Tänään on 21.01.2019 18:48 ja nimipäiviään viettävät: Aune, Oona, Netta, Auni, Agnes ja Agneta. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
värikästä:

Tahmeaa

Julkaistu: · Päivitetty:

  Palasin Paavon kanssa kotiin. Se kiersi tutut reittinsä pikkukodin lattianrajassa, puski välillä tuolia, ovenkarmia, lipastoa. Maukui kerran kuistille. Lopulta se kiipesi takan päälle nukkumaan, omalle paikalle. Luulen, että sen mielestä on ihanaa olla kotona. Minustakin. Tammikuu on alkanut tahmeasti. Ei vuodenvaihteen maagisuutta, minun pöytäni ovat yhtä täynnä kuin aiemminkin. Joulukuu oli väsyttävä, pimeä ja hermostunut. Suurin hermostuneisuus on unohtunut, mutta outo levottomuus valtaa mielen ja raajat. Eilen juoksin metsässä henkeni edestä, jotta sydämen hullulle pamppailulle olisi jokin muukin syy kuin pelko.  Mitä minä pelkään - kaikkea ja en mitään. Tänään muisteltiin ystäväni kanssa miten toukokuussa istuttiin pihassa kesän ensimmäisellä piknikillä paahteisena päivänä, kun hiki liimasi alushousujen vyötäröpitsin mahaan kiinni. Oli vasta toukokuu.  Ehkä Marie Kondo kertoo miten saada elämä järjestykseen ja helmikuussa luovun toppahousuista ja muistelen miten mekkoja käytetään. Niitä onkin vähän jo ikävä, minua itseäni on jo vähän ikävä.     

Avainsanat: outo muistella tuttu tuoli toukokuu tammikuu takka syy sydän mitä minä metsä mekko marie levottomuus kotona kesä järjestys joulukuu ikävä hiki helmikuu elämä saada pimeä piha pelko juosta ystävä vuodenvaihde valta


blogivirta.fi