Tänään on 24.10.2019 00:37 ja nimipäiviään viettävät: Rasmus, Asmo ja Fjalar. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Koirahaaveita ja haavekoiria:

Kasvattajapohdintaa

Julkaistu: · Päivitetty:

Olen tässä vuoden aikana pähkäillyt myös sitä mahdollista kasvattajaa, lähinnä noista afgaaniympyröistä. Ensimmäinen oma koirani tuli kymmenen vuotta sitten kuten varmasti moneen muuhunkin perheeseen, juuri niin kuin ei pitäisi: koira valittiin lehti-ilmoituksen perusteella - kasvattaja asui lähellä ja rotukin vaikutti koirakirjan konsultoinnin jälkeen olevan "ihan ok, kun ei sen pitäisi allergisoidakaan" - ja haettiin seuraavana viikonloppuna kotiin. Näin jälkeen päin sitä voi vain huokaista helpotuksesta, kuinka hyvä tuuri meillä kävi: koira oli rekisterissä, äärimmäisen hyväluonteinen - suorastaan lottovoitto ensikoiraksi -, ja on ollut perusterve koko ikänsä. Olisi voinut käydä toisinkin. Tähän projektiin lähtiessäni päätin siis heti alussa, että tällä kertaa kaikki tehdään huolella. Rotu, kasvattaja ja lopullinen pentue tulee olemaan viimeisen päälle harkittu ja punnittu, ja jos silti tulee yllätyksiä, niin sitten tulee. Kaikkeni aion kuitenkin tehdä, ettei ainakaan jälkeen päin tarvitse jossitella. Ja jos rotu alkaa nyt olla selvillä, on kasvattajan valinnan vuoro. Minulle olisi kasvattajassa tärkeintä, että saisin häneltä tukea ja opastusta minulle uuden rodun kanssa. Minulle koiran kanssa harrastaminen on ihan uutta lähtökohtaisestikin, ja kun kuitenkin näyttelyt ja juoksuharrastuskin kiinnostavat, tahtoisin kasvattajan, joka osaa/haluaa/viitsii neuvoa, vaikka sitten ihan kädestä pitäen. Afgaanilla on myös se turkki, jonka hoito vaatii ihan erityistä huomiota, joten senkin kanssa olisi hyvä olla joku neuvomassa. Tahdon ehdottomasti olla tiiviissä yhteydessä koirani kasvattajan kanssa ihan koko koiran elämän ajan, joten meidän tulee tulla toimeen keskenämme vähintäänkin hyvin, jotta ihan oikeasti uskallan olla yhteydessä myös niissä vähemmän myönteisissä asioissa. Pidän myös lähtökohtaisesti ensiarvoisen tärkeänä, että kasvattaja tuntee rotunsa ja osaa suhtautua siihen realistisesti: hänen on oltava rehellinen niin rotunsa hyvistä kuin huonoistakin puolista, sekä luonteen että ennen kaikkea terveyden osalta. En välttämättä tahtoisi ottaa pentua kasvattajalta, joka ei osaa kunnolla kertoa, mihin hän kasvatustyöllään pyrkii; mitkä ovat hänen motiivinsa juuri kyseisen yhdistelmän toteuttamiseen. Henkilökohtaisesti kasvattajaa valitessa siellä vaakakupissa eivät niinkään paina se näyttelymenestys tai kuinka monta pentuetta kasvattaja on lähettänyt maailmalle. Ne ovat ihan toisarvoisia asioita edellä mainittujen rinnalla. Vuosien kokemus rodusta on toki yksi vaatimuksista, mutta en automaattisesti tyrmää aloittelevaa kasvattajaa ainoastaan sen vuoksi, että kyseinen pentue on hänen toinen tai kolmantensa. Samalla tavalla suhtaudun näyttelymenestykseen: jos itse pidän koirasta, se on terve ja luonteeltaan mahtava, se nimen edessä pönöttävä tittelirivi on yhdentekevä. Toki on sanomattakin selvää, että ulkonäköseikat vaikuttavat rotukoiraa valittaessa, mutta minulle riittää, että pidän kasvattajan koirien tyypistä. Kunhan terveys ja luonne ovat kohdallaan, se on aivan sama onko koiraa näyttelytetty viiden maan valioksi. Tällä hetkellä varteenotettavia kasvattajia on mielessäni kaksi, toinen on kasvattanut jo vuosia, toinen ei ihan niin kauaa. Toisen olen jo tavannut, hän on auliisti vastaillut kysymyksiini, ja hänen luonaan pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan rotuun. Uskon, että häneltä saisin hyvät eväät minulle uuteen rotuun tutustuessa ja koiran kanssa touhutessa. Olen hänen kanssaan samalla aaltopituudella monessa suhteessa ja minusta tuntuu, että häneltä saisin sekä oivan koiran että korvaamatonta apua ja kannustusta. Toiseen otan yhteyttä kevään aikana. Molemmat vaikuttavat kuitenkin mukavilta ja asiantuntevilta, eli tunnen oloni siinä mielessä aika turvalliseksi tämän rodun parissa. Pohdinnat jatkuvat.

Avainsanat: kuumeilua vuoro voi viikonloppu valittiin valinta tässä turkki tuli tukea terveys terve tavata tarvita suhtautua rotu rehellinen projekti perhe pentue pentu ottaa onko olo oiva näyttely neuvoa mahtava maailma lähtökohtainen luonne lopullinen lehti käydä käsi koko kokemus koira kevät kertoa hän huoli hoito henkilökohtainen hakea eväs erityinen elämä automaattinen asua apua alku aika


blogivirta.fi