Ei "pakkoruotsia", ei "pakkosuomea" - vaan "pakkoenglanti"!
» Lue blogi... Julkaistu: · Päivitetty:
Avainsanat:
suomi
suomalaisuus
suomalainen
snellman
sdp
sanomat
ruotsinkielinen
ruotsinkieli
ruotsi
rinta
ratkaisu
päästä
pääministeri
pyytää
professori
piiri
perussuomalaiset
peruskoulu
pelko
pakkoruotsi
paikka
paavo
oppiaine
oppia
opiskelu
opiskella
opetus
oikeus
minna
maa
hufvudstadsblad
henrik
helsinki
luopua
lipponen
lindgren
kulunut
kotimainen
kirjoittaa
kilpailukyky
kieli
keskustelu
keisari
kansalainen
kansakoulu
kansainvälinen
kansainvälisen
kannattaja
joukko
itsenäinen
äänestäjä
äidinkieli
yllätys
voida
valinta
vakuutus
v
tässä
tuore
tsaari
toimittaja
tekeminen
talous
suomessa
suomenruotsalainen
suomenkielinen
suomelle
finnish
esiintyä
englanti
englanniksi
ehdotus
edustaja
eduskunta
edullinen
asema
aleksanteri
pakkoenglanti
On kulunut 150 vuotta siitä, kun ruotsia äidinkielenään puhunut suomalaisuuden esitaistelija, fennomaani J. V. Snellman tunkeutui Suomessa vierailleen tsaari Aleksanteri II:n puheille ja sai keisarin suostumaan siihen, että suomen kieli tulisi suuriruhtinaskunnassa ennen pitkää viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle. Niin vähitellen kävikin 1800-luvun loppuun mennessä. Itsenäisen Suomen alkuvuosina sitten annettiin vakuutukset siitä, että Suomi on perustuslaillisesti maa, jossa suomen ja ruotsin kielillä on yhtäläiset oikeudet. Pitkään katsottiin, että ruotsin kielen opiskelu oppikoulussa nostaisi suomenkieliset ”sivistyneistön piiriin”. Pelkästään kansakoulun käyneiden ei ollut tarvinnut opiskella toista kotimaista kieltä. Monet tunsivat jääneensä siten toisen luokan kansalaisiksi. Tämä epäkohta korjattiin peruskoulu-uudistuksessa 1970-luvulla. Peruskoulussa kaikki saivat oikeuden oppia myös toista kotimaista kieltä. Mutta viime vuosina suomenkielisten peruskoulujen ruotsin kielen opetusta on erityisesti Perussuomalaisten piirissä alettu kutsua ”pakkoruotsiksi”. Hiljattain koottiin eduskunnalle nimilista, jossa vaaditaan ”pakkoruotsin” poistamista peruskoulusta. Tuore mielipidemittaus kertoo, että 63 prosenttia suomalaisista haluaisi luopua pakollisesta ruotsin pänttäämisestä. Kyselyssä selkeimmin ruotsin vapaavalintaisuutta oppiaineena kannattivat Perussuomalaisten äänestäjät (76 prosenttia) ja Sdp:n kannattajat (73 prosenttia). Tämä on varmaan karvas yllätys Sdp:n entiselle pääministerille Paavo Lipposelle, joka on esiintynyt näkyvästi ruotsin kielen puolesta. Sitä paitsi demareilla on huomattava joukko ruotsinkielisiä kannattajia ja edustajia. Monet suomenruotsalaiset ovat lopen kyllästyneitä ruotsin kielen asemasta käytävään keskusteluun. Toimittaja Minna Lindgren ehdotti jo Helsingin Sanomissa 18.8. provokatorisesti, että Suomen viralliseksi kieleksi otettaisiin englanti. Professori Henrik Meinander päätyi Hufvudstadsbladetissa 24.8. kirjoittamaan aivan tosissaan, että englannin valinta olisi pidemmän päälle hyvä ratkaisu Suomelle, jota on uhkaamassa kansainvälisen taloudellisen kilpailukyvyn heikkeneminen. Englannin tekeminen Suomen viralliseksi kieleksi lopettaisi joutavan kiistelyn pakkoruotsista ja ruotsinkielisten pelon oman kielen häviämisestä tästä maasta. Suomi ja ruotsi säilyisivät tietenkin kotikielinä ja ensimmäisinä opetuskielinä. Jos emme virallisemmissa yhteyksissä ymmärtäisi kaikkea kunnolla, voisimme pyytää: ”Olkaa hyvä, same in Finnish.” Englannilla suomalaiset voisivat päästä edullisesti ja tehokkaasti mukaan kansainväliseen kanssakäymiseen ja talouden kehitykseen. Näin myös voisimme houkutella Suomeen lisää eteviä kansainvälisiä kykyjä vauhdittamaan Suomen taloutta ja kulttuurielämää. Tässä olisi vakavan harkinnan paikka. Eräät suomalaiset popbändit ovat muuten jo ryhtyneet esiintymään vain englanniksi. Ovatko ne tulevan kielipolitiikan airuita?
blogivirta.fi
Tykkää (0) · Älä tykkää (0) · Jaa blogi · Avaa välilehteen