Tänään on 18.06.2019 19:48 ja nimipäiviään viettävät: Tapio ja Ingolf. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
PROperuskoulu2007:

Suomen Kristillisdemokraatit/PROperuskoulu2007ehdokkaita

Julkaistu: · Päivitetty:

.................................................................................................................................. Annika Kokko: PERUSKOULU ON KOULUTUKSENKIVIJALKA PÄÄTÖKSENTEOSSA on kyse arvovalinnoista, niin myös koulutusasioista päätettäessä. Valtiovallan tulee huolehtia yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien toteutumisesta koko maassa. Kunnille tulee osoittaa riittävästi varoja hoitaa peruskoulutus laadukkaasti. Myös vammaisten ja muiden erityisryhmien laadukkaat koulupalvelut tulee turvata. OPPILAIDEN lisäksi pitää huolehtia opettajien hyvinvoinnista. Opettajillepitää tarjota riittävästi koulutusta ja huolehtia, että opetustyön lisäksi teetetystä työstä maksetaan korvaus. Opettajan työtä tulee arvostaa ja palkkausta tarkistaa koulutustasoa vastaavaksi. Opettajien työssä jaksamista tulee tukea turvaamalla edellytykset sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. PERUSKOULU on koulutuksen kivijalka. Perusopetuksen riittävistä toimintaedellytyksistä on huolehdittava. Kouluihin tulee taata pätevä opettajakunta ja terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan, koulukuraattorin sekä koulupsykologin riittävät palvelut. Kouluille tulee taata riittävät tuntikehyspuitteet toimia. Tuntikehyksessä tulee olla riittävästi tuki-, jako- ja kerhotunteja. Oppilashuoltoryhmän työn merkitys on kasvanut ja kasvaa yhä. Varhaisella puuttumisella ja riittävillä tukitoimilla ehkäistään oppilaiden syrjäytymistä. Koululaisia tulee kohdella mahdollisuuksien mukaan yksilöllisinä oppijoina ja antaa jokaiselle hänen tarvitsemansa tuki. LUOKKIEN oppilasmäärät eivät saa kasvaa kohtuuttomiksi. Erityisopetukseensekä oppilashuoltoon ja oppilaanohjaukseen on turvattava riittävät voimavarat. PERUSKOULU on monien uusien haasteiden edessä. Reaaliaineiden lisäksi tuleekoululaisille antaa monipuolinen taito- ja taidekasvatus. Paitsi tietoja jataitoja tarvitaan yhä enemmän eettistä ja yhteiskunnallista kasvatusta. Ihmisiltä edellytetään entistä suurempaa oma-aloitteisuutta ja itsenäistä tiedon hankintaa, kriittistä tiedonkäsittelyä sekä kykyä tiedon soveltamiseen. Jo perusopetuksessa tulee huolehtia oppilaiden riittävistä valmiuksista tietotekniikan hallintaan. KANSAINVÄLISYYS on EU:n myötä lisääntynyt ja sen merkitys on tulevaisuudessa tärkeää. Koulujen on tuettava oppilaiden kasvamista kansainvälisyyteen sekä maahanmuuttajataustaisille lapsille pitää antaa heidän äidinkielensä opetusta. EHEYTETYN koulupäivän ideaan liittyvä tarve niveltää ja kytkeä harrastustoiminta koulun perustoimintaan, ihmetyttää minua. Samaan lopputulokseen päästäisiin palauttamalla kouluille rahoitusta pitää kerhoja ja antaa aamu- ja iltapäiväkerhojen jatkaa toimintaa aloittamallaan tavalla. Mielestäni tällä kevyemmällä ja jo olemassa olevalla mallilla toteutuu oppilaiden vapaaehtoinen osallistuminen eheytettyä koulupäivää paremmin. Annika Kokko, Hyvinkää, Uusimaa Puoluesihteeri, Kasvatustieteiden maisteri Kolmen kouluikäisen äiti www.annikakokko.fi ...................................................... Tarja Saurio PERUSOPETUKSESTA EI TULE TINKIÄ Olen ollut luokanpettajana nyt 21 vuotta. Peruskoulun elämä iloineen ja suruineen on tullut minulle hyvin tutuksi. Myös kolmen pojan äitinä olen hyvin läheltä kokenut myös koulun toisen pään , kodin näkökulman peruskoulussamme. On ollut hyvin terveellistä olla sekä äiti että opettaja näin opettajankin työtä ajatellen. Kodin ja koulun yhteistyön merkitys on tästä näkökulmasta kirkastunut. Olen ollut siitä hyvin kiitollinen ! Koulun merkitys lapsen elämälle on hyvin merkittävä. Perusopetuksen riittävistä toimintaedellytyksistä on huolehdittava ihan koko maassa. Koulun koko henkilökunnalle tulee antaa mahdollisuus tehdä työtään rauhassa ja sillä ammattitaidolla, jonka he ovat itselleen kalliisti hankkineet. Oppilaslähtöinen opetus on mahdollista, jos oppilaiden erilaisuus tunnustetaan ja kouluille turvataan riittävät resurssit tuntikehyksiin toteuttaa mahdollisimman eriyttävää opetusta. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, tukiopetuksen ja erityisopetuksen resurssien sekä opetuksen tukipalvelujen lisääminen ovatkin aivan välttämättömiä toimenpiteitä monilla paikkakunnilla. Oppilaiden kannalta on aivan ensiarvoisen tärkeää, että opettajakunnan pysyvyydestä, pätevyydestä ja jaksamisesta pidetään huolta. Kouluyhteisöihin tulisi lisätä opettajien jaksamiseen liittyyviä toimenpiteitä. Mm. johtajuutta tulee kehittää yhteistoiminnallisempaan suuntaan. Kouluihin tuleekin taata kaikin puolin pätevä henkilökunta.Tuki-,jako- ja kerhotunnit pian takaisin! Kaiken kaikkiaan juuri oppilashuoltotyöryhmille tulee antaa resursseja ja mahdollisuuksia tehdä työtään rauhassa. Peruskoulun tulee antaa laaja tiedollinen sivistyspohja sekä monipuolinen taito- ja taidekasvatus. Koulun tulee vaalia myös hyvää käytöstä ja huolellisuutta. Paitsi tietoja ja taitoja tarvitaan yhä enemmän sisäistettyä, vahvaa käsitystä hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä sekä kykyä arvioida erilaisia ajattelutapoja. Siksi laadukkaan eettisen ja yhteiskunnallisen kasvatuksen sekä uskonnonopetuksen merkitys on yhteiskuntamme kannalta kovin tärkeää. Ihmisiltä edellytetään entistä suurempaa oma-aloitteisuutta, itsenäistä tiedon hankintakykyä, kriittistä tiedonkäsittelyä ja kykyä tiedon soveltamiseen. Koulujen tuleekin tukea oppilaidensa osallisuutta, kansalaistaitoja ja yrittäjyyttä kasvattavia työskentelytapoja. Tiedän, että opettajat ovat erittäin taitavia eriyttämään, kunhan siihen annetaan riittävät resurssit. Koulutuksen olisi hyvä tukea oppilaidensa kasvamista kansainvälisyyteen sekä ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys ja ihmisen toiminnan vaikutus ympäristöön. Koko ikäluokan tulisi saada riittävät valmiudet tietotekniikan hallintaan. Kuitenkin tietotekniikka on ymmärrettävä apuvälineenä, ei koskaan itsetarkoituksena. Syrjäytyminen koulutuksesta ja työelämästä alkaa jo valitettavan varhain. Oppimisen ongelmat johtavat helposti myös käytöshäiriöihin. Varhaisella auttamisella ja riittävillä tukitoimenpiteillä ehkäistään oppilaiden mahdollista syrjäytymistä. Apuna tässä voisivat olla mm. kymppiluokat, ja ns. omaura-projektit, joissa peruskoulun yhdeksännen luokan opetusohjelmassa teoriatunnit ja työssäolo vaihtelevat. Myös lahjakkaat oppilaat tarvitsevat omien oppimisedellytystensä mukaista opetusta. Erillisiä lahjakkaiden kouluja tai luokkia en olisi kuitenkaan perustamassa, koska runsaan 20 vuoden opettajaurani aikana olen tullut siihen tulokseen, että lapsen sosiaaliset taidot pääsevät kehittymään heterogeenisissä ryhmissä paremmin kuin homogeenisissa ryhmissä. Me opimme aina myös toisiltamme.Koulun on nähtävä tehtäväkseen oppilaidensa kasvattaminen ja opettaminen ensijaisesti elämää varten. Tarja Saurio luokanopettaja/vararehtori, KM Kristillisdemokraatit, Pirkanmaa ........................................................................................................................... Pasi Jalonen: ONKO TASAPÄISTÄMISEN AIJA JO OHI? Yhteiskunnan yhä kiihtyvän kehittymisen takia peruskoulutuksen oppimistavoitteiden tasoa on ollut välttämätöntä nostaa. Tämän seurauksena erityisopetuksen ja tukiopetuksen tarve on kasvanut huomattavasti. Nykyperuskoululaisista jo lähes 30 % saa erityisopetusta. Koulu on keskittynyt hoitamaan oppilaiden ongelmia ja hakemaan selitystä kasvaviin ongelmiin oppilaista, eikä itse peruskoulun ongelmista ja puutteista ole keskusteltu tarpeeksi. Kun lapsi ei kykene oppimaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa tahdissa, syntyy keinotekoinen oppimisongelma, joka koulutusjärjestelmän mielestä on lapsessa. Voidaan aiheellisesti kysyä, tuottaako nykyisenkaltainen peruskoulu ongelmia oppilaille. Oppiakseen kunnolla uutta on hallittava aikaisemmin opetettu oppiaines. Peruskoulussa opiskelurytmi etenee kuitenkin kaikilla tasapäisesti samaa tahtia. Mikäli oppilas ei ole kyennyt oppimaan jotain asiaa, häntä pyritään auttamaan, mutta samanaikaisesti tulee koko ajan uutta opiskeltavaa liian nopeasti, ja noidankehä on valmis. Lahjakkaimpien eriyttäminen ei onnistu, koska annettu lisätieto jää sirpalemaiseksi. Heidän kokonaisoppimisprosessiaan ei ole muodostettu järjestelmällisesti, eivätkä he voi edetä omaan tahtiinsa opinnoissaan kokonaisvaltaisesti. Opettajilla on selkeä tarve ottaa oppilaat huomioon opetuksessa yksilöllisesti, mutta opetussuunnitelma määrittelee tavoitetason, joka kussakin oppiaineessa täytyy saavuttaa. Opetussuunnitelma on lainomainen asiakirja, jonka oppiainekohtaisten opiskelutavoitteiden mukaiset asiat on oltava esillä opetuksessa, vaikka kaikki oppilaat eivät ole omaksuneet edellisiäkään asioita kunnolla. Opetussuunnitelman perusteisiin tulee laatia esimerkiksi kolmet eritasoiset tavoitteet ja sisällöt välineaineisiin. Tämä mahdollistaisi todellisen oppilaslähtöisen opetuksen. Tavoitetasojen on oltava hyvin joustavia, ja oppilaalla on oltava mahdollisuus vaihtaa tasoja nopeallakin aikataululla. Opetusjärjestelyiden tulee olla mahdollisuuksia antavia; oppilaista voidaan muodostaa erilaisia opetusryhmiä pedagogisin perustein. Tällä hetkellä opetusryhmien muodostaminen oppilaiden osaamistasojen mukaan on kiellettyä. Oppilaille ja heidän huoltajilleen on jatkossa taattava enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa opintojen sisältöön ja tasoon kuin nykyään. Onko tasapäistämisen aika jo ohi? Tutkimustulokset kertovat toistuvasti, että kaikki ei ole kunnossa peruskoulussa (esim. syrjäytymisen lisääntyminen, viihtymättömyys). Yleisesti kuvitellaan tämän johtuvan resurssien niukkuudesta. Ajatellaan, että kun on asetettu korkeat oppimistavoitteet, kaikki saavuttavat ne, jos resursseja vain olisi riittävästi. Nykyperuskoulun käytössä on kuitenkin kohtuulliset resurssit, jotka pitää muuttuneessa tilanteessa organisoida uudelleen. Tarvitsemme vain uudenlaista ajattelua koulutusjärjestelmäämme. Oppimistavoitteiden on oltava yksilöllisiä, koska oppilaatkin ovat erilaisia. Tämän tietävät jo vanhemmat, opettajat ja oppilaat, mutta kukaan ei ole muistanut kertoa sitä peruskoululle. Oppilaslähtöisessä opetuksessa erityisopetuksen tarve ei enää kasva, vaan ymmärrämme erityisopetuksen todennäköisesti aivan uudella tavalla tulevaisuudessa. Edellä mainittujen muutosten jälkeen peruskoulun oppimistulokset perusopetuksen päättyessä eivät ainakaan muutu huonommiksi; jokainen oppilas saavuttaa omat tavoitteensa omassa aikataulussaan, jolloin kaikki oppilaat voivat kokea onnistumisen iloa. Tämä on todellista tasa-arvoa. Pasi Jalonen rehtori www.pasijalonen.net .................................................................................................................................... Meri Rawstorne: KUTSUMUSTÖISTÄ Muistan lämmöllä ja kunnioituksella alaluokkien opettajaani. Hän muovasi sekalaisesta sakistamme kunnon koululaisia ja kansalaisenalkuja. Mielestäni opettajan tärkein työväline on hyvä sydän. Mutta sekin voi väsyä jos työnteolle annetut kehykset ovat vinksallaan. Opettajia kannattaa kuunnella. Jos kenttäväki sanoo, että luokkakoot ovat liian suuria tai taito- ja taideaineille ei ole riittävästi tilaa koulun arjessa, on päättäjien syytä ottaa viesti vakavasti. Opettaja on hyvin tärkeä aikuinen lapsen elämässä. Kouluilla pitää olla riittävästi voimavaroja oppilaan hyvinvoinnin seurantaa ja tukemista varten. Opettajia ei saa uuvuttaa vaatimaalla aina vaan enemmän, tehokkaammin ja nopeammin. Oppiminen vaatii aikansa. Meri Rawstorne Varsinais-Suomi/ Kristillisdemokraatit meri.rawstorne@helsinki.fi ................................................................... Pauli Tuohioja: PERUSKOULU ON ”KANSAKUNNAN KYSYMYS” PERUSKOULUSSAMME heijastuu jo se tahto, jolla koulaitostamme todellisesti tahdotaan kehittää. Asiallisesti ja oikein painotetaan sitä, että opettajan on oltava oman alansa asiantuntija, jonka persoona, tieto ja taito punnitaan jokaisessa tuntikohtaamisessa. Sama vaatimus on kohdistettava päättäjiin, jotka vaikuttavat koulun työskentelymahdollisuuksiin. Onko päättäjillä ammattitaitoa, asiantuntevuutta ja halua mahdollistaa luova, inspiroiva ja resurssoitu opetus peruskoulussa toimiville. Tämä tulee olemaan ”kansakunnan kysymys”. TÄSSÄ muutamia asioita, joita itse olen ajanut Kauniaisten koululautakunnan monivuotisena jäsenenä ja toivottavasti myös tulevana kansanedustajana: 1. LUOKKAKOOT PIENIKSI. Näin mahdollistetaan oppilaan kohtaaminen ja hänen oppimisensa kaikille rauhallisessa oppimisympäristössä. Resurssia on kasvatettava, jotta ryhmäkoot saadaan pienemmiksi. Vain näin menetellen koululaisia voidaan kohdella yksilöinä. 2. AMMATTITAIDON YLLÄPITO. Kouluille on annettava riittävästi resurssia opettajien jatkuvan kouluttautumisen ylläpitämiseksi. Siten mahdollistetaan opettajien motivaation ja työilon säilyttäminen. 3. TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖ. Maailmamme muuttuu ja niin muuttuu tiedon hallintakin. Jo peruskoulusta lähtien oppilaat on ohjattava tietotekniikan käyttöön. Tietotekniikka ei saa olla itseisarvo, mutta sen käyttö tulee saada kaikkien ulottuville. 4. TAITO- JA TAIDEAINEITA ei saa unohtaa. Kokonaisvaltainen ihminen kasvaa myös tekemällä käsillään, näkemällä silmilläään ja omaksumalla sydämellään. Näin menetellen luomme edellytyksiä kasvaa monialaisiksi nuoriksi ja aikuisiksi. 5. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖTÄ VAHVISTETTAVA. Koulu ei voi ottaa vastuulleen kodin tehtäviä eikä päin vastoin. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyö näiden kahden välillä toimii hyvin. Tällä yhteistyöllä voisimme auttaa poistamaan erilaisia ongelmia, kuten koulukiusaamista, jonka kohdalla nollatoleranssi on ainut mahdollisuus. Yhteistyöllä voimme estää myös monimuotoisten päihdeongelmien kehittymistä. 6. MONIARVOISTUVA MAAILMA luo sekä mahdollisuuksia että ongelmia. Siksi on tärkeää, että peruskoululaisemme saavat oikeaa tietoa muista uskonnoista, kulttuureista, kansanryhmistä ja heidän tavoistaan. Pystymme jäsentämään tämän kaiken vain, jos meillä on siihen riittävä oman kulttuurimme, uskontomme ja tapojemme tuntemus. Siksi pidän tärkeänä uskonnonopetusta, joka nousee kansallisesta pohjastamme ja jonka uskontohistoriallinen ymmärtämys antaa meille mahdollisuuden arvostaa ja ymmärtää toisin ajattelevia. Pauli Tuohioja rovasti Kristillisdemokraattien kansanedustajaehdokas, Uusimaa www.saunalahti.fi/tuohioja ............................................................................................................. Iiro Silvander: PRO PERUSKOULU – kirjoitelma Viime aikoina kouluasioista on puhuttu runsaasti julkisuudessa. Etenkin perusopetuksen (yhtenäiskoulu) sekä lukion opetuksen yhdistäminen on noussut voimakkaasti esiin. Samassa yhteydessä on myös tullut julki eri koulujen (kouluyksikköjen) mahdollinen lakkauttaminen lähitulevaisuudessa samoin kuin niiden uusiokäyttökin. Tämänkaltaisia keskusteluja on käyty muiden muassa Helsingissä sekä Keravalla kuin muuallakin maassamme. Hyvä, että asioista keskustellaan – se on ihan oikein. Keskustelun taso ei mielestäni ole ollut kuitenkaan ”hääppöistä” johtuen keskustelijoiden piirin pienuudesta. Itse opettajat samoin kuin koululaisten vanhemmatkin on jätetty keskusteluista lähes kokonaan pois. Nyt keskustelua ovatkin käyneet lähinnä virkamiehet sekä konsultit keskenään. Konsulteiltahan saadaan aina sellainen tulos tilattua kuin kulloinkin halutaan (lue: toiminnan tehostaminen ja järkiperäistäminen = koulujen (pienyksikköjen) lakkauttaminen). Itse en kannata pien- tai lähikoulujen lakkauttamista enkä suuryksikköjä. Pienemmissä kouluissa saa parempaa yksilöllisempää opetusta, joissa henkilökuntakin viihtyy paremmin. Pienissä kouluissa oppilas myös tunnetaan omana persoonanaan, eikä hän ole vain pelkkä numero eri listoissa. Tämän kokoisissa kouluissa myös turvallisuus sekä turvallisuuden tunne on parempaa luokkaa. Tämä on asia jota ei voi väheksyä. Sosiaaliset ongelmat, jos niitä ylipäänsä esiintyy, saadaan hoidettua aina tehokkaammin pienissä (yksiköissä) kouluissa kuin muualla. Yhteistyöterveisin, Iiro Silvander, KD – Kristillisdemokraatit kansanedustajaehdokas – Helsinki http://www.kristillisdemokraatit.fi/vaalit.2007/helsinki iiro.silvander@kd.fi ................................................................................................................................. Jaana Shelby (sit.): HYVÄ PERUSOPETUS TULEVAISUUDESSAKIN Nykyhallituksen ansiot perusopetuksessa ovat surkeita. Kun hallituspuolueet nyt vaalien alla ovat keksineet miten peruskoulua on kehitettävä, mikseivät ne ole tehneet asialle mitään vallassa ollessaan? Nyt on meidän vanhempien aika nousta barrikadeille ja puolustaa lastemme oikeuksia hyvään peruskouluun, jossa opettajille on annettu työrauha ja riittävät resurssit. Tässä superlyhyesti omat teesini siitä, miten Suomen perusopetuksen tilannetta voitaisiin parantaa: 1. OPETTAJIEN KOULUTUS Suomen opettajien koulutus on ihan oikeasti maailman huippuluokkaa, mutta kahta asiaa voisi painottaa entistä enemmän: - yhdysluokkapedagogiikan opetusta ainakin valinnaisesti, sillä yhdysluokat tulevat lisääntymään, jos opetuksen haasteet otetaan vakavasti, - kursseja kodin ja koulun yhteistyön hoitamiseen (vaikka tätä saisivat usein enemmän opetella vanhemmat, jotka vaativat kohtuuttomia eivätkä aina näe lastensa parasta). 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN - Opetusryhmien koolle tulee laatia kansallinen katto. - Perusopetuksen valtionosuudet tulee ohjata opetustoimeen ohi kuntatalouden, etteivät rahat mene muihin tarkoituksiin. - Koulumatkojen päivittäinen katto ei saa ylittää 1,5 tuntia (nykyinen 2,5 tuntia on liikaa ja sitäkin jatkuvasti ylitetään.) - Lähikouluja pitää valtion tukea taloudellisesti ja rangaista kuntia niiden lakkauttamisesta valtionosuusjärjestelmän avulla. - Maaseudun kyläkoulujen lakkauttamisen jälkeen perustettujen kotiopetusryhmien oppilaista tulee maksaa valtionosuudet kuten kuntien koulujen oppilaista. - Opetuslupia tulee myöntää vaihtoehtoisille, joko erityispedagogiikkaan tai elämänkatsomukseen perustuville kouluille. Näin nämä koulut voivat työllistää opettajia mielekkäisiin töihin. 3. OPETTAJIEN PALKKAUS Oppilashuoltotyö, yhteistyö kotien kanssa ja yhteydenpito vanhempiin, eri alojen ammattilaisten verkottuminen jne. vaativat todella paljon aikaa ja energiaa, jota nykyisellään ei huomioida palkassa. Tämä on järkyttävää eikä sitä pidä hyväksyä. Tuntuvat korotukset ovat siis paikallaan. Rahan puutteesta ei ole kysymys, vaan siitä, että nykyisin halutaan maksaa paljon virheiden korjaamisesta, ei investoida niiden ehkäisyyn. 4. OPETUSSUUNNITELMAT Opetussuunnitelmien ei pidä olla kuin markkinointipapereita, vaan niiden tavoitteiden tulee olla realistisia ja konkreettisia. Opetushallituksen tulee herkällä korvalla kuunnella peruskoulujen opettajien kantoja opetussuunnitelmaa laadittaessa. Nyt on aika lopettaa rahan valta ja löytää arvo siinä, että lapsillamme on tulevaisuus. Toivotan kaikille kullanarvoisille peruskoulun luokanopettajille voimia ja vanhemmille kapinamieltä taistelussa peruskoulun alasajoa vastaan. Jaana Shelby (sit.) 5 lapsen äiti Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokas Varsinais-Suomessa http://www.jaanashelby.fi ................................................................................................................ Säde Johanna Tamminen MIHIN SUUNTAAN KEHITÄN PERUSKOULU Vaaliteemojani ovat mm. lasten- ja nuorten ongelmien ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisy.Joku viisas on sanonut, että "On helpompi rakentaa lapsi, kuin korjata aikuinen". Jälkikäteen korjaaminen vie paljon yhteiskunnan varoja ja saattaa joissakin tapauksissa olla liian myöhäistä. Varoja tulisi suunnata jo peruskouluikäisten valistukseen ja ennaltaehkäisevään kasvatustyöhön voimakkaammin, kuin aiemmin. Päihdeongelmat ovat lisääntyneet rajusti ja vaikuttavat koulumenestykseen. Opintojen keskeytyminen on lisääntynyt huolestuttavasti. Opettajat tarvitsevat työkaluja, materiaalia ja koulutusta lasten ongelmien ennaltaehkäisevässä valistustyössä. Kouluterveydenhuollon- ja kuraattorien tulisi saada myös lisää resursseja lapsen hoitoon ohjauksessa, kun ongelmia ilmenee. Tämä on myös koko KD:n tavoite. Toisena teemana nostan esiin peruspalvelujen tasa-arvoistamisen. jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus peruspalveluihin asuinpaikasta, iästä, sosiaalisesta- ja etnisestätaustastaan huolimatta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsilla tulisi olla oikeus opetukseen lähikouluissa. Koulujen lakkautus tulisi lopettaa. Pienten koulujen lakkauttaminen ja suurten luokkien luominen aiheuttaa sen, että entistä useampi oppilas jää vaille erityisohjausta ja oppimisvaikeuksia ja niissä auttamista on entistä vaikeampi huomata. Pienen ihmisen ongelmat jäävät huomioimatta ja niihin ei pystytä puuttumaan ajoissa. Puolueeni tekee joka vaalikudelle esityksen vaihtoehtobudjetista, jossa tukia suunnataan tärkeinä pitämiimme asioihin, kuten koulutukseen ja peruspalveluihin ja vaihtoehtoisesti lisätään esim. pörssiveroa 0,1% ja väkevien alkoholien verotusta nostetaan 12:sta --> 15%. Peruskouluissa tulisi suoda lapsille mahdollisuus oppia ja saada valittavakseen kristilliset arvot elämän eväiksi. Nämä arvot korostavat tasa-arvoa, lähimmäisenrakkautta ja vastuunkantamista. Nämä ovat yhteiskuntamme kantavat tukipilarit ja niitä ei tulisi poistaa kouluista eu-direktiivien sanelemana. Olemme menossa yhteiskunatana huolestuttavaan suuntaan, jos näiden arvojen opettaminen kielletään kouluista. Surullisia esimerkkejä on Yhdysvalloissa, joissa nuorille, ei anneta suuntaa elämään ja arvopohjaa elämän valinnoille, sillä uskonnon opetus on poistettu kokonaan koululaitoksista. On äärettömän tärkeää, että nuori saa hyvän lähtökohdan kasvulleen. Jokainen kuitenkin tekee omat valintansa sen pohjalta, mitä eväitä on matkalle saanut. Toivon jokaiselle lasten ja nuorten parissa työskentelevälle ja arvokasta kasvatustyötä tekevälle voimia ja siunausta! Säde Johanna Tamminen 26- vuotias ehdokas Pirkanmaan Kristillisdemokraateista. ................................................................................................. Teuvo V. Riikonen: KOKONAISNÄKEYMYSTÄ KOULUTUKSEEN Suomalainen koulutusjärjestelmä on todettu Pisa-tutkimuksia myöten maailman kärkiluokkaan kuuluvaksi. Ja näin onkin. Suomalaisen sivistyksen takana on kolme K-kirjaimella alkavaa instituutiota, joiden varassa pitkälti suomalainen sivistys lepää. Kirkko, koulu ja kirjasto ovat kaikki osaltaan huolehtineet siitä, että olemme esimerkiksi maailman vähiten korruptunein yhteiskunta. Koulutuskeskusteluun on viime vuosina tullut puhe huippuyksiköistä. Useimmiten se liitetään korkeakouluihin, vaikka todellisia huippuyksiköitä ovat esikoulut ja peruskoulujen ala-asteet. Puuhun mennään juurta pitkin eikä suoraan latvaan.Siksi politiikassa tulee huolehtia siitä, että perusopetuksen ryhmäkoot ovat riittävän pienet, tukiopetukselle ja erityisopetukselle luodaan lisää resursseja ja opetuksen tukipalveluja lisätään. Erityistä huolta on kannettava siitä lisääntyvästä joukosta, joka putoaa jo peruskoulun jälkeen pois koulutuksesta ja jää vaille lukio-koulutusta ja ammatillista tutkintoa. Tavoitteena tulee olla, että keskeyttäminen vähenee kaikilla koulutustasoilla. Myös liian suoraviivaista putkiajattelua tulee välttää. Koska ihmisten taustat ja kokemukset ovat erilaisia, tulee suoda myös erilaisia koulutusväyliä, jota tarjoavat esimerkiksi oppisopimuskouluts, kymppiluokat ja kansanopistojen vapaan sivistystyön linjat. Nämä jälkimmäiset linjat tulee saada myös opinto-sosiaalisten etujen piiriin, niinkuin muukin koulutus. Ammatillisen koulutuksen arvostusta tulee lisätä ja ammattikorkeakoulutukselle ja yliopistolliselle koulutukselle sekä turkimukselle tulee taata ne resurssit, jotta Suomi pysyy kilpailussa mukana.Yleensäkin ihmisiä tulisi kannustaa elinikäiseen oppimiseen, mihin eri oppilaitosmuodot ja erilaiset oppimismetodit antavat mahdollisuuden. Myös vapaatavoitteista koulutusta tulee tukea opintokeskusten, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen, urheiluopistojen, musiikkiopistojen ja vastaavien kautta.Opettajien ja muun koulujenhenkilökunnan työhyvinvointiin ja lisäkoulutukseen tulee luoda resursseja. Kouluihin ja oppilaitoksiin tulee saada päteviä opettajia ja muuta henkilökuntaa. Toimivien oppilaitosten rakennuskanta on saatava kuntoon. Myös eri arvotaustoista tulevat pienet oppilaitokset sekä lähi-koulut tulee nähdä arvona sisänsä moniarvoisessa yhteiskunnassa. Kaiken koulutuksen perusta on kuitenkin hyvin hoidetussa perusopetuksessa.Koulutus ja sivistys tulee nähdä arvona ja satsauksena tulevaisuuteen, jonka hedelmiä ei aina heti nähdä. Suomalaisen sivistysvaltion perusteita ei tule enää kuoria, vaan kouluille tulee antaa resurssit hoitaa arvokasta tehtäväänsä. Tarvitsemme kokonaisnäkemystä koulutukseen, jossa erilaiset oppilaitosmuodot nähdään mahdollisuuksina ja Suomalaisen sivistyksen ylläpitäjinä. Teuvo V. Riikonen rehtori, kirjailija Savonlinnan kristillinen opisto Kristillisdemokraatit Etelä-Savon vaalipiiri ........................................................................................ Niklas Andersson: KYLÄKOULU- TARINA ERILAISESTA PERUSKOULUPOLITIIKASTA Kyläkoulu on tänä päivänä uhanalainen koululaji. Näen politiikan tehtävänä huolehtia resursseista jotta ne olisivat riittävät erillaisille kouluvaihtoehdoille. Kyläkoulu pitäisi olla ainakin kylän lapsille vaihtoehto. Tässä tarinassa kerron hieman millaista koulupolitiikkaa maaseudulla voi olla. Lukijan voi tarinan perusteella itse päätellä maaseutukoulupolitiikan järkevyysasteesta. Perheeseemme kuuluu kaksi poikaa. Olimme iloisia kun löydettiin talo vähän matkaa keskustan ulkopuolelta ja huomasimme, ett lapsemme saavat mahdollisuuden käydä koulua pienessä saaristolaiskyläkoulussa. Vuosi muuton jälkeen kuultiin radiosta kaupungin säästösuunnitelmista ja päätös lakkauttaa koulumme. Ihmeteltiin miten meidän pienen koulun lakkauttaminen voisi pelastaa kaupungin budjettivajeen. Lakkauttaminen ei toisi säästöjä kun murtoosaa lautakunnan budjettiiin ja samalla se toisi usean miljoonan investointitarpeet toiseen kouluun, johon oppilaitten olisi määrä siirtää. Me vanhemmat menimme tapaamaan kaupungin päättäjiä. Lakkauttamispäätöksestä huolimatta onnistuttiin saamaan kahden vuoden jatkolupaus, joka myöhemmin muutettiin yhdeksi lukukaudeksi. Päätöstä perusteltiin laskevalla oppilasmäärällä. Kaupungin mukaan oppilaitten lukumäärä koulussa alittaisi asetetun rajan muutaman vuoden kuluttua eikä enää nousisi. Epäilimme ettei laskelmat pitänneet paikkansa. Mehän tunsimme ne perheet jotka asuivat alueella, ja tiesimme useat lapsiperheet jotka parhaillaan rakensivat taloa alueella. Kaupunkihan oli markkinoinut aikanaan tontteja juuri koulun läheisyyttä porkkanana. Niinpä lähdimme tekemään omaa tutkimusta. Oman tutkimuksemme mukaan kouluun oli tulossa kaupungin laskelmia huomattavasti enemmän lapsia. Kun laskettiin mukaan kaikki syntyneet lapset kylässä, olisi muutaman vuoden notkahduksen jälkeen koulussa lähes kolmeakymmentä oppilasta. Iloisina lähdimme tutkimuksen ja nimikirjoituksien kanssa taas tapaamaan päättäjiä. Nyt meillä oli kaikkien vanhempien ja lapsiperheiden allekirjoitukset paperissa joissa todistettiin, että kyseiset lapset tulee aloittamaan koulunsa meidän kyläkoulussa. Olimme lähes varmoja siitä että nyt saataisiin pitää koulumme. Toisin kävi. Vaikka lähes puolet kaupungin päättäjistä oli allekirjoittaneet aloitteen lakkauttamispäätöksen kumoamisesta nojaten siihen, ettei lautakunnalla ollut oikeata tietoa kun se teki päätöksensä, ei lautakunta halunnut muuttaa päätöstään. Haluttiin näyttää että osataan tehdä vaikeitakin päätöksiä, meille sanottiin. Taas perusteltiin päätöstä rahalla. Haluttiin säästää 100 000 ja sen sijaan investoida 2,7 milj euroa. Taas oltiin nollaruudussa. Muutama vanhemmista tiesi kuitenkin että oli olemassa säätiö, josta ehkä olisi mahdollista hakea rahoitusapua. Paikallinen saaristolaisyhdistys päätti hakea säätiöltä tukirahoja koulun ylläpitämiseen. Hakemus hyväksyttiin, ja saatiin päätös kahden vuoden rahoituksesta saaristolaisyhdistyksen kautta. Näin ollen esitettiin kaupungille, että saaristolaisyhdistys lahjoittaisi 50 000 euroa, eli puolet koulun säästöpaineista, kahden vuoden aikana, jos koulu saisi jäädä. Tämän ajan kuluessa olisi myös perheet saanneet talonsa valmiiksi, ja virallinen tilasto muutuisi meidän eduksi. Mutta kaupunki hylkäsi rahamme. Nyt ei enää puhuttu oppilasmäärästä, opetuksen laadusta eikä edes rahasta. Puheenvouroissa sanottiin nyt avoimesti, että oli epäreilua jos meidän lapset saavat tällaista ekstraa. Jos eivät kaikki saa osansa rahoista, ei meidänkään lapset saisi. Painotan tässä ettei koulu sinänsä ole hieno ja moderni vaan vanha puurakennus kohtuullisessa kunnossa. Rahat oli tarkoitettu kuluihin kuten rakennuksen lämmitykseen ja opettajapalkkoihin. Kyläkouluja lakkautetaan tänä päivänä kovaa vauhtia. Niillä on kuitenkin ainakin joissakin kylissä vielä suuri merkitys kylän elämään. Koulu on usein viimeinen palvelu joka vielä on jäljellä. Monimoutoisuus myös peruskoulussa on rikkaus yhteiskunnassamme. Investoiminen myös pienimpiin yksikköihin kuten kyläkouluihin vaatii poliittista rohkeutta toteuttaa jotain erillaista. Niklas Andersson Kristillisdemokraatit Ehdokkaana Uudellamaalla ............................................................................................... Juha Turkia KOULU KAIPAA KODIN TUKEA . Vanhemmuuden karattua yhä enenevässä määrinlapasesta on koulu joutunut kasvatuksellisten puutteiden paikkaajaksi. Tästä on opetustyö kärsinyt jo pitkään. Jos perustukset eivät ole kunnossa, ei ole myöskään minkä päälle rakentaa. Siihen ei pysty edes peruskoulu. Kasvatukselliset lähtökohdat kuntoon, niin kouluillakinon mahdollisuus toteuttaa niille suunniteltua roolia. Tämä hallitus on epäonnistunut kodin ja koulun tukemisessa. Arvot ja yhteistö ovat vähentyneet entisestään. JUHA TURKIA perheenisä, yrittäjä Kristillisdemokraatit .......................................................................................... Veijo Kilpeläinen PERUSOPETUKSEEN LISÄPANOSTUKSIA Opettaja-lehden (38/2006) kolumnissa opetusministerimme Antti Kalliomäki kirjoittaa seuraavaa: ”Hallituksen juuri sopima budjettiesitys tuo perusopetukseen yli 50 miljoonaa lisäeuroa. Lisärahoitusta kohdennetaan erityisesti lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä kouluhyvinvoinnin edistämiseen.” Opetusministeri Kalliomäki jatkaa kolumnissaan: ”Kaiken kaikkiaan kunnat saavat yli 400 miljoonaa euroa lisärahaa valtionosuusjärjestelmän kautta. Nyt kysymys on siitä, mitä ne tekevät tuolla jättipotilla. Suuntaavatko ne lisärahoitusta perusopetukseen, kuten pitäisi, vai painottuvatko kuntapäättäjien arvostukset johonkin muualle.” Nämä ovat hienoja sanoja opetusministeriltä, mutta kuntien näkökulmasta valitettavasti vain sananhelinää. Valtio on ajanut kunnat rahavaikeuksiin ottamallaan pakkolainalla kuntien rahakirstuista. Käytännössä kunnat ovat pakotettuja laittamaan nämä hallituksen perusopetukseen antamat lisärahat ”tärkeämmiksi” katsomiinsa kohteisiin. Viimeisten viiden vuoden aikana opetustoimen määrärahoja on leikattu todella rankasti ja monia kouluja on jouduttu sulkemaan. Tämä on johtanut suurempiin oppilasmääriin toimivissa kouluissa. Peruskoulun arkipäivää, niin ala- kuin yläkouluissakin, on ylisuuret luokat, joissa on lisäksi erityisoppilaita, jotka vaativat suuren osan opettajien huomiosta. Lisäksi suuret ryhmät ruokkivat häiriökäyttäytymiseen taipuvia oppilaita häiritsemään opetusta. Eräs kotkalainen opettaja valittikin: ”Käytöshäiriöiset ja oppimisvaikeuksista kärsivät tulevat samaan luokkaan ja vievät kaiken ajan. Kiltit ja työtätekevät lapset, jotka ansaitsisivat yhtälailla opettajan aikaa, jäävät täysin paitsioon. Tämä mättää ainakin minua kaikkein eniten.” Määrärahat oppikirjoihin ja muuhun opetusmateriaaliin ovat riittämättömät. On järkyttävää kuulla, että kouluissa joudutaan jakamaan monistenippuja, koska oppikirjoja ei riitä kaikille. Oppilaiden pulpetit ja reput pursuavat epäsiistejä ja epäkäytännöllisiä A4-kopioita. Nämä materiaalisäästöt vievät sekä opettajilta että oppilailta työmotivaatiota. Tätä menoa emme kauaa pysty röyhistämään rintaamme hyvillä oppimistuloksilla Pisa-tutkimuksessa. Eduskunnassa olisikin kiireesti saatava päätöksiä, joilla kuntien taloudet saataisiin kuntoon ja sitä kautta koulutoimen rahoitus oikealle tasolle. Peruskoulu on koko koulutusjärjestelmämme vankka perusta. Turvaamalla laadukkaan perusopetuksen, mahdollistamme lapsillemme pääsyn hyviin oppimistuloksiin myös jatko-opinnoissa. Veijo Kilpeläinen Yläkoulun ja lukion liikunnan ja terveystiedon opettaja, Kotka Kolmen alakouluikäisen isä Eduskuntavaaliehdokas (kd) www.veijokilpelainen.fi ........................................................................................................ Kyllikki Malkki OPETTAJA-KANSANKYNTTILÄ Ihailin suunnattomasti opettajaani pienenä alakoululaisena. Hän oli nuori vastavalmistunut, joka tuli korpikylän kouluun opettajaksi miehensä kanssa jostain kaukaa Etelä-Suomesta. Hän hymyili usein, oli mielestäni viisas,ymmärtäväinen ja kaunis. Hän osasi kaikkea. Silloin puhuttiin opettajista kansankynttilöinä. Lapsuuteni kesiin kuului myös tarmokas "opettajaserkku", joka aikoinaan 50-, ja 60-luvulla saapui Mikkelistä lomalle maalle kotiimme. Hän toi tuulahduksen sivistyksestä, tarinoiden iltapuhteella monia mielenkiintoisia asioita. Hän istutti sydämeeni ajatuksen sydämen sivistyksestä, joka on enemmän kuin pelkkä pääntieto. Sen pohjalta minulla oli unelma tulla opettajaksi. Se unelma ei ole toteutunut vaikkakin olen saanut olla äärettömän lähellä seuraamassa opetukseen liittyviä asioita. Eikä ihailuni ole miksikään muuttunut. Kunnioitan entistä enemmän opettajia, heidän tehtävässään vinhasti muuttuvan ajan keskellä. Opettajat tarvitsevat paljon tukea meiltä vanhemmilta tehdessään työtään lastemme parhaaksi. Itse olen jo siirtynyt siihen ikäpolveen, joka odottaa lastenlastensa opintielle lähtöä. Olen vuosien saatossa seurannut opetustyötä hyvin läheltä, en ainoastaan omien lasteni kautta vaan olemalla koulutuslautakunnan jäsenenä 16 vuotta Porvoossa. Toimin siinä ohessa myös vapaaehtoisjärjestöissä. Ollessani Porvoon Raittiusseuran puheenjohtajana koimme selvästi tehtäväksemme lapset ja nuoret. No, missä heitä on. Kouluissa. Raittiusseuralla oli mm kummiluokkia. Teimme yhdessä matkoja, leivoimme pullaa ja järjestimme kilpailuja lapsille, Yhdeksänkymmentä luvun lopulla puhuttivat paljon pienten ekaluokkalaisten yksinäiset iltapäivät. Huoli oli aiheellinen. Aloitteestani 90-luvun lopulla käynnistyivät Porvoon ala-asteen ekaluokan oppilaille iltapäiväkerhot. Raittiusseura sai olla tässä asiassa tukena kaupungin koulu- ja nuorisotoimelle. Sain olla tuomassa yhdessä raittiusseuralaisten kanssa hedelmällisen yhteistyön kolmannen sektorin ja opetustoimen kanssa. Työ jatkuu edelleenkin saaden aina ajanhaasteisiin sopivia muotoja. Asioita, joihin haluan kiinnittää huomiota: Koululaitoksen on voitava stressittä vastata ajan haasteisiin. Koulukiusaamiseen puuttuva välittömästi. Kolmannen sektorin resurssit huomioitava. Luokkakoot eivät saa paisua liian suuriksi. Mammuttikouluja vierastan, siis pienille kylä- kuin korttelikouluillekin on taattava mahdollisuus opetukseen antamiseen. Kouluissa tulee olla työrauha opettajilla kuin myös oppilailla sekä muulla henkilöstöllä. Lapsen kehityksen, ruumiin,sielun ja hengen seuraaminen yhteinen asia vanhempien kanssa. Opettajille heille kuuluva auktoriteetti. Pois oppilaiden haistattelut ja tottelemattomuus. Kristillinen kasvatus myös vahvemmaksi, tunnustuksellisen uskonnonopetuksen asemaa vahvistettava. Se on paras perusta lapselle ja nuorelle tämän moniarvoistuvan yhteiskunnan keskellä. Valtiovallan tulee antaa riittävät taloudelliset resurssit kouluille aina pohjoisen tai ruuhka Suomen kouluja myöten. Erityisopettajia riittävästi. Kodin, koulun ja neuvolatyön yhteistyön tiivistäminen ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä. Erityisesti haluan muistuttaa kädentaitojen ja liikunnan merkityksen vahvistamisesta opetussuunnitelmissa. Kaikki lapset ja nuoret eivät ole pelkkiä teoreettisesti suuntautuneita. Lahjakkaita oppilaita tulee tukea. Kaikkien pitää oppia kaikki ja yhtä paljon on mahdoton ajatus. Jumala on luonut ihmisen ja antanut jokaiselle omat erityiskyvyt ja lahjat. Tasapäistämiselle meillä Suomessa ei ole varaa. Kyllikki Malkki Kristillisdemokraatit – Uusimaa - Järvenpää suurtaloustyönjohtaja, toimistosihteeri äiti ja isoäiti www.kyllikkimalkki.net ......................................................................................... Kalevi Komppa PERUSKOULUSTA ELÄMÄÄN Politiikassa on sekin mielenkiintoinen puoli, että saa kertoa mielipiteensä sellaisistakin asioista, joista ei ole omia kokemuksia. Itse olen käynyt kouluni silloin, kun vielä oli erikseen kansakoulu ja oppikoulu. Aihe on kuitenkin niin tärkeä, etten voi olla siihen puuttumatta. Peruskoulujen toimintaedellytyksistä on huolehdittava koko maassa. Kuntia on tuettava niin, että lähikoulujen asema pystytään säilyttämään ja ainakin pienimmillä oppilailla on mahdollisuus käydä koulua kotinsa lähellä. Vaikka suomalainen peruskoulu on saanut tunnustusta maailmalla opetuksen hyvästä tasosta, on kuitenkin syytä olla huolissaan koulupudokkaiden suuresta määrästä. Oppilaiden syrjäytymistä voidaan parhaiten ehkäistä mahdollisimman varhaisella auttamisella ja riittävillä tukitoimilla. Se edellyttää pätevää opettajakuntaa sekä tarpeellista määrää terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan, koulukuraattorin tai –psykologin palveluja. Lisäksi apuna peruskoulun loppuvaiheessa voi olla esim. kymppiluokat sekä jo ysiluokalla yksilölliset ohjelmat, joissa voi olla mukana työharjoittelua. Myös teoreettisesti lahjakkaat oppilaat tarvitsevat omien edellytystensä mukaista opetusta motivaation säilyttämiseksi. Oppilaslähtöinen opetus edellyttää oppilaiden erilaisuuden tunnustamista ja sitä, että kouluille turvataan tarpeelliset resurssit toteuttaa eriyttävää opetusta. Perusopetuksen ryhmäkoko on koko maassa saatava niin pieneksi, että opettajilla on mahdollisuus oppilaiden yksilöllisyyden huomioimiseen. Oppilaiden tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että he löytävät omat lahjakkuutensa. Toiset ovat teoreettisesti, toiset käytännöllisesti lahjakkaita. Siksi myös liikunnalle ja kädentaitoja kehittäville aineille täytyy löytyä tilaa opetussuunnitelmassa. Maahanmuuton lisääntymisen vuoksi erilaisista kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden määrä on lisääntynyt. Heidän erityistarpeensa on huomioitava ja pyrittävä antamaan heille myös heidän äidinkielensä opetusta. Yksityiset kristilliset ja muut elämänkatsomukseen tai vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan perustuvat koulut rikastuttavat koulujärjestelmää, kun se ei tapahdu perusopetuksen kustannuksella. Turhat esteet kristillisten koulujen perustamiselta tai laajentamiselta on poistettava. Mielestäni kouluasiat on Suomessa melko hyvin hoidettu, mutta käytännöllisesti lahjakkaat ja syrjäytymisvaarassa oleviin oppilaisiin on panostettava enemmän kuin nykyään tehdään. Kalevi Komppa Kristillisdemokraatit Kuusankoski, Kymen piiri ......................................................................................... Saara Ruokonen PERUSOPETUS ON AVAINASEMASSA, KUN HALUTAAN VÄHENTÄÄ TYÖELÄMÄN JAKAUTUMISTA NAISTEN JA MIESTEN TÖIHIN Ammatinvalinnassa vaikuttaa hyvin paljon se, millaisia malleja lapset saavat kotoaan, muusta elinympäristöstään ja koulusta. Siksi perusopetuksessa, oikeastaan jo päivähoidossa, on kiinnitettävä huomiota siihen, millaisia ammatti- ja urakehitysmalleja lapsille annetaan. Jo oppikirjoissa näkyy, millaisia rooleja niissä on annettu miehille ja naisille niin kotona, vapaa-aikana kuin työelämässä. Onko naisia myös johtajina, professoreina ja asiantuntijoina sekä miehiä hoiva- ja palvelutehtävissä tai luokanopettajina? Ovatko sekä naiset että miehet aktiivisia toimijoita vai onko se varattu vain miehille? Saako mieskin olla ns. pehmeä? Koska erilaiset lahjakkuudet eivät ole kiinni sukupuolesta, on tärkeää kannustaa myös matemaattisesti ja teknisesti lahjakkaita tyttöjä. Opettajilla on tässä aivan ratkaiseva rooli, myös yleisen ilmapiirin luomisessa. On poistettava luokittelu kovista ja pehmeistä aloista ja korostettava kaikenlaisen työn arvoa. Tärkeintä on se, että jokainen löytää oman alansa. Työelämän jakautuminen ns. nais- ja miesvaltaisiin aloihin ylläpitää myös matalapalkka-aloja. Luokanopettajat tekevät arvokasta työtä ja ansaitsevat paremman palkan. Tämä on tärkeää minulle myös ammattiyhdistysaktiivina. Saara Ruokonen Kristillisdemokraattisten naisten toiminnanjohtaja SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt, hallituksen jäsen Helsinki www.saara-ruokonen.net ........................................................................................................ Enni Vainionpää, KOULU ON TÄRKEIMPIÄ ASIOITA LAPSEN ELÄMÄSSÄ Luokanopettajaksi opiskelevan aviomieheni kautta olen saanut seurata läheltä opiskelun eri vaiheita, luokanopettajan työtä sekä työssä kohtaamia haasteita. Suomalaista tasokasta opettajakoulutusta tulee vaalia, sillä koulu on tärkeimpiä asioita lapsen elämässä. Siellä hän saa eväitä tulevaisuuteen ja jatko-opintoihin. Hyvälle perustalle on helppo rakentaa ja se antaa lapselle enemmän mahdollisuuksia suunnitella elämää jatkossa. Koulu on lapsen ja opettajan työpaikka, johon tulee panostaa yhtälailla kuin muihinkin työpaikkoihin. Luokkien oppilasmäärää tulee rajoittaa lailla, jotta ne saataisiin pysymään kohtuullisen kokoisena. Se loisi myös todellisia edellytyksiä oppilaslähtöisen opetuksen toteuttamiseen. On tärkeää, että oppilaiden erilaisuus tunnustetaan, sillä silloin on mahdollista ottaa jokaisen lapsen tarpeet opetuksessa huomioon. Kouluille tulee turvata riittävät resurssit tuntikehyksiin, jotta eriyttävän opetuksen toteuttaminen olisi mahdollista. Näin hitaimmilla oppilailla on riittävästi aikaa oppia ja nopeimmilla mahdollisuus saada tarpeeksi haasteita. Lapsen perusturvallisuus lähtee kotielämän turvallisuudesta ja tasapainoisuudesta. Lisääntyneet erot, vanhempien päihdeongelmat ja työttömyys koskettavat lasta ja hänen perusturvallisuuden kokemustaan. Lapsen paha olo ja ongelmat näkyvät koulumaailmassa häiriökäyttäytymisenä ja oppimisen ongelmina. Sen vuoksi kouluihin tulee taata pätevä opettajakunta ja terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan, koulukuraattorin tai –psykologin riittävät palvelut sekä erilaisia tuki- ja kerhotunteja. Väkivallalla ja erotiikalla mässäily on lisääntynyt mediassa eikä lapsi voi siltä välttyä. Lapsen tulee oppia mediakriittisyyteen ja arvioimaan erilaisia ajattelutapoja. Sen vuoksi tarvitaan yhä enemmän sisäistettyä, vahvaa käsitystä hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Mielestäni tämä onnistuu parhaiten laadukkaan eettisen ja yhteiskunnallisen kasvatuksen sekä uskonnonopetuksen kautta. Näiden oppiaineiden tärkeys tulisi tunnustaa ja niiden opetukseen panostaa. Vanhemmat ovat päävastuussa lapsensa kasvatuksesta, mutta opettaja voi kouluympäristössä huomata jotain, mikä kotona ei tule näkyviin. Opettajan ja vanhempien yhteistyötä tulee tukea ja kehittää erityisesti nyt, kun maahanmuuttajien määrä Suomessa kasvaa. Maahanmuuttajalapsella saattaa olla ongelmia sopeutua uuteen kouluun. Jotta lapsen oppiminen onnistuisi parhaimmalla mahdollisella tavalla, hän tarvitsee paljon vanhempiensa kannustusta ja tukea. Taideaineiden kuten kuvaamataidon ja musiikin perusopetus tulee turvata. Näiden aineiden kautta lapsi oppii ilmaisemaan itseään ja voi niiden avulla tuoda turvallisesti esiin tunteitaan ja ajatuksiaan. Liikunnanopetusta pitäisi lisätä, sillä lapsena opitut liikuntatottumukset säilyvät myös aikuisena. Näin voidaan ennaltaehkäistä erilaisten elämäntapasairauksien syntymistä. Enni Vainionpää, Oulun vp./Kristillisdemokraatit fysioterapeutti AMK, terveyshallintotieteen opiskelija ............................................................................. Toni Toivonen PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN / 5.1.2007 Pelimerkkejä perusopetukselle -Niin, perusopetus on tärkkeä assia, toteaa poliitikko syvällä rintaäänellä. Opettajana ja päättäjänä olen huomannut, että arvostuksen ja tekojen välimatka on usein kuitenkin yllät-tävän pitkä. Yhteiskunta osoittaa arvostuksensa koulutusta kohtaan muun muassa takaa-malla sille riittävät resurssit toiminnan pyörittämiseksi. Kun koululle annetaan uusi tehtävä, on myös huolehdittava, että koululla on riittävästi mahdollisuuksia asian hoitamiseen kun-nolla. On tekopyhää vaatia ilman panostusta. Tällainen ongelma on tullut esille viime vuo-sina esimerkiksi erityisopetuksen rakennemuutosten yhteydessä. Tasavertaisuus Peruskoulu luotiin kansalaisten tasavertaisuuden takaamiseksi koulutuksessa. Tämä on perusopetuksen keskeinen tehtävä yhä nytkin. Tämä ei tarkoita tasapäistämistä, vaan yhtenäisten perusmahdollisuuksien takaamista koko valtakunnassa. Kunnat ovat avainase-maassa perusopetuksen järjestämisessä. Jotkut kunnat panostavat asiaan enemmän kuin toiset. Joissakin tapauksissa voisi olla paikallaan jopa korvamerkitä valtion antamaa ra-haa, jotta koulurahoja ei käytetä asfaltin tekoon. Kasvatus ja perustaitojen opettaminen Perusopetus ei ole pelkästään vastaus joutilaisuuden ongelmaan tai lasten säilytyspaikka, vaan tarkoitus on oppia tietoja, taitoja ja asenteita koko tulevaa elämää varten. Tätä kas-vatustehtävää on syytä tukea. Toivon perusopetuksen tuottavan hyviä ihmisiä, jotka otta-vat vastuuta yhteiskunnan rakentamisesta. Kotien tehtävä on antaa peruskasvatus ja eväät elämään asennepuolella. Koulutyö on myös osaltaan aina kasvatusta. Toimiessaan tämä työnjako kasvattaa oppilaista tasapainoisia kansalaisia, jotka ottavat myös lähimmäi-set huomioon. Ennalta ehkäisy ja syrjäytymisen ehkäisy Perusopetus antaa omalta osaltaan vastauksen syrjäytymisen ongelmaan, joka on todelli-nen myös tämän päivän Suomessa. Kouluissa tehdään entistä enemmän moniammatillista yhteistyötä opettajien, terveydenhoitajien, kuraattorien psykologien jne. kesken. Tämä pitää huomioida entistä selkeämmin myös opettajien palkkauksessa. Opettajat tulosten takana Opettajankoulutuksen pitää ponnistaa perusopetuksen tarpeista käsin ja opiskelijat pitää perehdyttää paremmin koulun käytännön tason toimintaan jo opiskeluaikana. Yhteistyökyky on yksi opettajan tärkeimmistä ominaisuuksista ja tätä pitää edelleen korostaa opettajankoulutuksen sisäänotossa. Opettajien täydennyskoulutukseen on saatava ryhtiä ja opet-tajille on osoitettava koulutustarjontaa enemmän myös varsinaisten työpäivien puitteissa. Nykyinen koulutuspäiväjärjestelmä on aikansa elänyt. Pätevien opettajien valumista muille aloille voidaan vähentää parantamalla opettajien työehtoja ja palkkatasoa. Esimerkiksi luokkakoon ja erityistukea tarvitsevien aiheuttaman lisätyön on näyttävä palkassa. Yhtenäinen peruskoulun mukanaan tuomat palkkausongelmat on ratkaistava tasapuolisesti ennen kuin joistakin opettajaryhmistä tulee perusopetuksen halpatyövoimaa. Kaikille perus-koulun opettajille on taattava sama palkkataso. Toni Toivonen kaarinalainen luokanopettaja kaupunginvaltuutettu Luokanopettajaliiton Varsinais-Suomen piirin varapj. www.tonitoivonen.net etunimi.sukunimi@kaarina.fi ........................................................... Juha Sirviö PERUSOPETUS ON TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÄ Suomi on maailmankuulu hyvin järjestetystä peruskoulustaan, kiitos siitä opettajille! Viime aikojen poliittiset päätökset ovat kumminkin heikentäneet opettajien mahdollisuutta tehdä työtänsä. Tuntuu, että koululaitoksemme kustannustehokkuudesta on tullut tärkeämpi päämäärä kuin laadukas ja monipuolinen opetus lapsille ja nuorille. Kristillisdemokraatit korostavat laaja alaisen koulutuksen ja korkeatasoisen sivistyksen merkitystä yhteiskuntamme menestystekijänä. Peruslähtökohtana on, että jokaiselle annetaan tasa-arvoinen mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja oppimiseen. Koulutukseen panostaminen on yhteiskunnan sijoitus niin henkiseen kuin taloudelliseenkin hyvinvointiin. Koulutuksen on tuettava ymmärtävää, elinikäistä oppimista, elämänhallinta ja vuorovaikutustaitoja sekä kestävien elämänarvojen omaksumista. Perusopetuksen ideana on koko ikäluokan kouluttaminen, mikä merkitsee opiskelun mahdollistamista oppilaan sosio-ekonomisesta taustasta riippumatta. Vammaisten ja muiden erityisryhmien opiskelumahdollisuudet tulee myös turvata. Suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeinen periaate on koulutuksen maksuttomuus, mikä tulee olla linjana myös jatkossa perus- ja ammatillisen sekä korkeakouluopetuksen kohdalla. Varhaisella auttamisella ja riittävillä tukitoimilla ehkäistään oppilaiden syrjäytymistä sekä eriarvoistumista. Näin voidaan luoda paremmat edellytykset sille, että kaikilla on mahdollisuus toteuttaa itseään ja olla omalla panoksellaan edistämässä hyvinvoinnin lisääntymistä yhteiskunnassa. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tuki- ja erityisopetuksen sekä oppilashuollon ja oppilaanohjauksen riittävät resurssit ovat ensiarvoisen tärkeitä. On aivan liikaa, jos 30 oppilaan luokasta 3-5 syrjäytyy. Koulupudokkaiden määrää on saatava pienemmäksi. Apuna tässä ovat mm. koululuokkien pienentäminen, kymppiluokat ja ns. omaura-projektit, joissa peruskoulun yhdeksännen luokan opetusohjelmassa teoriatunnit ja työssäolo vaihtelevat. Yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien toteutuminen on taattava koko maassa. Koulutuksen vahvistaminen on kehityksen kannalta keskeistä. Perusedellytyksenä koulutuksen perusturvalle ovat kuitenkin riittävät toimintamäärärahat koko Suomessa. Perusopetuksen riittävät toimintaedellytykset merkitsee kouluihin pätevää opettajakuntaa, terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan ja koulupsykologin riittäviä palveluja, tuki-, jako- ja kerhotunteja koulujen tuntikehyksiin sekä maksimikokoja luokkien oppilasmääriin. Pieni opetusryhmä edistää oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Ylisuurissa opetusryhmissä tähän ei ole mahdollisuutta. Ylisuuret luokkakoot lisäävät myös opettajien työtaakkaa ja heikentävät opettajien työssäjaksamista. Opettajien työssä jaksaminen edistää myös oppilaan oppimista. Suomalaisessa peruskoulussa kaikki opettajat ovat oman ammattinsa asiantuntijoita ja ansaitsevat työstään kunnon palkan. Lisäksi opettajille kuuluu kunnon työolosuhteet ainaisen rahapulan sijaan. Edelleen on syytä olla huolissaan taideaineiden ja liikunnan eloonjäämisestä. Asioita opitaan myös tekemällä ja kokeilemalla, ei ainoastaan kirjoista. Liikunta ja urheilu yhdessä yhteisöllisen tekemisen ja toimimisen kanssa edistää kansalaisten hyvinvointia. Monipuoliset tiedolliset ja taidolliset valmiudet antavat lapsille mahdollisuuden kasvaa eheiksi ja omaaviksi aikuisiksi. Aluetyöntekijän työssäni olen huomannut, että tukea tarvitsevien koululaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi on kiinnitettävä huomiota moniammatilliseen yhteistyöhön. Päiväkodin, koulun, neuvolan, sosiaalityön yhteistyöllä saamme kattavan tukiverkoston lapsen ja nuoren eduksi. Juha Sirviö Aluetyöntekijä, Tradenomi ja Fil. yo Kristillisdemoraattien kansanedustajaehdokas, Oulun vaalipiiri www.juhasirvio.fi

Avainsanat: eettinen malla peruskoulu amk lautakunta 90 aviomies niklas opinto rovasti sukupuoli kasvatus työväline palkkaus tontti ruokonen uhanalainen maahanmuutto hyvinvointi kyllikki rooli ehdokas kristillinen opetus kd fyysinen palkka väkivalta kunta voimavara kattava motivaatio perusopetus riikonen koulu kansakoulu projekti ennaltaehkäisy kansanedustaja koulutus opettaja valtakunta voi kurssi lapsi työelämä v opetussuunnitelma ammattilainen parantaa tietotekniikka opisto uskonto koti korvaus opiskelu koululainen korjata vanhempi kilpeläinen rikkaus hoiva ruuhka asiantuntija organisointi perhe hakemus henkilökunta tilasto ohjelma lapsuus tamminen rakentaminen ylläpito sydän kyme kotka aikuinen oppilas yksityinen itsenäinen yhteistyö jäsen syrjäytyä kansainvälinen toimija oppia kohde verotus sosiaalinen yläkoulu lasta nuori tuli tulos maa sopeutua vanhemmat työ tahti työllistää yhteiskunta andersson ympäristö lisääntyä laadukas arkipäivä ero kilpailu aktiivinen luokka opetella virkamies hyvinkää taistelu päivittäinen hoitaa ammatti isoäiti jalonen urheilu kasvattaa viisas muutos taitava tilata päiväkoti puolustaa puheenjohtaja veijo inspiroiva matka tavoite äiti päättäjä keinotekoinen tutkimus kannustaa resurssi ryhmä rakentaa tarina yhteiskunnallinen vara löytyä toni säätiö maaseutu kokemus raha työkalu arvokas huomioida muoto tekninen palvelu mies ihminen taito eväs asiakirja yrittäjä poliittinen kuulla kokea haluta luoda suomalainen ruumis yhteinen kustannus keskustelu tarve politiikka kehittää vaali merkitys tukea toteuttaa edellytys arki tehtävä tahrto sivistys aine turvallisuus kyky vaikutus toteutua tuoda tuki piiri rehtori helppo pisa nostaa arvo jolla vaikuttaa rahoitus sektori pieni kuulua syvä ylittää taso taloudellinen työttömyys kansalainen ottaa toiminnanjohtaja antaa nähtävä vastata arvioida haaste säästö hyväksyä latva tavata syntyä varsinais johtaa osallistua vaatimus kysyä osoittaa hakea kestävä näyttää vahva puita kansallinen käsitys tulevaisuus savo vaihtoehto päätös kehys ohjata lisätieto terveellinen järvenpää poistaa toistuva laaja moderni varma muodostaa merkittävä lisätä lähi lukio lukumäärä vaalipiiri ylläpitää http viihtyä unohtaa pasi seurata persoona jaana luova ongelma pitää lopettaa ääretön asema ajaa malli porvoo vaatia katto maksaa arvostaa esittää iloinen siirtyä ihmetellä jatkaa voida huomata vapaa maailma panostaa saada tarkoitus paikallinen oppiminen erityinen kiitollinen lopputulos viedä riittävä muutto hymyillä kärsiä vapaaehtoinen aiheuttaa puhua ajatella ala esimerkki mahdollisuus auttaa tapaus keskeinen me mahdollinen pirkanmaa muuttaa tarkoittaa erilainen maahanmuuttaja aamu hän vammainen saavutus varaa ajatus rakennus löytää muualla puoli teema huoli tarjota monipuolinen vähentää vaihtaa jokainen tässä opiskelija suuri paras liikunta nähdä nykyinen uusi kertoa idea muut kasvaa jää poliitikko jatko onko vaalit kalevi pauli lahja miljoona tarja säästää työpaikka ohjaaja annika häntä maisteri materiaali saara teuvo lämpö lukija pullaa yhteistyötä rajan hedelmiä tekoon korostaa mitä todettu työstä parhaaksi kotona tarkistaa periaate kouluts kysymys suunnitella koko johanna varattu nainen kirja hoito talo mahdoton musiikki tieto pelastaa media vastaus radio voima sielu kirjoittaa viesti tunne savonlinna loma tunnustaa pohjoinen perus valta vanha hieno etelä unelma henki olo kirjasto vuotias kuunnella oikeus poika tyttö näkökulma puhe pro kirjailija numero valtio kokko kylä virallinen net meri eduskunta vat pää odottaa antti suomi toiminta energia jumala valmis aihe keskusta www mielenkiintoinen toukokuu hallitus kaunis isä yo kaupunki elämä viimeinen töihin ymmärtää paha vuosi tunti fi käydä muutama päivä aika oulu usa helsinki kirkko suomessa eu


blogivirta.fi