Tänään on 19.09.2019 05:45 ja nimipäiviään viettävät: Reija ja Torborg. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Raha

Julkaistu: · Päivitetty:

Haettu sanalla raha Scoop.it:stä Käsittelen hieman rahaa , tuota niin ärsyttävää välinettä, jossa mitataan lähes kaikki. En oikeastaan ymmärrä rahasta mitään. Sen pitäisi kai olla jokin mitta, kun vaihtokauppa on liian monimutkaista. Ollessani ekoyhteisössä haaveilimme omasta rahayksiköstä, jolla voisi tehdä vaikkapa palveluksia toisille. Tuo yhteisö oli ainakin liian pieni, jotta sillä olisi ollut leikkiä suurempi merkitys. Maailmalla on varsinkin eko- ja hippiyhteisöissä erilaisia vastaavia rahayksiköitä . Suomen oloissa protestoiminen rahan valtaa vastaan tuntui ainakin alkeellisissa ekoyhteisöissä lapselliselta. Varsinkin nuoret olivat kasvaneet hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa pidetään itsestään selvänä jostakin tulevaa perusturvaa. Sitä kiteyttää ironinen lause: Laitetaan verot valtion maksettaviksi. Jostakin se perusturva kuitenkin tulee, yksilön vastuu omasta toimeentulostaan on hämärtynyt, kun on kyse suurista, valtion kokoisista yksiköistä. Tietty määrä vapaamatkustajia käy, mutta jossakin on kipuraja. Sitä ollaan lähestymässä. Eläkeläiset ovat useimmiten työllään maksaneet eläkkeensä, vaikka käsittääkseni vain osa tulee rahastoista. Jotenkin tuntuu, että yhteiskunta on epäonnistunut ainakin siinä, että se ei pysty käyttämään hyväkseen suuren osan kansasta mahdollista työpanosta. Sosiaali- ja työttömyysturvan takia ei kannata tehdä työtä ja liian suuri turva heikentää alhaisten palkkojen motivaatiota. Se ajattelutyö, mitä Osmo Soininvaaran kaltaiset tekevät on mielestäni äärimmäisen tärkeää, kun haetaan optimaalista hyvinvointia ja työn kannustavuutta. Itse en, kuten sanottu, ymmärrä oikeastaan mitään. Tulonjako Köyhyys ja rikkaus ovat olleet aiheena suurille ajattelijoille kuten esim. Malthus ja Marx. Levottomuuksia ja sotia on syntynyt rikkauden ja köyhyyden epäoikeudenmukaisesta jakaantumisesta. Olemme juuri nyt pitkän taantuman jälkeisessä nousukaudessa, jossa talouden luvut ovat positiivisia. Kaiken yllä on kuitenkin Damokleen miekka: Olemme ehkä pilanneet tämän maapallomme ilmaston ja turmelleet ympäristön ja matkalla kohti perikatoa. Pitkä kuuma kesä ei ole pelkästään ihanaa. Rahalla ja markalla erityisesti on historiallista merkittävyyyttä, jota voi tutkia linkkien valossa. Rahahan on alun perin tarkoittanut oravannahkaa. Markasta ehti tulla osa suomalaisuutta ja oli kieltämättä haikeaa, kun siirryttiin yhteisvaluutta euroon. Kaikki on kiinni rahasta tai sen puutteesta. Itse muistan nähneeni Eliel Saarisen suunnittelemia seteleitä alastomine ihmishahmoineen. Muistan isän jutun setelien leikkaamisesta. Inflaatiojutut eri valuuttojen kohdalla olivat mieltä kiehtovia, otetaanpa esimerkiksi vaikkapa Zimbabven dollari ja Weimarin Saksan rahalaukulliset. Minun nuoruudessani inflaatio söi niin säästöjä kuin lainojakin. Opintolainasta pääsi suhteellisen vähällä, vaikka muutaman vuoden lainojen maksu tietenkin kirveli. Muistan vielä vuoden 1963, jolloin otettiin kaksi nollaa pois ja penni uudelleen käyttöön. Se oli aikaisempi "mummon markka". Monien mummojen oli vaikea antaa anteeksi sitä, kun pankkitileiltä hävisi kaksi nollaa pois, vaikka se ei vaikuttanutkaan rahan arvoon. Nyt rehellinen suomalainen markka on mummon markka. Kuinka paljon kulttuurihistoriaa liittyykään seteleihin ja kolikoihin. Uuteen euroon , valuuttaan, ei ole tullut samaa tunneyhteyttä, tuskin tietää, mitä kuvia euroissa on. Itsekin lasken vielä mummon markoissa, että käsitän suuruusluokan. Vähitellen kuitenkin euroajattelu tulee tutummaksi, eikä enää tarvitse kääntää. Juuri nyt euro on vaikeuksissa, puhtaan jopa rahaliiton hajoamisesta. Rahaan liittyy paljon sanontoja, milloin näitä käytetään, etsi lisää: Rahaa kuin roskaa. Panna raha haisemaan/ poikimaan. Raha ei tuo onnea. Raha ei tuo onnea, mutta se rauhoittaa. Rahaa ei voi syödä. Käärinliinoissa ei ole taskuja. Missä on paikka paikan päällä, siinä on markka markan päällä. Myisi rahasta vaikka vanhan isoäitinsä. Raha ei tee pesää. Rikkaat eivät pääse taivasten valtakuntaan. Köyhä antaa vähästään, rikas ei paljostakaan. Helpompi on kamelin päästä neulansilmästä läpi kuin rikkaan taivasten valtakuntaan. Raha tulee rahan luo. Raha ei lopu ja ruma ei muhun tartu Rahaa on kuin roskaa, roska on kuin paskaa ja paska ei lopu koskaan Rahalla saa ja hevosella pääsee. Rahalla saa ja Mersulla pääsöö Rahalla saa vaikka kirkossa tapella. Rahan puutteessa on moni köyhtynyt. Rahan tuloa ei voi estää. Rahasta se tanssii ryssän pappikin. Sananlaskuja rahasta M6-sananlaskutietokannasta Rahalinkkejä Raha ratkaisee , Irwin Goodmanin esittämä kappale  + sanat Muunna: Valuutta Valuuttalaskuri Maailman valuutat Rahan historia Suomessa , wikipedia Suomen Rahapajan sivut Tietoa rahasta , Suomen rahapaja Suomen markka , wikipedia Numismaattinen sanasto, rahasanasto Rahojen keräilystä , keräilijän kotisivut Suomen harvinaisin raha , Museovirasto Taloussanomien taloussanakirja Quizlet-harjoitus talouselämän sanoista 50-pennin pajatso ; pajatso kuuluu suomalaiseen kulttuuriin Suomen talous , wikipedia Raha- ja hintavisa Tee lauseita esimerkiksi valuutan muuntamisesta, esim. Annoin n euroa ja sain m . n:a  ja päinvastoin. Tavara maksaa...on ...-hintainen, kallis, halpa, Kirjoita alennuksesta ja alennusmyynnistä, elinkustannuksista, vuokrista, palkoista, avustuksista ja tuista. Sanontoja: Alatornio Ei raha lopu, mutta vähenee. Ei raha lopu mutta vähenee. (Alatornio, E. Angeria, 1933) Raha on paska mutta rukkiit on jumalan viljoo [!]. Raha on paskaa, mutta rukiit on Jumalan viljaa. (Alatornio, S. Honkanen, 1933) Raha on paskaa ja rukihit on Jumalan viljaa. Raha on paskaa ja rukiit on Jumalan viljaa. (Alatornio, S. Honkanen, 1933) Työ käy hyvin, ja raha tulee ilman! Työ käy hyvin ja raha tulee ilman! (Alatornio, A. Anundi, 1933) Velka velkanasa, mutta työstä raha! Velka velkanansa, mutta työstä raha! (Alatornio, A. Anundi, 1933) Tule raha mene raha mutta älä tehe pessää. Tule raha, mene raha, mutta älä tee pesää. (Alatornio, A. Anundi, 1933) Eno Raha rintoo lisee, raha miehen rohkasee. Raha rintaa lisää, raha miehen rohkaisee. (Eno, I. Kärki, ) Sehän käypi täyvestä kun viärä raha. Sehän käypi täydestä kuin väärä raha. Tämä sanotaan kun toisen esineen osa pannaan toiseen ja osa puilleen käypi. (Eno, J. Tolonen, ) Rikkaan miehen raha kuluu köyhän miehen peä mänöö. Rikkaan miehen raha kuluu, köyhän miehen pää menee. (Eno, I. Keinänen, ) Hailuoto Ennen koiralta kusi loppu ennenkö multa raha. Ennen koiralta kusi loppui ennen kuin minulta raha. Sanoo rikas. (Hailuoto , P. Henttu , 1933 ) Raha on paskaa mutta rukkiit on Jumalan vilijaa. Raha on paskaa, mutta rukiit on jumalanviljaa. (Hailuoto , S. Kleemola , 1933 ) Työ käy tanssista ja raha tullee kenkkijä. Työ käy tanssista, ja raha tulee kenkkiä. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Raha on paskaa mutta rukkiit on jumalan vilijaa. Raha on paskaa, mutta rukiit on jumalanviljaa. (Hailuoto , I. Trupukka , 1933 ) Työ on kun tanssia ja raha tullee kenkistä. Työ on kuin tanssia ja raha tulee kenkistä. (Hailuoto , I. Trupukka , 1933 ) Hausjärvi Olemme sorron yössä, sano Lansten kun raha loppui. "Olemme sorron yössä", sanoi Landsten, kun raha loppui. (Riihimäki , Väinö Salonen , 1936 - 37 ) Ei tässä enää nääkkän, sano metsäpomo, tiliä maksaessaan, kun raha loppu. "Ei tässä enää näekään", sanoi metsäpomo tiliä maksaessaan, kun raha loppui. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Se i o hoppu, kun raha loppu, mutta se on hoppu, kun leipä loppu. Se ei ole hoppu, kun raha loppuu, mutta se on hoppu, kun leipä loppuu. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Raha auttaa, helvetin portille asti, mutta kun on hyvä hevonen nin pääsee portiltakin vielä vähän matkaa, sano Anttila. "Raha auttaa helvetin portille asti, mutta kun on hyvä hevonen, niin pääsee portiltakin vielä vähän matkaa", sanoi Anttila. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Loppuuhan raha, kun sitä ei itse tee. Loppuuhan raha, kun sitä ei itse tee. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Raha pijan menee vaan kalua kauvan nautitaan. Raha pian menee, vaan kalua kauan nautitaan. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Käy täyrestä kun vääräraha. Käy täydestä kuin väärä raha. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Työ ja kerjuu köyhiä varten raha on rikkaitten ruokaa. Työ ja kerjuu köyhiä varten, raha on rikkaitten ruokaa. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Hoira rahaa hyvin niin raha hoitaa sinut. Hoida rahaa hyvin, niin raha hoitaa sinut. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Oma on ruunun raha, valtijon on vaskikolikot. Oma on ruunun raha, valtion on vaskikolikot. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Raha sen on kun rajat siirtää jos vaan ei kesken lopu. Raha se on, kun rajat siirtää, jos vaan ei kesken lopu. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Ei hyvältä raha hävi vaikka väliin väheneekin. Ei hyvältä raha häviä, vaikka väliin väheneekin. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Mitäs se raha mutt se kunnia. Mitäs se raha, mutta se kunnia. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Ei raha köyhän kättä lämmitä. Ei raha köyhän kättä lämmitä. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Saosta raha maksetaan lientä on jokaisen kaivossa. Saosta raha maksetaan, lientä on jokaisen kaivossa. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Raha auttaa aina helvetin portille saakka. Raha auttaa aina helvetin portille saakka. (Hausjärvi , Hilma Sykäri , 1935 ) Ei raha sukua o. Ei raha sukua ole. (Hausjärvi , Hilma Sykäri , 1935 ) Raha auttaa helvetin portille asti. Raha auttaa helvetin portille asti. (Hausjärvi , K. V. Valolehto , 1936 - 37 ) Raha se on joka komteeraa, sano Nyryn Aatu. "Raha se on, joka komteeraa", sanoi Nyryn Aatu. (Hausjärvi , K. V. Valolehto , 1936 - 37 ) Pennistä raha kasvaa. Pennistä raha kasvaa. (Hausjärvi , M. Vilppula , 1936 - 37 ) Em minä or raajarikko enkä kipee, mutta raha se oj joka painaa. En minä ole raajarikko enkä kipeä, mutta raha se on, joka painaa. (Hausjärvi , M. Vilppula , 1936 - 37 ) Isokyrö Sakoosta se raha maksetahan. Sakoista se raha maksetaan. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Voi tuhannen erestä ja raha kohta. Voi tuhannen edestä ja raha kohta. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Käyy täyrestä kun väärä raha. Käy täydestä kuin väärä raha. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Köyhä on rikasten joukos niinkun väärä raha. Köyhä on rikasten joukossa niin kuin väärä raha. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) "Tuata ja muuta", sanoo Mutiini kun raha loppuu. "Tuota ja muuta", sanoi Mutiini, kun raha loppui. (Isokyrö, A. Penttilä, 1934) Raha se on joka täs mailmas konteeraa. Raha se on, joka tässä maailmassa komteeraa. [komteeraa, konteeraa = ratkaisee, vaikuttaa. SMS 7] (Isokyrö, S. Tanner, 1934) Niin soon tua meirän tytär kun väärä raha jotta se ei kelpaa kellekää. Niin se on tuo meidän tytär kuin väärä raha, jotta se ei kelpaa kenellekään. (Isokyrö, S. Tanner, 1934) Raha on menny ja ruma on jääny. Raha on mennyt ja ruma on jäänyt. (Isokyrö, S. Tanner, 1934) Ei raha lopu mutta vähenöö. Ei raha lopu mutta vähenee. (Isokyrö, S. Tanner, 1934) Joutseno Raha männöö raha luoks', köyhälaps' leivä luoks. Raha menee rahan luokse, köyhä lapsi leivän luokse. (Joutseno, A. Luukko, 1932) Raha ei kartu säästämättä nouse ei touko kylvämättä. Raha ei kartu säästämättä, nouse ei touko kylvämättä. (Joutseno, A. Luukko, 1932) Ehä raha lukkiis pilahu. Eihän raha lukiessa pilaudu. (Joutseno, A. Luukko, 1932) Juva Elä tapa, ota raha. Älä tapa, ota raha! ( Juva, S. Pätynen, 1932) Kaekhan köyhälen kelepoo sijal liha kanammuna rukkiit ja raha. Kaikkihan köyhälle kelpaa: sianliha, kanamuna, rukiit ja raha. ( Juva, A. Ylönen, 1932) Raha kul loppuu ni ajjaahan kyyvvilä leipä ku loppuu ni syöphäv vehnästä. Raha kun loppuu, niin ajaahan kyydillä, leipä kun loppuu, niin syöpihän vehnäistä. ( Juva, A. Ylönen, 1932) Elä tapa ota raha. Älä tapa, ota raha! ( Juva, Y. Ylönen, 1932) Kalanti Kyll raha ja tavara loppuva, mutt kerju se on kon kestä. Kyllä raha ja tavara loppuvat, mutta kerjuu se on, kun kestää. (Kalanti, J. Aalto, 1931) Hyvi piisas viäl jäiki niin ko Arvela Jussi raha. Hyvin piisasi, vielä jäikin niin kuin Arvelan Jussin rahat. (Kalanti, A. Laaksonen, 1931) Ei raha säk kelp enemät ko helveti porttis saak. Ei rahasäkki kelpaa enemmän kuin helvetin portille saakka. (Kalanti, A. Laaksonen, 1931) Raha oo niin ko roska ja roska ei lopu koska. Rahaa on niin kuin roskaa, ja roska ei lopu koskaan. (Kalanti, A. Laaksonen, 1931) Raha niinkuin kuraa ja kura nii ete kivei näy. Rahaa niin kuin kuraa, ja kuraa niin että ei kiviä näy. (Kalanti, E. Lassila, 1937) Ei sillo jumalisuus aut ko raha ja tavara koota. Ei silloin jumalisuus auta, kun rahaa ja tavaraa kootaan. (Kalanti, S. Penttilä, 1931) Aik ja huillaus kans raha maksa ei ainoastas työ ja ruokk. Aika ja huilaus kanssa rahaa maksaa, ei ainoastaan työ ja ruoka. (Kalanti, S. Saarnio, 1931) Syö ja makka ei tul raha mistä. Syö ja makaa, ei tule rahaa mistään. Laiska. (Kalanti, S. Saarnio, 1931) Ja siin men nii ko väär raha Kalajoe markkinol. Ja siinä meni niin kuin väärä raha Kalajoen markkinoilla. (Kalanti, S. Saarnio, 1931) Oo kaffet toosas, mutt ei ol raha kukkaros. On kahvia toosassa, mutta ei ole rahaa kukkarossa. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Kute oll raha nii ei oll raha, vaikk olisi kui rikka talopoikk! Kun ei ole rahaa, niin ei ole rahaa, vaikka olisi kuinka rikkaan talon poika! (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Kyll kaikil raha ja jyvi oo, mut harval oo hyvä hevost. Kyllä kaikilla rahaa ja jyviä on, mutta harvalla on hyvää hevosta. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Nii pali ko kyläs oo tehty paha, oo koton koottu raha. Niin paljon kuin kylässä on tehty pahaa, on kotona koottua rahaa. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Myy ja osta tle raha josta. Myy ja ostaa, tulee raha jostakin. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Pelmanni pela ja raha sa, sen flika kelppa koo pelmanni saa. Pelimanni pelaa ja rahaa saa, sen likan kelpaa, kun pelimannin saa. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Kyl raha ja tavara loppuva mut kerju se on ko kestä. Kyllä rahat ja tavarat loppuvat, mutta kerjuu se on kun kestää. (Kalanti, F. Tanner, 1931) Ei ol raha, vaik yllän oo naha, mut ko ole isontalo ainuv poik. Ei ole rahaa, vaikka ylläni on nahkaa, mutta kun olen ison talon ainoa poika. (Kalanti, Kustaa Valo, 1931) Vahink tul kööhällekki raha kukros purot, vaikkei siin pali ollu mut ko siin ol kaik. Vahinko tuli köyhällekin, rahakukkaronsa pudotti, vaikka ei siinä paljon ollut, mutta kun siinä oli kaikki. (Kalanti, Kustaa Valo, 1931) Tyyremäks tul ko asja-ajajalt neuvo kysysi, meni raha ja makrat kans. Tyyriimmäksi tuli, kun asianajajalta neuvoa kysyin: meni rahaa ja makkarat kanssa. Sano herrastuamar muina. (Kalanti, Kustaa Valo, 1931) Ei halval neuvoi saa, raha siihen tarvita, sano miäs ko oli ollu alvokaattis tykön. "Ei halvalla neuvoja saa, rahaa siihen tarvitaan", sanoi mies, kun oli ollut advokaattinsa tykönä. (Kalanti, Kustaa Valo, 1931) Raha tytre naitta vaik olis silm keskel ottaa, sanos muino rikas Heinine. "Raha tyttären naittaa, vaikka olisi silmä keskellä otsaa", sanoi muinoin rikas Heininen. (Kalanti, Kustaa Valo, 1931) Vähä see välittä köyhyrest, ko raha ite oo. Vähän se välittää köyhyydestä, kun rahaa itsellä on. (Kalanti, Kustaa Valo, 1931) Viäl jäiki, ikä Arvila Jussi raha. Vielä jäikin ikään Arvilan Jussin rahaa. (Kalanti, A. Virtanen, 1931) Raha oo niin ko roska ja roska niin kom paska. Rahaa on niin kuin roskaa ja roskaa niin kuin paskaa. (Kalanti, A. Widberg, 1931) Sakost raha makseta. Sakoista raha maksetaan. sakka (Kalanti, A. Widberg, 1931) Mene täyrest niin ko väär raha. Menee täydestä niin kuin väärä raha. (Kalanti, A. Widberg, 1931) Kiuruvesi Sepä mänj täävestä kuv veärä raha. Sepä meni täydestä kuin väärä raha. (Kiuruvesi, A. Pennanen, 1932) Mäin' täyvestä ku viärä raha. Meni täydestä kuin väärä raha. (Kiuruvesi, A. Saastamoinen, 1932) Se män täyvestä kun viärä raha vallesmanni kukkaroon. Se meni täydestä kuin väärä raha vallesmannin kukkaroon. (Kiuruvesi, H. Siponen, 1932) Raavassa ee raha kattoo. Raudassa ei raha katoa. (Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932) Raha ei raovassa katoa. Raha ei raudassa katoa. (Kiuruvesi, A. Reinikainen, 1935-36) Roskoo raha kuolemassa. Roskaa raha kuolemassa. (Kiuruvesi, H. Martikainen, 1932) Paskoo or raha ruuvva rinnalla. Paskaa on raha ruoan rinnalla. (Kiuruvesi, H. Martikainen, 1932) Kivennapa Raha män ko Merki persiihe. Raha meni kuin Merkin perseeseen. Merkki tark. koiraa, sanotaan hukkaan menneestä rahasta. (Kivennapa, E. Heikkinen, 1932) Mänemäähä raha on luotukii. Menemäänhän raha on luotukin. (Kivennapa, J. Kähönen, 1932) Käyvvöö täyvvest ko väärä raha. Käy täydestä kuin väärä raha. (Kivennapa, J. Kähönen, 1932) Raha tulloo rahan luo. Raha tulee rahan luo. (Kivennapa, J. Kähönen, 1932) Porostha raha maksetaa. Porostahan raha maksetaan. Kahvipöydässä jos sattuu jonkun kuppiin tulemaan poroja, kahvin jäännöksiä. Voi emäntä ne huomatessaan ruveta päivittelemään, mutta vieras voi emäntää rauhoittaa yllä olevalla leikillisellä lauseella. (Kivennapa, A. Munne, 1932) Viel se männöö täyvest ko väärä raha. Vielä se menee täydestä kuin väärä raha. (Kivennapa, A. Munne, 1932) Ryysyishä raha makkaa. Ryysyissähän raha makaa. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Raha tulloo raha luo, mut ei vähä luo. Raha tulee rahan luo, mutta ei vähän luo. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Raha ei rahhaa nää. Raha ei rahaa näe. Kun on suuret rahanmenot, niin että raha sikäli meneekin. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Täyvest käyp ko väärä raha. Täydestä käypi kuin väärä raha. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Ryysyishä raha makajaa. Ryysyissähän raha makaa. (Kivennapa, J. Soponen, 1932) Porostha raha maksetaa. Porostahan raha maksetaan. Kahvia juodessa. (Kivennapa, J. Soponen, 1932) Huoralha raha ielläpäi maksetaa. Huorallehan raha edelläpäin maksetaan. (Kivennapa, J. Soponen, 1932) Meill sei tie raha kiusaa. Meillä se ei tee raha kiusaa. (Kivennapa, M. Suutari, 1932) Eihä raha lopu vaikka se vähenöö. Eihän raha lopu, vaikka se vähenee. (Kivennapa, M. Suutari, 1932) Eihä raha lopu koi tekijät kuole. Eihän raha lopu, kun ei tekijät kuole. (Kivennapa, M. Suutari, 1932) Kurkijoki Lepo nuoressa on ko raha pankissa. Lepo nuoressa on kuin raha pankissa. (Kurkijoki, T. Heinonen, 1932) Eikä raha sil haise mil se tienataa. Eikä raha sille haise, millä se tienataan. (Kurkijoki, T. Heinonen, 1932) Raha se on mikä jylliäp. Raha se on, mikä jyllääpi. (Kurkijoki, A. Kojo, 1932) Pennist hä se raha luku alkua. Pennistähän se rahan luku alkaa. (Kurkijoki, A. Kojo, 1932) Raha on tiukall' ku Mannine oven väliss'. Raha on tiukalla kuin Manninen oven välissä. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Eihä se raha sill' haisu, mill' se suahua, vaikk' sen suakoo hännän heiluttamisell'. Eihän se raha sille haisu, millä se saadaan, vaikka sen saakoon hännän heiluttamisella. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Laukaa Männöö täävestä ku veärä raha. Menee täydestä kuin väärä raha. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) Ku o aka roato lattijalla nii soa raha kuorma pihhaa. Kun on akan raato lattialla, niin saa rahakuorman pihaan. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) Jos haesee sinun työs nii anna haesta, sillä raha o kuitenki palakihtevaesta. Jos haisee sinun työsi, niin anna sen haista, sillä raha on kuitenkin palkitsevaista. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) "Hyvä on isoja kaloja pyytää, vaekka niitä ei saeskaa", sano entine isäntä, ku raha-arva osti. "Hyvä on isoja kaloja pyytää vaikka niitä ei saisikaan", sanoi entinen isäntä, kun raha-arvan osti. (Laukaa, S. Leinonen, 1936 - 37) Män täävestä ku viärä raha. Meni täydestä kuin väärä raha. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Raha ee aata miestä voatii sano Haakka Pekkae ku kahto rikkaa kuolemata. "Raha ei auta, miestä vaatii", sanoi Haukka-Pekkakin, kun katsoi rikkaan kuolemaa. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Raha se on joka herraks tekköö. Raha se on, joka herraksi tekee. (Laukaa, V. Sillman, 1932) Män täyvestä kun veärä raha. Meni täydestä kuin väärä raha. (Laukaa, V. Sillman, 1932) Ruoka ku vävylle ja raha ku vieraalta. Ruoka kuin vävylle ja raha kuin vieraalta. (Laukaa, K. Taipale, 1932) Raha tae henk. Raha tai henki. (Laukaa, K. Vatiainen, 1932) Raha seo joka herraks tekköö. Raha se on, joka herraksi tekee. (Laukaa, K. Vatiainen, 1932) Loimaa Se raha meni kans, niinko olis vetteen paiskannnu. Se raha meni kanssa niin kuin olisi veteen paiskannut. Meni hukkapaikkaan raha. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Ko raha loppuu, ni ystävät loppuu kans. Kun raha loppuu, niin ystävät loppuu kanssa. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Raha tuli vaan, niinko Haakmannin kottuurista. Raha tuli vaan niinkuin Hagmannin konttorista. Tuli helposti. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Ei o kaikki järki yhrem miähem pääsä eikä kaikki raha yhren miähe plakkarisa. Ei ole kaikki järki yhden miehen päässä eikä kaikki raha yhden miehen plakkarissa. (Loimaa, Y. Koskinen , 1933) Ei raha auta mukkon helvetin portille saakka. Ei raha auta muuta kuin helvetin portille saakka. (Loimaa, W. Salonen , 1933) Täörestä käy niinko väärä raha. Täydestä käy niin kuin väärä raha. (Loimaa, M. Ylijoki , 1933) Raha auttaa taivaanportille asti. Raha auttaa taivaanportille asti. (Loimaa, A. Ranta , 1933) Nivala Ku lompsasta raha loppuu niin loovasta lisätään. Kun lompsasta raha loppuu, niin lootasta lisätään. (Nivala, K. Kaski, 1933) Voima se on joka rytyää vain raha se rintaa nostaa. Voima se on, joka rytyää, vain raha se rintaa nostaa. (Nivala, T. Niskanen, 1933) Parenpi tyhjä kukkaro kuin lainattu raha. Parempi tyhjä kukkaro kuin lainattu raha. (Nivala, O. Pajukoski, 1935) Jos jouvut raha-asioihin, niin elä kirijota nimiäsi poikkipäin. Jos joudut raha-asioihin, niin älä kirjoita nimeäsi poikkipäin. (Nivala, R. Takalo, 1933) Raha on paskaa, mutta rukkiit jumalanvilijaa. Raha on paskaa, mutta rukiit jumalanviljaa. (Nivala, H. Vähäaho, 1933) Sehän meni täyvestä ku väärä raha. Sehän meni täydestä kuin väärä raha. (Nivala, A. Vilkuna, 1933) Aika on rahhaa ja raha aikaa. Aika on rahaa ja raha aikaa. (Nivala, M. Ylitalo, 1933) Noh sehän kävi täyvestä kö väärä raha. Noh, sehän kävi täydestä kuin väärä raha. (Nivala, M. Ylitalo, 1933) Pälkäne Ennen koirasta kusi loppuu kun minulta raha sanoi suumettän miina. "Ennen koirasta kusi loppuu kuin minulta raha", sanoi Suumetsän Miina. (Pälkä , A. Laine , ) Käy täyrestä kuv väärä raha. Käy täydestä kuin väärä raha. (Pälkä , T. Inkilä , ) Raha se on joka komteeraa. Raha se on, joka komteeraa. (Pälkä , M. Koittola , ) Mennee täylestä, kuv väärä raha. Menee täydestä kuin väärä raha. (Pälkä , E. Mikkola , ) Raha miälem muuttaa. Raha mielen muuttaa. (Pälkä , E. Mikkola , ) Pää kippee ja raha pois. Pää kipeä ja raha pois. (Pälkä , E. Mikkola , ) Rha se on joka komteeraa. Raha sen on, joka komteeraa. (Pälkä , E. Tirkkonen , ) Paltamo Yksi raha ei nuin paa ja kahta ei viiti puistoa. Yksi raha ei noin pane ja kahta ei viitsi puistaa. (Paltamo , H. J. Keränen , 1933 ) Raha on moaliman valttia. Raha on maailman valttia. Raha on maailmassa joka saa määräämisvallan. (Paltamo , K. Kemppainen , 1932 ) Paskoa se raha on hyvän tavaran rinnalla. Paskaa se raha on hyvän tavaran rinnalla. Sanotaan talon ostosta. (Paltamo , K. Kemppainen , 1932 ) Ennen koiralta kusi loppuu kuin rikkaalta raha. Ennen koiralta kusi loppuu kuin rikkaalta raha. (Paltamo , Matti Lehtola , 1937 ) Raha on paskoa rakkauvven rinnalla. Raha on paskaa rakkauden rinnalla. (Paltamo , S. Keränen , 1933 ) Ei se aina toteen mee, talonpoijan työ, eikä herrain raha. Ei se aina toteen mene talonpojan työ eikä herrain raha. (Paltamo , tuntematon , 1933 ) Riistavesi Paremp on tyhjä kukkaro kuv vieras raha. Parempi on tyhjä kukkaro kuin vieras raha. (Ri, 1932) Ei tekemätön touko kasva eikä suamaton raha sikkii. Ei tekemätön touko kasva eikä saamaton raha sikiä. (Riistavesi, A. Antikainen, 1932) Ei tekemätön touko kasva eikä suamaton raha sikkii. Ei tekemätön touko kasva eikä saamaton raha sikiä. (Riistavesi, A. Antikainen, 1932) Se männöö täävestä, kun viärä raha. Se menee täydestä kuin väärä raha. (Riistavesi, S. Heikkinen, 1932) Raha on muan alasta tavaroo. Raha on maan alaista tavaraa. (Riistavesi, S. Heikkinen, 1932) Poroestahan se raha maksetaan. Poroistahan se raha maksetaan. Sanotaan, jos kahvikuppiin on tullut poroja pannusta. (Riistavesi, A. Ihalainen, 1932) Se kelepasj kuv viärä raha. Se kelpasi kuin väärä raha. (Riistavesi, Y. Karttunen, 1932) Siinä on raha vettä juomassa. Siinä on raha vettä juomassa. (Riistavesi, E. E. Parviainen, 1932) Raha ei lukkiin vähene. Raha ei lukien vähene. (Riistavesi, E. Räsänen, 1932) Kotonen raha on kultaa. Kotoinen raha on kultaa. (Riistavesi, E. Räsänen, 1932) Rovaniemi Rauassa ei ole raha hukassa. Raudassa ei ole raha hukassa. (Rovaniemi, E. Hyvönen, 1933) Raha mennee rahan luo. Raha menee rahan luo. (Rovaniemi, V. Nuotio, 1933) Meni täyvestä ko väärä raha. Meni täydestä kuin väärä raha. (Rovaniemi, V. Nuotio, 1933) Yks vääryyvelä saatu raha vettää myötääsä pois 10 oikeuvela saatua. Yksi vääryydellä saatu raha vetää myötäänsä pois kummenen oikeudella saatua. (Rovaniemi, S. Rasila, 1932) Yksittäin raha karttuu sadottain syntyy. Yksittäin raha karttuu, sadoittain syntyy. (Rovaniemi, S. Rasila, 1932) Älä tapa, ota raha! Älä tapa, ota raha! (Rovaniemi, S. Rasila, 1932) Käy täyvestä ku väärä raha. Käy täydestä kuin väärä raha. (Rovaniemi, S. Rasila, 1932) Koitetathasta kepilä jäätä sano isäntämies kö arha-arvah osti. "Koetetaan kepillä jäätä", sanoi isäntämies kun raha-arvan osti. (Rovaniemi, S. Rasila, 1932) Tyrvää Ei raha suku o. Ei raha suku ole. (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Täydestä käy nin kun väärä raha. Täydestä käy niin kuin väärä raha. (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Raha auttaa aina helvetin portille asti. Raha auttaa aina helvetin portille asti. (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Raha auttaa aina muttei helvetin portilla. Raha auttaa aina, mutta ei helvetin portilla. (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Perintö raha ja pesän lämmin on yhtäläiset. Perintöraha ja pesänlämmin on yhtäläiset. Niin kun hetken pesän lämpö helottaa nin samoin perintö raha vähän aikaa kestää. (Tyrvää, S. Moisio, 1933) Ei raha sukua oo. Ei raha sukua ole. Rahalla on kotkan kuva sen saa antaa mennä. Mutta on tarvitesa hyvvää. (Tyrvää, S. Moisio, 1933) Raha auttaa helvetin portille saakka. Raha auttaa helvetin portille saakka. (Tyrvää, U. Vähä-Sorva, 1933) Ulvila Täyrest käy ninko väärä raha. Täydestä käy niin kuin väärä raha. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Juu, muttei raha erest. Juu, mutta ei rahan edestä. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Täyrest käy ninko väärä raha. Täydestä käy niin kuin väärä raha. (Ulvila, I. Venno, 1933) Kyl raha auttaa taivaa portil asti muttei pitemmälle. Kyllä raha auttaa taivaan portille asti, mutta ei pitemmälle. (Ulvila, I. Venno, 1933) Valkeala Raha se on joka mielen muuttaa. Raha se on, joka mielen muuttaa. (Valkeala, A. Stenroth, 1932) Ei raha lopu jos ei tekiät kuol. Ei raha lopu, jos ei tekijät kuole. (Valkeala, A. Stenroth, 1932) Raha kaikki vastaa sanoi itku ero kun tahon halkaisi. "Raha kaikki vastaa", sanoi Itku-Eero [?], kun tahkon halkaisi. (Valkeala, M. Rantala, 1932) Käy pois matti kapakast jo raha loppuu. Käy pois, Matti, kapakasta, jo raha loppuu. (Valkeala, M. Rantala, 1932) Ahne juoksee rahan ja tavaran perässä eikä huomaa, että köyhyys on jo kintereillä. Aika on rahaa. Ei auta suru markkinoilla, rahaa siellä pitää olla. Ei maaten markat kasva, eikä istuin isot rahat. Ei paljain käsin tartuta tuleen (Afrikkalainen) = Ilman rahaa ei voi ostaa mitään. Ei raha puussa kasva. Ei rahalla oo sielua. Ei rahalla terveyttä osteta. Ei rahasta puute, vaan huoli siitä. Ei rahoja käytetä, rahat tuhlataan. Ei rakkautta rahalla saa. Ei se lisä pahhaa tee (rahasta). Ei sillä ole väliä onko köyhä vai rikas, kunhan on vain tarpeeksi rahaa. Ei sillä väliä, onko köyhä vai rikas, kunhan vain on tarpeeksi rahaa. Ei täällä johtajia tarvita. Raha hoitaa homman. Ylimmässä kerroksessa ei ole ketään. Ei vatsa ole rahastonhoitaja. Eihän se kallis ole, jonka rahalla saa. Empä ois uskonu, että ottivat sen pirunkyytirahan etukätteen. (=Vekselin koron.) Ennen koiralta kusi loppuu ku multa rahat. Ennen koiralta kusi loppuu, ku Nurmoolaisilta raha! Ennen kuin lainaat rahaa ystävältä, harkitse kumpaa tarvitset enemmän. Ennenkuin lainaat rahaa ystävältä, harkitse kumpaa tarvitset enemmän. Epätoivo on hinta, jonka joutuu maksamaan, kun asettaa itselleen mahdottoman tavoitteen Graham Greene. Hampurilainen munalla ja maito rahalla. Hevonen ku kuoloo ni ostetaan, raha ku loppuu ni ajetaan kyyvilä, leipä ku loppuu ni syyvää vehnästä. Hevosella hyvällä – rahalla ja jyvällä. Hätäkös isän oli äireen ottaa, mutta toista se on mun, jonka pitää ottaa ventoviarahan. Ihminen on tärkeämpi kuin raha Minä olen ihminen, olen siis tärkeämpi kuin sinun rahasi Haluan rahasi Lähetä siis rahasi minulle. Ihmisen erottaa eläimestä kaksi asiaa: ihminen ei opi historiastaan ja mitä enemmän rahaa ihmisellä on, sitä enemmän sillä viiraa päässään ja mitä enemmän sillä viiraa päässään, sitä näkyvämmin se haluaa näyttää, kuinka sillä viiraa päässään. Ihmisen erottaa eläimestä kaksi asiaa: ihminen ei opi historiastaan ja mitä enemmän rahaa ihmisellä on, sitä enemmän sillä viiraa päässään ja mitä enemmän sillä viiraapäässään, sitä näkyvämmin se haluaa näyttää, kuinka sillä viiraa päässään. Ilmeni, että raha on aivan kuin seksi Jos sitä ei ollut, niin ei ajatellut mitään muuta, ja jos sitä oli, niin ajatteli muita asioita – James Baldwin. Itsemurhaiskut ovat turhia - raha on uskoa vahvempi. Jhonsseres shönsseres son sitte sahojen saha Kun mä menin kauppahan nii, myyjäll oli rahat ja mulloli vanha saha. Jhonsseres shönsseres son sitte sahojen saha. Kun mä menin kauppahan nii, myyjäll´ oli rahat ja mulloli vanha saha. Joku kaunis päivä koulut saavat kaikki tarvitsemansa varat ja armeija saa myydä pullia sunnuntaiaamuisin saadakseen rahaa hävittäjiin. Jollet voi auttaa ihmisiä rahalla, auta heitä iloisella naamalla ja ystävällisellä käytöksellä. Jos joku väittää ettei rahalla voi ostaa onnea, hänellä ei ole koskaan ollut rahaa. Jos kahvikupissa on kaatamisen jälkeen vaahtoa, se tietää, että raha on liikkeellä Jos se pysähtyy rivan kohdalle, se tulee itselle. Jos närhi tulee pihapuihin, älä aja sitä pois, sillä närhen tulo ennustaa rahan tuloa. Jos sinulla ei ole rahaa, ole kohtelias. Jos sinulla on kaksi rahaa, osta toisella leipä ja toisella kukka Leipä, jolla elät ja kukka, jota varten elät. Jos sinulla on onnea pelissä, sinulla on rahaa rakkauteen. Kaikesta on oppirahat maksettava. Kaikki kotona rahakki kotona, niin ku Sikosessa. Kaikki menne rillin rallin, raha pannee mullin mallin. Kaikki mitä pyydän on todiste siitä, ettei raha tee minua onnelliseksi. Kaikki rahat meni, mutta hommaamislupa jäi. Kaikki, mitä pyydän, on todiste siitä, ettei raha tee minua onnelliseksi. Kaksi tapaa vierahalla: toinen tulla, toinen mennä. Kaupungis menöö rahaa, vaikkei kukkarua aukaasekkaa. Kaupungissa menee rahaa, vaikkei kukkaroaan aukaisekaan. Kilpajuoksussa rahasta jotkut tulevat ensimmäisiksi mutta ihminen jää viimeiseksi Marya Mannes. Koira on ystävä, jonka voi ostaa rahalla. Koira, jolla on rahaa, haluaa itseään kutsuttavan Herra Koiraksi (Tanskalainen). Kolme luotettavaa ystävää: vanha vaimo, vanha koira ja valmiit rahat. Kolme uskollisinta ystävää: vanha vaimo, vanha koira ja käteinen raha (Benjamin Franklin). Korsikassa on Välimeren alueen ruohorahasto. Kun nuori nukkuu – on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Kun raha kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa. Kun rahat loppuvat, luovuus lisääntyy. Kun viimeinen eläin on tapettu, viimeinen järvi saastutettu ja viimeinen puu kaadettu Silloin ihminen toteaa, ettei hän voi syödä rahaa. Kun yllättäen saat rahalähetyksen, saat saman tien yhtä suuren, odottamattoman laskun. Kunnan viroissa olevilla eestiläisillä oli krooninen rahapula. Kyllon rahaa, mutton reirekki kipiät. Kyllä rahalla ruokaa saa, oluella ystäviä. Käytä aika ja raha nautiskellen. Köyhä on se, joka ei uskalla käyttää rahaa eikä elää. Köyhän raha on kallista. Köyhänä eläminen on parempi jättää niille, joilla ei ole rahaa. Laitetaan sinne ison kiven alle (rahaa säästöön). Liian paljon aikaa ja rahaa on haaskattu estääkseen kärsimyksiä toisessa elämässä, mutta liian vähän välttääkseen niitä tässä elämässä — Washburn. Liiat rahat puhkaisevat taskun. Limppi söi niin ku Knuutin Heikin rahat. Maailma on ystävällinen norsulle ja polkee muurahaisen. Markkinahumussa on rahaa, mutta kirsikkapuun alla on rauhaa (Japanilainen). Meidän naisten pitäisi panna asiat tärkeysjärjestykseen Mitä me siitä välitämme, vaikka miehet saavat kuvansa rahoihin, kunhan me vain saamme rahat. Minulla on kylliksi rahaa loppuelämäkseni – ellen osta jotain Jackie Mason. Miten rahanahne kitupiikki, joka lantin takia kumartaa kadulle, voisi olla orjaa parempi ja vapaampi, sitä minä en ymmärrä Horatius. Mitä minä rahalla teen? Minullahan on jo jojo. Mitä siitä kanan kaakotuksesta, jos ei kukko kuraha. Mitä sinä rahalla, iso mies!. Mitäpä se köyhä rahalla tekkee. Mullon sitä mitä rahaksi sanotaan. Nykyajan nuoret luulevat, että raha merkitsee kaikkea Kun he vanhenevat, he tietävät sen Oscar Wilde. Nykyajan nuoret luulevat, että raha merkitsee kaikkea Kun he vanhenevat, he tietävät sen. Nykyisin nuoret ihmiset kuvittelevat, että raha merkitsee kaikkea Ja kun he vanhenevat, he tietävät sen – Oscar Wilde. Oikeus voittaa, jos rikollisen rahat menevät tuomarien lahjomiseen Publilius Syrus. Olla huolehtimatta rahasta on melkein sama kuin olla huolehtimatta kuolemasta Mario Puzzo. On kaapisa korjusa, ninko Kauppilan rahat. On niin rikas, ettei tarvihe toisen appuu muussa kun rahan särkemisessä. On rahan palasia. On sitä tuota lännen tuohta jota köyhät rahaksi sannoo. Onni tulkohon tupahan, hyvä vuosi vierahaksi. Orahasta taun tuntee, varsasta hyvän hevosen. Ota rahaa lainaksi ja lupaa maksaa takaisin pääsiäisenä, niin paastonaika tuntuu lyhyeltä (Italialainen). Paheesi ovat rahaa heidän pankissaan. Paljo raha on köyhyyden merkki. Paljo raha on köyhyyttä. Paljon menee rahaa viinaan, tupakkaan ja naisiin Loput menee turhuuksiin. Paradoksaalista kyllä, rahapulan vuoksi sairaalan henkilökunta sai varautua yhä suurempiin leikkauksiin. Parempi menettää rahaa kuin ystävä. Parempi menettää vähän rahaa kuin vähän ystävyyttä (Madagaskarilainen). Parempi tyhjä kukkaro kuin lainattu raha. Passaa justiin ku läsnä Aakun rahat. Pidä huolta kunnostasi niin kauan kun voit: rahaa voi rikas ja raihnas saada vaikka kuinka paljon, mutta terveyttä ei ollenkaan Cato. Pienet muurahaiset talon kivijalassa ennustavat talon köyhtymistä Isot muurahaiset taas sen rikastumista. Piikatytöt ja pennin rahat ei seuraa meitä. Piknikkialuetta siivonnut muurahaistutkija kantoi kortensa kekoon. Pittää se pahan päivän vara olla (raha). Plökäpöksyyllä on rahaa mutta flikat tykkää tiukkapöksyysistä... Pois eestä, mahaa tuorahan! Pois eestä, mahaa tuorahan!. Pois erestä, vattaa tuarahan. Puhheet kun rahattomalla lehmän ostajalla. Pyytäsin rahaa mutten saa sanotuksi (EP). Pyytäsin rahaa mutten saa sanotuksi. Raha auttaa taivaan portille asti. Raha ei kasva puussa, paitsi mannepuussa. Raha ei lopu ja ruma ei muhun tartu. Raha ei lopu vaikka se vähenee. Raha ei ol mulle mittää sukkuu ja hyvi huano tuttavaki. Raha ei tee onnelliseksi Ei Mutta rahan puute tekee onnettomaksi. Raha ei tee onnelliseksi, mutta itken mieluummin Jaguarissa kuin ruuhkabussissa. Raha ei tee onnelliseksi, mutta jos se tekee onnettomaksi on vika aivoissa. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja Sean O’Casey. Raha ei tuo onnea Eikä mikään muukaan. Raha ja valta vaikuttaisivat viihtyvän samoissa piireissä. raha ku loppuu ni ajetaan kyyvilä,. Raha on aina nin arvokasta, että se pittää kahesti räknätä. Raha on ikuista, vain taskut vaihtuvat. Raha on kuin vieras: se tulee ja menee (Afrikkalainen, Malagasy). Raha on kuudes aisti, joka tekee mahdolliseksi nauttia viidestä muusta. Raha ontuen tulee ja tanssien menee. Raha ratkaisee. Raha rauhoittaa. Raha rintaa nostattaa. Raha seun joka ramppaa. Raha tulee rahan luo Raha tulee rahan luo. Rahaa on kuin roskaa, roska on kuin paskaa ja paska ei lopu koskaan. Rahaa on kuin rosvopäälliköllä - Ei yhtä paljon, mutta samalla tavalla - hankittu. Rahaa on kuin rosvopäälliköllä - joka on just ryöstetty. Rahaa on kuin rosvopäälliköllä -Ei yhtä paljon, mutta samalla tavalla hankittu. Rahaa on kuin rosvopäälliköllä Ei yhtä paljon, mutta samalla tavalla hankittu. Rahaa on kuin rosvopäälliköllä joka on just ryöstetty. Rahaa on n'että kallistaa. Rahaa on niin ettei paskalle taivu. Rahaa on vaikka lampaat söisi. Rahaa on, mutta se on tavarassa kiinni, sano vanhapiika. Rahaa se on lopputilikin. Rahaksihan se rikkaan talo palaa. Rahalla ei saa kaikkea, paitsi Manne-myymälästä. Rahalla ei saa kaikkea, vaikka lampaat söis. Rahalla on taivaallinen voima. Rahalla sa vaikka pottupuurua. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Rahalla saa ja Mersulla pääsöö. Rahalla saa, vaikka kirkossa tapella. Rahalla saapi ja hevosella pääseepi, sano Kenniläinen markkinoilla. Rahalla voi ostaa kyllä kelpo koiran, mutta ei sen hännän heilutusta. Rahallahan suapi vaikka rihmoo. Rahan puutteessa on moni köyhynyt. Rahan tuloa ei voi estää. Rahan tulua ei voi estää. Rahanpuute on kaiken pahan alku. Rahantulua ei voi estää. Rahasta vastaan vaikka vesissä silimin. Rahasta vastaan, eikä vesisä silimin. Rahastahan se tanssii vaikka ryssän pappi. Rahat meni vaan lenkku jäi. Rahat tai henki! Ryöväri antaa valita, mutta nainen vie molemmat Samuel Butler. Rahaton löysi roskiksesta pitkulaisen leivän: P atonki. Rahaton mies on kuin hampaaton susi. Rahatta ei voi mennä minnekään, ei edes kirkkoon (Kroatialainen). Rahattomalla on matti kukkarossa. Rannoilla on rahanhakiet, koessa koen eläjät. Ravista rahaa. Reumaa hoidettiin seuraavasti: Pulloon pantiin muurahaisia ja tenttua Tällä voideltiin kipeitä paikkoja. Rikas pääsöö rahalla, köyhä selkänahaalla. Rikkaan miehen virheet peitetään rahalla, lääkärin virheet mullalla. Ruma kuin venäläisen pommikoneen rahastaja. Ruma, kuin venäläisen pommikoneen rahastaja. Sanotaan, että raha on kaiken pahan alku ja juuri Myös rahan puute on taatusti sitä Samuel Butler. Se meni täyestä, ku väärä raha. Se on rahasta kiinni. Se pani rahat liiviinsä ja häipy. Seksi on kuin raha – on mukava, että sitä on, mutta on rahvaanomaista puhua siitä – Tonia Berg. Siittä asti om mulla rahaa ollu, ku äitee mun housuuhini plakkarit neuloo. Siitä asti om mulla rahaa ollu, ku äitee mun housuuhini plakkarit neuloo. Sillä oli rahapussi ko sianporsas. Sillä on jutut, kun rahattomalla lehmänostajalla. Sitä suuremmaksi rakkaus rahaan kasvaa, mitä suuremmaksi kasvaa omaisuus Juvenalis. Sokeakin rahan näkee (Kiinalainen). Suurin erehdys elämässä on tähdätä rahan ansaitsemiseen Tee mihin tunnet halua ja jos olet kyllin hyvä, tulee raha luoksesi Lordi Rootes. Suuruuven hulluus piru paha, jolle ei riitä kulta ei raha. Syö, juo ja nauti elämästä! Rahaa ja omaisuutta et saa viimeiselle matkalle, vain läskit saat mukaasi. Taloudellisuus: tapa käyttää rahaa niin ettei siitä nauti. Terveys ilman rahaa on kuin puoli sairautta. Tiedätkö mikä on paras tapa kääriä rahaa? Laita seteli rullalle ja pistä taskuun. Tienattu raha on raskasta ryypätä. Tuu raha, mee raha, vaan älä tee kassaa. Tämä se on sitä lännen tuohta, jota köyhä kansa rahaksi sanoo. Tässä rahanpuutteessa köyhtyy. Täällä vaan nukutaan ja mulla rahakirija asemalla. Uni on nuorelle niin kuin panis rahaa pankkiin. Vaikka on lauma ystäviä, niin rahatta jää ruuatta. Vaimonsa moittima rahan tuhlauksen vuoksi. Vain rakkaus on elämää suurempaa Pidä kiinni siitä, koska se on elämää, mitä ei rahalla saa. Valtiolta ei voi saada muuta kuin sellaista rahaa, minkä se on sinulta jo kerran vienyt. Viinarahat ovat aina päällimäisenä. Ystävyys on kuin raha, helpompi hankkia kuin pitää. Älä ota apinaa rahan takia – raha menee ja apina jää = puolison valinta. Äänestettiin rahan jakamisesta Vaihtoehdot olivat 'jaa' ja 'ei'.

Avainsanat: välimeri väinö vuosi valuutta raha penni mummo markka historia äänestää ärsyttävä ystävä ystävällinen ystävyys voittaa voima voi virtanen virhe vilppula vilja viimeiseksi viimeinen vieras vetää vesi vero venäläinen velka vatsa vastuu vara vanha valta valo valkeala valita ympäristö ylönen ylitalo yksiöä yhteisö yhteiskunta wikipedia w väärä välittää valinta vaimo vaikuttaa vaikea vahinko vaahto v uskoa uni tässä työstä työ tytär tyrvää tyhjä tutkia turva turhia tuntua tuntematon tulonjako tulo tuli tuhat touko tolonen todiste tietää tietty tie terveys tekijä tee tavoite tavara tasku tarvita tartu tapa tanssi talous talo taivas säästö syödä syö syntyä suutari suuri susi suru suomessa suomi suomela suomalainen suku sotia son sivu siponen sinä silmä sillanpää siivous siirtyä sielu seteli seo seksi sean scoop sanonta sanasto sananlasku samuel salonen saksa sairaus sairaala saarinen saada sa räsänen ruveta ruoka ruma rovaniemi parviainen paras pappi panna roska rinta rikollinen rikkaus pankki pane paltamo palaa pajukoski paska päivä pyytää puute puu puoliso puoli pullo pulla puist puhua puhdas positiivinen poro poika pitää piru piiri pieni pesä perintö penttilä pennanen peli pelata rikas riistavesi reinikainen rehellinen rauha ratkaista raskas rantala ranta ralli rakkaus rahaliitto päästä pääsiäinen pää painaa paikka paha ottaa ostaa osta osmo oscar onni onnellinen onko omaisuus oikeus näyttää nykyaika nuotio nuori nostaa nivala niskanen neuvo neuvoa neuloa nauttia nainen nahk mäkinen myymälä myydä muuttaa muutama muurahainen museovirasto multa mukava motivaatiot mitä menettää men mee me matti matka marx martikainen markkinoilla mitta mitata minä mikkola miina mies miekka merkki merkitys lepo leipä mario manninen maksu maksaa maksa makkara maito maailma lääkäri länsi lämpö lämmittää lämmin lähetää luku luovuus lukea kuuma kustaa kurkijoki kuppi loimaa lisääntyä linkki liimakka liha kuorma kuolema kunnia kunta kulttuuri kulttuurihistoria kulta kukko kukkaro kukka krooninen koulu kotona leinonen leikkiä lehtola lehmä lause lauma laukaa lassila lasku lapsi lammas laiska lainojen laine lainata laaksonen köyhä köyhyys kääntää käyttää käsi kuva kaupunki kaunis kasvaa karttunen kappale kansa kana kala kallis kalanti kahvipöytä kahvi katu jää jäännös kesä keränen kotka kotisivu koskinen korko koota kon koira kleemola kivi kiusata kiuruvesi kirkko kipeä kiehtova joutseno isokyrö hausjärvi hailuoto alatornio ellen eero dollari auttaa asema arvokas armeija apina anttila antaa anna alku aivo ainoa aika aihe ahne aatu aalto hukassa huhtala honkanen homma hoitaa hinta hilma hevonen herra hermo henkilökunta henki heinonen heikkinen heikki harjoitus hankkia hankittu hampurilainen halpa haista graham euro esimerkki erottaa ero entinen eno emäntä elämä eläkeläinen eläin inflaatio ilmasto ikä ihminen hävitä häntä hän hyvönen hyvinvointi huoli hukkaan jumala jolla johtaja james jackie itku itkeä it isäntä iso jättää järvi järki juva jussi juoda juosta juo


blogivirta.fi