Tänään on 21.02.2019 22:17 ja nimipäiviään viettävät: Keijo, Alf ja Alva. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Talonpojan sääkirja on sama kuin Ruotsissa hyvin tunnettu Bondepraktika

Julkaistu: · Päivitetty:

Ruotsissa asuessani näin usein siteerattavan Bondepraktikaa; minulle se oli silloin uusi asia. Nyt vasta vanhalla iällä olen huomannut, että onhan se suomeksikin, toki vain pdf:nä täältä ladattavana.  Täällä se on vähän selkeämpänä tekstinä.  Tässä yhtenäisenä pdf:nä. Se ei ehkä ole koko kirja. Bondepraktika oli Ruotsissa ainakin hyvin merkittävä aina viime aikoihin saakka. Suomessa ei niinkään. Laitoin loppuun suomeksi pitkän liudan bondepraktika-henkisiä sääennustuksia ja -sanontoja. Jotkut voivat ollakin sieltä peräisin. Ruotsiksi on normaaliksi tekstiksi pidempi  digitoitu Bondepraktika , josta voi hakea vaikka kuukausittaista säätä ja mainintoja siitä. Joulukuusta on sanottu näin toisaalla . Kall december med mycket snö lovar gott år. Åska i denna månad bådar både storm och regn. Om det är kallt i månadens början och slut, men milt väder i dess mitt, följer en långvarig vinter. På snöår följer rikt år. Mycket snö betyder mycket hö. En ensam skata förkunnar elakt väder. Grön jul, vit påsk, och en vårlik jul bebådar en vinterlik påsk. Om juldagen inträffar vid nymåne, blir det ett gott år. Ju närmare nytändningen kommer advent, ju sämre år bådar det. En våt jul gör tomma visthus och tomma fat. Är vädret vid jul milt, varar vanligtvis kölden in på våren. Dagar att beakta Nikolausdagen (den 6/12). Denna dags väder plägar utvisa hela månadens väderlek. Jakobsdagen(den 20/12). Väderleken före middagen denna dag anses bebåda den väderlek, som skall råda före jul, medan eftermiddagens väder angiver väderleken efter jul. Skiner solen på Jakobsdagen kan man vänta stark köld, regnar det, bebådas värme och nederbörd. Julaften och juldagen.En klar julafton, julnatt och juldag bebåda ett gott år, däremot regn är ett dåligt tecken. Infaller juldagen på en söndag, blir det varm vinter, blåsig vår, het och torr sommar, kall höst och vinter, god årsväxt. Infaller den på en måndag, blir det medelmåttig, ostadig vinter, god vår, sommar med storm och oväder, god höst med riklig frukt. Infaller den på en tisdag, får man en vinter med snö och regn, blåsig vår, våt sommar, torr och het höst med starka stormar. Infaller den på en onsdag, blir det hård vinter, blåsig vår, god sommar och höst. Infaller den på en torsdag, får man en god vinter, blåsig vår, god sommar, regnig och kall höst, god skörd. Infaller den på en fredag, får man en jämn vinter, god vår, ostadig sommar, vacker höst och fullgott år. Infaller den på en lördag, blir det en ombytlig och bedrövlig vinter med köld och snö, blåsig vår, god sommar torr höst och dyrtid. De tolv juldagarna (25 dec- 5 jan). Enligt bondepraktikan skall man av dessa dagars väderlek kunna sluta sig till väderleken under hela det kommande året. Sådant väder det är på juldagen, sådant väder blir det och i januari, sådant väder det är den 26 dec, så bliver det i febr osv... En tiedä, onko tuota ruotsin kieltä modernisoitu, on varmaan. Helpommin luettavana ruotsin bondepraktika on edelleen käytössä. Vanha suomen kieli ei ole niin lähestyttävää. Olen kerännyt paljon säälinkkejä tänne artikkeliin lumisanoista. Sääasioista on laaja tagi-kokoelma. Mikonpäivä ennusti säätä Jaakko Keränen , sääprofessori -pdf-teos Sanontoja säästä: Aatto joulusta paras, iltapuoli laskiaisesta. Antti aisalla ajaa. Antti joulun aloittaa, Tuomas tupaan taluttaa. Ei kaakko kauan tuule. Ei kesällä talvea ajatella. Ei kesää ole kahdesti vuodessa. Ei lumet jäitä jätä. Ei lumetta lämpene. Ei ole kesä ennen sirkkain siritystä. Ei ole vuosi vuodelle veli. Ei sää sääreen tartu. Ei talvi jää taivaaseen. Ei talvi mene pakkasitta. Ei talvi tavoittaan mene. Ei tähkätöntä juhannusta eikä jyvätöntä Jaakkoa. Ellei tuule keväällä, maa ei sula; ellei tuule syksyllä, jyvät eivät kehity. Ennen kurki kuolee, kuin suo sulaksi pääsee. Ensi vuonna jokainen talonpoika rikastuu. Hermannista heinään. Hillavuosi hallavuosi. Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois viepi. Idän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat. Iltapihti Matilta, aamupihti Maarialta. Jaakko viskaa kylmän kiven järveen. Joelista jo juosten heinälle. Joka ei joudu jouluna, se ei pääse pääsiäisenä, ei lappase helluntaina, eikä juokse juhannuksena. Joka kesän kuokkii, sitä Jumala talvella ruokkii. Joka päivää ennen kylvää, se viikkoa ennen leikkaa. Jokainen jouluksensa, köyhäkin köyriksensä. Jos ei maalis maata näytä, niin ei huhtikaan humauta. Jos ei talvi tule lokakuussa, niin ei se tule marraskuussakaan. Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän. Jos juhannusaattona tuulee, ei tule puolukoita sinä vuonna. Jos Jyrin yönä kylmää, kylmää neljäkymmentä yötä sulaan maahan. Jos Jälki-Maariana sataa, niin sataa koko syksyn. Jos kesää on kekriin, on syksyä jouluun. Jos kissa piehtaroepi, niin sae tulloo. Jos Mikkelinä on lehdet lähteneet puista, niin seuraavana keväänä Yrjön päivänä on kesä. Jos on Heikkinä suojaa, silloin tulee hyvä viljavuosi ja poutainen kesä. Jos on lauhaa uunnavuonna ja tammikuussa, silloin helmi heilahtaa. Jos on pirttipääsiäinen, niin on paita helluntaina. Jos on Urpona paita päällä, niin kesällä on turkki päällä. Jos on Urpona turkki päällä, niin kesällä on paita päällä. Jos on usva uunnavuonna, niin on halla heinäkuussa. Jos syystuuli pyörii myötäpäivään ja äljähtää pohjoiseen, silloin tulee talvi äkkiä. Jos tuuli käy juhannusyönä, saadaan sinä suvena vähän mansikoita. Jos tyynellä lumi pöllähtelee puiden oksilta, niin silloin nousee hirmuinen tuisku. Jos Vappuna on hyvä sää ja suvituuli, tulee lämmin kesä. Joulu on juhlista jaloin ja pääsiäinen pyhistä paras. Joulu tulee, juosta pittää, ennättää sitä kävellä köyrinäkin. Jouluna jos on kesä, niin pääsiäisenä on talvi. Jouluna on kolmasosa talven lumesta satanut. Jouluyön tähtitaivas tiesi hyvää sieni- ja marjavuotta. Juhannukseen asti päivä pitää isäntäin puolta, mutta juhannuksesta alkaen se pitää renkien puolta. Juoksemalla juhannusyönä alasti kolmasti ruishalmeen ympäri, näkee pirun. Jyrkinä jyräys kuuluu kalamiehen kattilasta. Järvellä oli kahenlaista tuulta. Toinen nosti hamehia ja toinen löi lunta vittuun. Keseä köyriin, syksyä jouluun, joulusta talvi taksahtaa. Kesällä ei kerkiä, eikä talvella tarkene. Keväinen sade ei ole vettä, se on mettä. Kevät jäähdyttää mäenrinteet, syksy jäähdyttää notkot. Kevätpäivä vastaa yhdeksää syyspäivää. Kevätpäivä vuoden syöttää. Kevätsade kasvattaa, syyssade kadottaa. Kevätsää ajaa kahdellatoista kyydillä =monta lajia ilmaa. Kevätsää vaihtelee kuin äitipuolen kasvot. Keväällä kaikki sudet ovat laihoja. Keväällä kelta kaunis, syksyllä matara kaunis. Keväällä värit loistavimmillaan, kaikkialla kukkain tuoksua. Kirkas pääsiäisaamu on poutakesän enne, mutta jos aurinko nousee pilven läpi, niin tulee sekava vuosi. Kova lumentulo, riisi, öljy jne kallistuu. Kuhilas pellolle, päre pihtiin. Kuiva kevät ei estä sadonkorjuuta, kuiva syksy on sadon tuho. Kuka tyynellä makkoa, se tuulella soutaa. Kun aamulla karjan kynteen sataa, niin sade lakkaa puoliltapäivin. Kun ei kylmä kynttelinä, eikä palele Paavalina, niin on halla heinäkuussa, takatalvi keskellä kesää. Kun ei pidä Liisa liukkaita eikä Kaisa kaljamia, niin ei ole hyvä laipävuosi tulevana vuonna. Kun heinäsirkka sirisee, tulee pouta. Kun hämähäkit sateella kutovat ja työskentelevät vilkkaasti, tulee kohta pouta. Kun juhannuskokosta napa kaatuu, viedään sinä vuonna talosta tytär. Kun koivu siementää, niin seitsemän viikon päästä sataa lunta. Kun koivu siementää, niin yhdeksän viikon päästä sataa lunta. Kun linnunrata on kirkas, tulee kylmä, kun se on himmeä ja siinä on himmeitä kohtia, tulee suoja tai lumisadetta. Kun metsä mustenee, tulee suoja. Kun oisi aina kesä, ja kesällä pyhä ja lämmin. Kun ojakonnat kurnuttaa, silloin tuleepi sade. Kun pakkanen paukkuu, niin se pian kuolee. Kun revontulet leiskuvat metsänrajassa, tulee pakkanen. Kun revontulet palaa korkealla taivaalla, tulee tuisku. Kun syksyllä sulaan maahan lumen sataa, mutta maakivet ovat sulana, se lumi sulaa vielä pois. Kun tuomi kukkii, niin lahna kutee. Kun turkki päällä toukoa tehdään, niin paitasilla leikataan. Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Kyllä sen kesä kuivaa minkä kesä kastaa. Kylmät talven lämpimätkin, lämpimät suven vilutkin. Kynttelinä kynnet syötiin, laskiaisena sorkat, juhannusaattona velli. Laurilta laumaan, Perttulilta pois. Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat. Liisan liukkaat tiesi hyvää leipävuotta. Lumentulo Sipin päivänä on sen merkki, että talven lumesta on satanut vasta puolet. Länsi taivaan luutii. Martti maita vahvistaa. Mikkeli riihen lukitsee. Mikkelinä akat pirttiin ja nauriit kuoppaan. Mikkelinä pässi syödään. Mikä pisti Pertun päähän, teki mustikan mustaksi, teki yön pimeäksi, toipa pellolle kokkosen, toipa tulta tupahan. Mikäli kesiä, sikäli talvia. Minkä verran on talvipäivänä (14.10) lehtiä puussa, sen verran on suvipäivänä (14.4) lunta maassa. Minkälainen ilma on syyskuun ensimmäisenä päivänä, niin semmonen ilma on koko syyskuun. Minkälaista ilmaa on Klemetin päivänä (23.11), sellaista on Matin päivään asti. Minkälaista säätä Mikkelinä, sellaista säätä on kekriin. Missä puimista, siellä syömistä. Mitä on Maariana malolla, sitä on Vappuna vaolla. Musta pilvi murjottaa, harmaa pilvi sataa. Musta pilvi peljättävi, savenkarvainen satavi. Mustasta ukkonen kuuluu, savenkarvanen satavi. Nikolaus nivoo kiinni. Ompas kuin myrskynmerkki allakan reunassa. Oraasta se touko tunnetaan. Pakkanen pyryn perästä, suvi suuresta lumesta. Paljon lunta tanhualla, laarit täynnä viljaa. Perttulilta pihti nosta, Maarialta maahan laske. Pihlaja ei kahta taakkaa kanna. Poutaa pilvi pohjoisella, jäätä jänkä luotehella. Päivä pitenee, lankasäie lyhenee =talvipäivän seisauksen jälkeen. Pärttylin päivä on vanhastaan ensimmäinen syksypäivä. Pääskyjen päivien viipyminen Pärttylin jälkeen kertoo, kuinka monta viikkoa keyrin jälkeen on talveen. Ruis kasvaa, kun isännät on kekrinä humalassa. Samulin päivän jälkeisestä myrskystä on yhdeksän viikkoa talven tuloon. Sataa kuin Esterin perseestä. Sateen edellä kuikka huutaa. Se mies ei heiniä tie, joka pilviä kahtoo. Silloin on kaurankylvön aika, kun lehti on hiirenkorvalla. Simo siltoja rakentaa. Sipin päivän tuisku tiesi hyvää tuulta kaskenpolttoon. Suoja pyryn perästä, paha ilma pakkasesta. Suojan sumu iltasella. Suojasää Sipin päivänä tietää hyvää ja aikaista kevättä, sekä hyvää munavuotta. Syksyinen vasikka ja keväinen sianporsas =parhaita. Syksyinen yö yhdeksänä. Syksyistä maitorieskaa syödään oraisella, ei lusikalla. Syksyllä hiirikin rikkaimmillaan. Syksyllä kananpojat luetaan. Syksyllä yltä kyllä, keväällä kellä kulla. Syksystä nauris syötävä, nainen nuorra neuvottava. Syysrusko kesän jatko, kevätrusko talven jatko. Talonpoika on vuoden poika. Talvea myöten kesä. Talvenselkä taittuu Heikin päivänä. Talvi sanoo: Jollen tule ... tulen .... Tammikuun tasaset ilmat maaliskuussa maksetaan. Tuiskuinen talvi tietää sateista kesää. Tulis kesä ja kärpäsiä, niin sais köyhäkin ystäviä. Tuuloo, kuin Jäppisen naimavuonna. Urpona kylvetään uudella vastalla. Uusi lumi on vanhan lumen surma. Vanha kansa ennusti säätä tulkitsemalla luonnon merkkejä ja talletti ne sitten sananlaskujen muotoon. Vilu viljan kasvattaa, lämpöinen terän tekee. Vuoden loppu toisen alku. Vuosi lainaa ruuan toiselta vuodelta. Vuosi viljan antaa, ei pelto. Vuotta myöten ruoka.

Avainsanat: itä huutaa humala helmi helluntai hela heinäkuu heikki harmaa hakea fat esteri ennustus dessa denna december aurinko artikkeli antti antaa alku alasti ajatella ajaa aika advent aatto länsi lämpimät lämmin lähteä lusikka limu lumisade lumi lokakuu liisa leikata lehti laji laina laaja kävellä kärpänen kynnet kylvö kylmä kuu kurki kuolema kuiva kuikka kova korkealla kokoelma koko koivu kissa kirkas kirja kieli kevät kesä kerännyt keränen kaunis kasvattaa kasvaa kansa kalamies kaisa kaakko jää järvi jälki juosta jumala jul juhla juhannusyö juhannus juhannusaatto joulu joulukuu jokainen jatko jaakko martti mansikka ilmaq ilma maksaa maa maata maaliskuu mustikka musta muoto mitä mitt mikkeli mies metsä merkki merkittävä men matti perseestä pelto pdf paras palaa pakkanen paita paha onko nuutti nauris nainen päästä pääsiäinen samulin sato sade ruotsi ruoka riisi revontuli päähän pässi päivä pyhä puu puolukoita puiden poika pohjoinen pitää piru rakentaa soutaa snö sinä pilvi perttu simo sieni sataa sanonta suo sumu sulaa susi storm surma suomessa suomi suomeksi suojasää suoja syksy syksyinen tuho touko toiselta tietää tie terä teos tartu tammikuu talvi suvi talo talonpoika takatalvi taivas sää syötävä syöttää syödä syyskuu tytär tuuli turkki tupa tuomas tuoksu tuli tuisku vinter vilja viedä velli veli vappu vanha uusi usva ukkonen tässä tänne työ ympäri väri vuosi voi öljy yötä ystävä


blogivirta.fi