakkeeseen , indeksiin, raaka-aineeseen tai  valuuttaan . Warranteilla on aina rajoitettu voimassaoloaika, jota kutsutaan myös juoksuajaksi. Warrantit noteerataan  pörssissä  ja niillä käydään kauppaa kuten osakkeilla. Tavallisimmat warranttityypit ovat osto- ja myyntiwarrantti. Ostowarrantti antaa oikeuden kohde-etuutena olevan hyödykkeen ostamiseen warranttiehdoissa sovittuun hintaan warrantin päättymispäivänä (tai amerikkalaisissa warranteissa sen voimassaoloaikana). Mikäli kohde-etuuden hinta ei ylitä tuolloin sovittua hintaa, raukeaa warrantti arvottomana. Myyntiwarrantti puolestaan antaa oikeuden myydä kohde-etuus sovittuun hintaan. Mikäli kohde-etuuden hinta jää sovitun hinnan yläpuolelle, raukeaa myyntiwarrantti arvottomana. Tavallisesti warrantin päättymispäivänä ei suoriteta konkreettisia ostoja tai myyntejä kohde-etuudella, vaan warrantin asettaja maksaa warrantin nettoarvon rahana. Warranttia käytetään sijoitusten suojaamiseen. Myyntiwarrantilla voidaan suojautua kohde-etuuden kurssin laskua vastaan. Toisaalta warrantilla voidaan saada vipua sijoituksiin – kurssin noustessa ostowarrantin arvo nousee suhteessa enemmän kuin itse kohde-etuuden. Warrantin "oikean" hinnan määrittäminen ei ole triviaali toimenpide; henkilön, joka sijoittaa rahojaan warrantteihin ilman perustietoja, katsotaankin harrastavan lähinnä  uhkapeliä . Warranttikauppa on periaatteessa  nollasummapeliä , mutta kun kulut otetaan huomioon, niin warranteilla keskimäärin hävitään rahaa pitkällä aikavälillä. Vaikka warrantin liikkeellelaskija todennäköisesti tekee voittoa, ottaa liikkeellelaskija myös riskin, koska tappion mahdollisuus on olemassa. Liikkeellelaskijan voitto johtuu siitä, että liikkeellelaskettaessa warrantilla on aika-arvo, joka pienenee päättymispäivää lähestyttäessä. Lisäksi, jos liikkeellelaskija myös toimii warrantin  markkinatakaajana , osto- ja myyntitarjousten erotus eli spread tuo lisätuloja. Turbowarrantiksi kutsutaan warranttia, joka raukeaa jo voimassaoloaikanaan, mikäli kohde-etuus saavuttaa ehdoissa määritellyn knock-out-tason. Turbowarrantilla päästään, suuremman riskin vastapainoksi, vielä normaalia warranttiakin suurempaan vipuvaikutukseen. RAHASTO-OSUUDET Sijoitusrahasto  on osakkeista tai muista arvopapereista koostuva rahasto, jonka omistavat siihen sijoittaneet  sijoittajat  osuuksiensa suhteessa. Sijoitusrahasto-osuuksien ostamista kutsutaan merkinnäksi ja myymistä  . Osa rahastoista on pörssikaupankäynnin kohteena. Näitä kutsutaan  ETF -rahastoiksi.              Osakerahasto sijoittaa nimensä mukaisesti osakkeisiin. Osakerahastoja suositellaan usein pitkäjänteiseen säästämiseen. Osakerahastojen tuotto-odotus on pitkällä aikavälillä korkein, mutta ne sisältävät eniten riskiä. Rahasto hajauttaa tehokkaasti yhtiökohtaisen riskin, mutta rahasto on silti altis markkinariskille. Rahastossa yhden osakkeen huono kehitys ei pilaa koko salkun tuottoa, kuten huonosti hajautetussa osakesalkussa voi käydä. Markkinariskin myötä kuitenkin koko arvopaperimarkkinan tunnelmat vaikuttavat rahaston kehitykseen. Rahaston säännöissä on yleensä rajattu osakesijoitukset jollekin maantieteelliselle alueelle, toimialalle tai tietyn tyyppisiin yrityksiin (kasvu-/arvoyritykset tai pienet/suuret yritykset). Toisaalta rahaston sijoitustapa voi olla rajattu (esim. aktiivisesti hoidetut rahastot vs. markkinaindeksiä seuraavat rahastot). Korkein riski on kehittyville markkinoille sijoittavassa rahastossa. Näiden kulut ovat lähialueille sijoittavaa rahastoa korkeammat, mutta toisaalta tuottokin voi olla parempi. Osa osakerahastoja sijoittaa tietylle toimialalle, kuten lääketeollisuuteen. Toimialarahaston riski on laajemmin hajauttavaa rahastoa korkeampi. Korkorahastot Korkorahastojen  on tarkoitus tuottaa suhteellisen vakaasti, koska ne seuraavaat korkomarkkinoiden kehitystä. Lyhyen koron rahastot eli rahamarkkinarahastot ovat riskiltään korkorahastoista pieniriskisimpiä. Kehitys on vakaata, mutta pienellä riskillä saa vain sen tuoton, jonka rahamarkkinat tarjoavat eli usein ei kovin korkeaa tuottoa. Lyhyitä korkosijoituksia käytetäänkin usein rahan ”pysäköintipaikkana” odottamassa hankintoja tai parempaa sijoitushetkeä  osakemarkkinoille . Korkorahastojen sijoituskohteina on luonnollisesti joukkolainoja, jotka voivat olla kuntien, valtioiden tai yritysten liikkeeseen laskemia. Yrityslainoihin liittyy  luottoriski . Korkorahastoa, joiden sijoitusten  duraatio  on alle 12 kuukautta kutsutaan rahamarkkinarahastoksi. Yhdistelmärahasto sijoittaa varansa sekä korko- että osakemarkkinoille. Yhdistelmärahastot sijoittavat rahansa sekä osake- että korkomarkkinoille sääntöjensä puitteissa. Markkinakorkojen nousu laskee rahastossa olevien korkosijoitusten arvoa. Korkojen noustessa korkorahastojen tuotto putoaa tai menee väliaikaisesti negatiiviseksi. Rahamarkkinarahastossa sijoitusten duraatio on niin lyhyt, ettei markkinakorkojen nousu laske lyhyen koron rahaston arvoa. Finanssikriisi osoitti, että rahamarkkinarahastot eivät aina ole aivan riskittömiä. Rahaston sijoitukset, joiden korkoperiodi oli lyhyt 3 tai 6 kuukautta, mutta sijoitusaika pitkä esim. 5 vuotta tuottivat yllätyksen rahastotuotoille, kun luottoriskiin suhtautuminen muuttui nopeasti negatiivisemmaksi. Yhdistelmärahastot Yhdistelmärahaston on kuten nimikin kuvaa sijoitustoiminnassaan osakerahastojen ja korkorahastojen yhdistelmä. Rahasto sijoittaa sääntöjensä mukaisella jakaumalla molempiin omaisuuslajeihin. Riski on vastaavasti korkorahastoja korkeampi, mutta osakerahastoa alempi. Yhdistelmärahastoon sijoittavan on kuitenkin oltava tarkkana kulujen suhteen, sillä yleensä erikseen hankittu korko- ja osakerahasto muodostuvat valmista yhdistelmärahastoa edullisemmaksi. Tämä pätee, jos yhdistelmärahasto ei aktiivisesti sijoita varojaan enemmän osakkeisiin, niiden arvon noustessa ja päinvastoin. Muut rahastotyypit            Osa rahastoista ei asetu luontevasti osake-korko -jaotteluun. Useimpiin sijoittajia kiinnostaviin sijoituskohteisiin sijoittamista varten on olemassa rahastoja.  Raaka-ainerahastojen sijoituskohteena ovat suoraan eri hyödykkeet (raaka-aineet tai arvometallit, esim. kulta) tai näihin liittyvät johdannaiset.  Vipurahastot  pyrkivät sijoittamisessaan moninkertaistamaan sijoituskohteensa (tyypillisesti markkinaindeksi tai tietty raaka-aine tai valuutta) arvonvaihtelut. Näin rahasto mahdollistaa sijoittajalle korkeamman riskin ottamisen ilman velkaa. Hedgerahastot  ovat aktiivisesti hoidettuja rahastoja, jotka pyrkivät positiiviseen absoluuttiseen tuottoon yleisestä markkinatilanteesta riippumatta. Ne pyrkivät siis tuottamaan myös laskevilla markkinoilla. Tällaisen rahaston sijoitustoiminta perustuu jonkin yleisestä markkinakehityksestä poikkeavan tuottomahdollisuuden hyödyntämiseen. Rahastojen rahastot Rahastot voivat olla myös ns. rahastojen rahastoja. Tämä tarkoittaa sitä, että rahastonhoitaja sijoittaa rahaston rahat toisten sijoitusrahastojen osuuksiin, ei kuitenkaan normaalisti yllämainittujen muiden rahastojen osuuksiin. Rahasto ei siis tee suoria osake- tai korkosijoituksia. Alarahastot (eli sijoituskohteena olevat rahastot) ovat yleensä saman rahastoyhtiön tarjoamia. Näin rahaston sijoituksista suurempi osuus päätyy hallintokuluina rahastoyhtiöille, vaikka esitteessä mainittu rahastojen rahaston hallinnointikustannus olisikin pieni. Mikäli sijoittaja ei itse halua tai osaa ottaa näkemystä, rahastojen rahastot ovat vaivaton mutta suhteessa kallis sijoitusmuoto. JOHDANNAISET                                           Johdannainen  (tai  johdannaissopimus ) on  rahoitusinstrumentti , jonka taloudellinen arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, indeksin, valuutan, hyödykkeen tai oikeuden arvoon. Tämä muuttuja voi olla toisen instrumentin tai hyödykkeen ( kohde-etuuden ) kuten esimerkiksi Nokian osakkeen  tai soijaöljyn hinta, mutta myös vaikkapa huhtikuun keskimääräinen lämpötila Osakassa  tai muu mitattavissa oleva  suure . Johdannaisessa on kyse sopimuksesta, jonka osapuolet sopivat tulevaisuudessa toteutettavasta  transaktiosta , esimerkiksi 1 000  raakaöljy barrelin  kaupasta ensi syyskuun 15. päivänä hintaan USD 75,00 / barreli. Jos tämä transaktio toteutetaan eli myyjä todellakin toimittaa ostajalle sovitut 1 000 barrelia, on kyse johdannaisen  fyysisestä toteutuksesta . Useimmiten johdannaiset kuitenkin toteutetaan  rahallisella toteutuksella  eli toimittamalla johdannaissopimuksen rahallinen arvo. Jos mainittu öljyjohdannainen toteutetaan rahassa ja öljybarrelin hinta syyskuun 15. päivänä on USD 82,30, myyjä suorittaa ostajalle USD 75 000,00. Kiinteistöt                                                                          Tuotot usein osakesijoittamisen luokkaa. Vaatii hieman kiinteistötuntemusta ja paljon  pääomaa  sekä  luotottajia . Tuotto:  Vuokratulot ja arvonnousu. Riskit:  Arvon muutos, vuokran saamatta jääminen, korvaus vuokralaiselle, kiinteistön kunnon heikkeneminen ja vastuut ulkopuolisille osapuolille. Riskien hallinta:  Hajauttaminen.  Vuokravakuuden  käyttö. Pitkät ja kiinteät vuokrasopimukset. Raaka-aineet Harvinaisempia sijoituskohteita. Yleensä sijoittajat ovat yrityksiä, jotka jalostavat raaka-aineita ja ostavat niitä riskienhallintasyistä varastoksi. Ostetaan johdannaisina ja arvokkaampia säilytetään varastoissa. Tuotto:  Maailmanmarkkinahinnan nousu, jos raaka-aine ostettu myytäväksi. Jalostuksen jälkeinen lisäarvo, jos yritys jalostaa ja myy raaka-aineen muuna tuotteena. Riskit:  Maailmanmarkkinahinnan aleneminen. Riskien hallinta:  Hajauttaminen.                                          

Avainsanat: usd tuotto tuottaa tunnelma toimittaa toukokuu tietty tee tavallinen taso tarkoitus tarkoittaa tarjota tappio taloudellinen syyskuu suhde suhtautua sopimus sijoittaja sijoittaa saavutus saada riski raha rahasto raaka pörssi pääoma pyrkiä puita pieni pankki ottaa ostaa osake oikeus odotus nousu nokia myyjä myydä muutos muut muu markkinat markkinoilla maksaa mahdollisuus lämpötila lyhyt luonteva luokka lisäarvo liikenne lasku käydä kuvata kurssi kunta korvaus korko koko kohde kiinteistö kehitys kauppaa kallis jää hyödyke huono huhtikuu hinta henkilö hankittu hallinta finanssikriisi esimerkki arvo antaa aktiivinen aine aika yritys yllätys vuokra voitto voi velka valuutta valtio valmis


blogivirta.fi