Tänään on 23.02.2019 15:32 ja nimipäiviään viettävät: Aslak ja Bjarne. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kouvolan Lyseon lukion ympäristöuutisten seuranta:

Ilmastonmuutos ja tulevaisuus: Suomi vuonna 2050

Julkaistu: · Päivitetty:

  Hyvät vanhat ajat Hei kaikki rakkaat Lukijani, Sunnuntai on minulle aina pohdiskelun aikaa, jolloin mietin kaikkea maan ja taivaan väliltä. Olin sopinut päivälle kahvihetken hyvän ystäväni kanssa. Oli ihanaa vaihtaa taas pitkästä aikaa kuulumisia ja pohtia maailman menoa. Meillä on tapana keskustella kaikesta ja tänään aloimme muistella vanhoja hyviä aikoja lapsuudestamme. Kerroin, että esimerkiksi talvisin minulla oli tapana tehdä oma hiihtolatu takapihan pellolle siskoni kanssa ja hiihtää siellä menemään päivät pitkät. Pihalla saattoi olla helposti -20 pakkasta, mutta ulos oli päästävä ja sehän oli vain pukeutumiskysymys tarkeneeko siellä vai ei. Muistelen noita aikoja kultaisin mielin. Kun saavuin kotiin kahvittelu hetkeltäni, niin aloin kaivaa vanhoja kuvia siinä toivossa, että löytäisin jotain vanhoja talviurheilukuvia lapsuudestani. Ja kyllä ne sieltä arkistoista lopulta löytyivät. Albumit täynnä punaposkisia lapsia. Voi kuinka lapsuudesta onkaan niin kauan aikaa. Nyt eletään jo vuotta 2050 ja olen jo lähes 70-vuotias mummo, joka voi enää vaan muistella Suomen talvipakkasia. Sitä kuinka Suomessa oli neljä selkeää vuoden aikaa. Oli kesä, syksy, talvi ja kevät. Kaapista löytyi sekä kesä- että talvivaatetta. Jouluna joulusaunasta sai pujahtaa pihalle lumihankeen tai laskettelureissun päätteeksi mentiin avantoon. Kesäisin syötiin mansikoita, sekä itikat olivat ainut haitta ulkona. Metsissä kasvoi paljon eri lajeja marjoja. Sieltä löytyi muun muassa mustikoita, karpaloita, puolukoita ja monia muita metsämarjoja. Mutta nyt kaikki tuo kuuluu ainoastaan minun muistoihini ja muistikuviini. Sillä esimerkiksi minun lapsenlapseni eivät ole koskaan edes nähneet lunta omien jalkojensa alla. He eivät käy saunassa laskettelureissujen jälkeen, sillä sellainen ei enää täällä onnistu. Jaa niin miksi? No, koska eihän tänne ole satanut lunta viimeiseen kymmeneen vuoteen. Tai jos on, niin se on pysynyt maassa enintään kaksi päivää. Syys- ja kevättulvat eivät olekaan enää satunnaisia tapahtumia mitä ne olivat minun nuoruusvuosinani, vaan ne ovat aivan arkipäivää siihen aikaan vuodesta. Toinen asia jota pohdin paljon oli se, että minun mummoni kasvatti kasvimaallaan perunoita, porkkanoita, herneitä sekä vadelmia. Kun taas minun puutarhassani kasvaa ananaksia, kookoksia ja mandariineja. Ja kun ennen vanhaan niitäkin sai ainoastaan kaupan hedelmäosastolta tai ulkomaan matkoilta, siellä ollessani. Nykyään myös perhematkat suunnataan joko Sveitsiin tai Alaskaan, jossa on lunta ja pakkasta. Kun ennen lähdettiin kylmää pakoon. Suomi joka oli ennen neljän vuoden ajan maa, niin nykyään täällä on joko kesä tai sadekausi. Milloin tämä kaikki tapahtui ja olisiko asialle voitu tehdä jotain? Mielestäni olisi ja voidaan tehdä vieläkin, jotta voisimme estää ainakin sen, ettei kohta Suomi ole vain autiomaa täynnä hiekkaa ja kaktuksia. Toivon siis, että jokainen joka tämän lukee, niin miettii vähän asiaa. Mitä jos en menisikään omalla helikopterilla harjoituksiin, vaan suosisin rullaluistimia tai polkupyörää. Voisitko myös kenties vähentää omaa hiilijalanjälkeäsi ravintomuutoksilla tai muilla pienillä elämäntapamuutoksilla. Sillä pienet muutokset kokoavat yhden ison muutoksen. Uskon ja toivon, että maapallo on vielä pelastettavissa ja että minun lapsenlapseni voivat kertoa tarinoitaan vielä heidänkin lapsenlapsilleen. Näihin mietteliäsiin tunnelmiin on hyvä lopettaa tämän päivän löpinät. Toivottavasti teillä oli hyvä päivä ja tehdään yhdessä huomisesta vieläkin parempi!  Hyvää yötä ♥  Kyseessä on biologian 3 kurssin projektityö. Tekstissä on otettu kantaa ilmastonmuutokseen ja tulevaisuuteen blogimaisen tekstin kautta. 

Avainsanat: yötä ystävä väliltä vähentää vuotias voida voi vaihtaa vadelma ulkomaa tänne tulevaisuus teksti tapahtuma tapahtua talvi takapiha syödä syys syksy sveitsi suomi suomessa sunnuntai sopia sisko saunassa sataa saapua rakkaat päivä pysyä puolukoita porkkana pohtia peruna pelto olin noita neljä muutos mustikka mummo muistella mitä marja mansikka maapallo maa limu lukija lopettaa lapsuus laji kylmä kurssi kevät kesä keskustella kertoa kasvaa kantaa kaivaa kaappi joulu jokainen ilmastonmuutos hiihtää hiekka herne esimerkki biologia arkisto arkipäivä


blogivirta.fi