Tänään on 23.07.2019 09:01 ja nimipäiviään viettävät: Olga ja Oili. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
World is a weired place to live:

Salpausselän kisat 9.2.2019: Mertaranta, mestareita ja mäkikotkan hautajaiset

Julkaistu: · Päivitetty:

MM-esikisat 1977; Salpausselän Kisat, Lahti, Suomi . Kuva: Finna Viime viikonloppu meni Lahden Salpausselän kisoissa kuopuksen kanssa. Poikani muutti Lahteen viime elokuussa, joten hän sai toimia alkuasukasoppaana. Minun kokemukset edellisistä Lahden kisoista ovat niinkin kaukaa kuin vuodelta 1978. Matkustin ala-asteikäisenä isän kanssa katsomaan Lahden maailmanmestaruushiihtoja ja olin Happoradiota siteeraten "vielä aamulla äitini pukema". Salalounaspaikkamme ammattikoulun ruokalassa Tällä kuvalla tuskin lunastan paikkaani ruokabloggaajana, mutta hyvää oli: Lihamakaronilaatikkoa. Tarkan markan turisteina emme tuhlanneet rahoja kisapaikan kalliissa ravintolassa, vaan koukkasimme Urheilukeskusta lähellä sijaitsevaan ammattikoulun ruokalaan. Ovella päivystäneet kisatytöt olivat hetken hämillään kun selvisi, että olimme tavallisia kisaturisteja. Huomasin heidän katseistaan äänettömän kysymyksen: "Voiks täällä syödä muutkin kun kisatoimitsijat?" Keittäjätäti vahvisi meille, että lounasta myydään myös turisteille eli meille. Söimme siis lihamakaronilaatikkoa, vegepastaa ja salaattia hintaan 7,90 € per naama. Hyvää ja edullista. Lounaan jälkeen oli aika astui sisään kisaporteista talviurheiluareenan syövereihin. Heti aluksi huomasimme, että kävelimme vahvasti vastavirtaan: yhdistetyn mäkikisa oli juuri päättynyt ja ihmismeri valui ulos katsomosta. Koska seuraavaan lajiin eli miesten ja naisten sprinttikisaan oli vielä reilu tunti aikaa, päätimme kuluttaa väliajan piipahtamalla Hiihtomuseossa. Museossa oli näytillä mm. viikko sitten menehtyneen Matti Nykäsen arvokisamitalit. Sodankylän kotiseutumuseossa bongasimme 700 vuotta vanhan suksen, mutta Hiihtomuseo pisti reilusti paremmaksi: Tämä suksi on 1820 vuotta vanha. Hiihtoasu mallia talvisota 1939. Entisaikaan ei kisoissa ollut pakkasrajaa, joten käytössä oli erilaisia konsteja selvitä kovista sääolosuhteista. Tämä kokonaama-maskissa kilpaileva kaveri hiihtää - 30 asteen pakkasessa. Näytillä oli myös vuoden 1978 MM-kisojen rekvisiittaa. Lahden doupingskandaalin paljastanut lääkärinlaukku oli museossa muistuttamassa synkästä menneisyydestä. Lahden MM-kisoissa 2001 jäi kiinni kuusi suomalaista hiihtäjää doupingin käytöstä. Lääkärinlaukku unohtui Suomen hiihtomaajoukkueelta Ala-Tikkurilan huoltoasemalle. Laukusta löytyi infuusionestepusseja ja ruiskuja, jotka todistivat omalta osaltaan kielletyn Hemohesin käytöstä. Laukun löysi toimittaja Riku Rantala. Naisten ja miehen palkintohistoriasta kerrottiin seuraavaa: Naishiihtäjien palkinnot olivat pitkään heikompia kuin miesten palkinnot. Naisten palkintoja myös vaihdettiin miehille, jos tulikin yllättäen kaksi miesvoittajaa. Vaihdossa nainen saattoi hopealusikoiden sijaan saada appelsiineja tai kahvipaketin. Appelsiinit ovat olleet yleinen palkinto myös lasten hiihtokilpailuissa. 1970-luvulla siinä missä mies saattoi saada stereot, voitokkaan naisen piti tyytyä lämpörulliin. Marja-Liisa Kirvesniemen verryttelyasu ikimuistoisista Sarajevon Talviolympialaisista 1984. Matti Nykäsen arvokisamitalit: 4 Olympiakultaa, 1 Olympiahopea, 6 MM-kultaa, 2 MM-hopeaa, 6 MM-pronssia Hiihtomuseon toinen kerros oli muutettu kisojen ajaksi Vip-tiloiksi, joten se jäi tällä kertaa näkemättä. Museokaupasta tarttui matkaan postikortti, jääkaappimagneetti, kisapipo ja heijastin. Kassalla myyjätär kertoi kisahallissa sijaitsevasta erikoisleimauspisteestä. Huippua! Tällä reissulla postitin taas yhden erikoisleimalla varustetun postikortin itselleni kotiin. Edellisistä Lahden kisoista minulla on vain hämäriä muistikuvia ja yksi viidentoistaminuutin kaitafilmikela. Silloin olin isän kanssa kokemassa, miten Helena Takalo ja kumppanit hiihtivät Suomelle mitaleja. Kisat ovat "vähän" muuttuneet neljässä vuosikymmenessä. Istahdimme A-katsomon lipan alle, kun suurelle videoscreenille ilmestyneet kädet alkoivat taputtaa rytmissä ja ilmoille kajahti junan lähtöpillin vihellys. Tämän jälkeen Antero Mertaranta aloitti kiihkeän alustuksen, jota komppasi toinen selostaja englanniksi. Koska sprintti hiihdettiin suurimmaksi osaksi katsomon näköpiirissä, kilpailussa pysyi hyvin kartalla. Ainoastaan hiihtoasut aiheuttivat vähän tulkintavaikeuksia värisokealle penkkiurheilijalle. Myös poika totesi, että pukuja on välillä vaikea erottaa toisistaan ja nopeavauhtisessa kisassa hiihtäjät saatoivat mennä näkökentässä sekaisin. Tulospalvelu toimi kuitenkin kiitettävän nopeasti, joten voittajasta ei jäänyt kertaakaan epäselvyyttä. Sprinttihiihtojen jälkeen suunnistimme sopulilaumana lämmittelemään kisahalliin. Kisahalli piti sisällään ravintolan, erilaisia myyntipöytiä, lasten nurkkauksen, esiintymislavan ja tv-screenin. Päädyimme ravintolaan ja poikani kysyi, minkälaista olutta tarjolla oleva Lahden Erikoinen on. Totesin, että olutmerkki on vanha ja perinteinen, mutta itse oluessa ei ollut muuta erikoista kuin nimi. Koemaistamisen jälkeen poika oli samaa mieltä ja tyytyi lonkeroon. Virallinen kisamunkki Samaan aikaan urheilustadionilla käytiin kova taistelu yhdistetyn joukkuesprintin voitosta. Ankkuriosuudelle suomalaiset lähtivät viiden parhaan joukossa ja tunnelma alkoi nousta. Seurasimme screeniltä, miten stadionin viimeisessä mutkassa Suomen ankkuri Eero Hirvonen ohitti härskisti muut joukkueet ja otti parinsa Ilkka Herolan kanssa kultaa! Kisahalli räjähti valtavaan huutoon ja aplodeihin. Hetki oli euforinen ja heitimme pojan kanssa yläfemmat. Livetunnelmassa ja voitonhuumassa on jotain niin sanoinkuvaamatonta, että se vie mennessään. Suomen voitonjuhlia. Kuva: Ylen tv-kuvaa.  Ilta pimeni ja taivaalta tihkui vettä, kun päivän viimeisenä kilpailuna käytävä mäkihypyn joukkuekisa alkoi. Joukkueita oli kaiken kaikkiaan kymmenen ja kahdeksan parasta pääsi toiselle kierrokselle. Ensimmäisten hyppääjien jälkeen Suomen tilanne ei näyttänyt hääville, mutta sitten kuvaan astui Rouva Fortuna. Ensin Venäjän joukkueen kolmas hyppääjä Mikhail Maksimochkin diskattiin vääränlaisen hyppypuvun takia ja hän joutui jättämään hypyn väliin. Tämän jälkeen Norjan joukkueen Andreas Stjernen epäonnistui täysin ja hyppäsi vain 83 metriä. Yhtäkkiä Suomi olikin kahdeksantena ja piti pintansa ensimmäisen kierroksen loppuun asti. Meikäläiset pääsivät joukkuemäen maailmancupin toiselle kierrokselle ensimmäisen kerran yli vuoteen. Toisen epäonni oli suomalaisten onni. Kierrosten välissä pidettiin muistotilaisuus viikko sitten kuolleen Matti Nykäsen kunniaksi. Urheilustadionin lippu laskettiin puolitankoon ja screeniltä näytettiin kooste Matin uran huippuhetkistä. Yhdeksän mäkihyppyjunioria laski alas suurmäen alastulorinteen ja järjestyivät riviin niin, että heidän numerolaput muodostivat Matin syntymä- ja kuolinvuodet 1963-2009. Yhdeksän hyppääjää symboloi myös Nykäsen Salpausselällä saavutettujen voittojen määrä, mikä on edelleen kisaennätys. Liekö tuota ennätystä koskaan rikotaan, aika näyttää. Tilaisuuden päätti hiljainen hetki ja sen jälkeen kuuluttaja pyysi, että "Salppuri antaa vielä viimeiset suosionosoitukset Matti Nykäselle". Pakko tunnustaa, että pala nousi kurkkuun. Kollektiivinen suru oli aitoa ja koskettavaa. Joukkuemäen toisella kierroksella Suomi lähti kyttäysasemista joukon viimeisenä ja piti paikkansa loppuun asti. Siinä ei siis ollut jännitettävää. Sitä vastoin kärkinelikon taistelu oli todella tiukka. Ennen viimeisiä hyppääjiä Itävallan ja Saksan ero oli vain 0,5 pistettä ja Japani kolkutteli Puolan kannoilla kamppailussa pronssista. Puolan ankkuri Kamil Stoch ei kestänyt paineita ja japanilainen virkaveli Ryoyu Kobayashi kuittasi pronssin nousevan auringon maahan. Voitto ratkesi illan viimeiseen hyppyyn, kun Itävallan Stefan Kraft leiskautti huikeat 130 metriä ja Itävalta vei kullan reilun kymmenen pisteen erolla Saksaan. Illan päätti hieno ilotulitus. Oli aika lähteä kotimatkalle ja saada veri kiertämään kohmettuneissa varpaissa. Kotimatkalla juttelimme päivän tapahtumista ja tunnelmista. Poikani oli positiivisesti yllättynyt kisakokemuksesta. Hän sanoi lähteneensä alunperin mukaan ilman mitään ennakko-odotuksia, mutta sitten kilpailutapahtumat tempaisivat mukaansa ja loppujen lopuksi jännitimme jopa sitä, voittaako Italian Pellegrino miesten sprintin finaalin, vai jyräävätkö norjalaiset neloisvoittoon. Pellegrino tuli toiseksi, eli jännättävää riitti maaliviivalle asti. Jos jotain negatiivista pitää kaivamalla kaivaa, niin Iivo meiltä jäi näkemättä. Hän hiihti vasta sunnuntain parisprintissä. Lahden torille oli tehty paikka, jonne sai tuoda kynttilöitä Matti Nykäsen muistolle. Salpausselän lauantai oli erittäin hieno kisapäivä leppoisassa nollakelissä. Katsojia oli järjestäjien mukaan yhteensä 15.000. Hyvä että tulimme paikan päälle, niin saivatpahan katsojamääräksi tasalukeman. Vitsi vitsi. Bonin Volker von, kuvaaja. Salpausselän Hyppyrimäet 1978 . Kuva: Finna

Avainsanat: urheilu ruoka & juoma outoja tositarinoita museot matkailu lahti kuolema hiihto äiti yllättyä yle yhdistetty voitto vitsi virallinen vip viimeisessä viikonloppu viikko veri venäjä vanha vaikea ura tyytyä tuoda tunti tunnustaa tunnelma tuli tori toimittaja tilanne tarttua tarjota tapahtuma talvisota taivas taistelu syödä syntymä suru suomi suomelle sunnuntai suksi stefan sodankylä selvitä sekaisin salaatti saksa saada räjähdys rouva riku rikkoa ravintola rantala raha päättyä päättää päivä puola pronssi postikortti positiivinen poika pitää pistettä perinteinen palkinto pala pakkanen paikka onni olut olin odotus näyttää näyttänyt nykänen norja nimi nainen naama myyjätär myydä muuttua muut museo muisto mies metri menneisyys matti matka markka marja lähteä lounas louna lippu liisa laukku lauantai laski käytävä kävellä käsi kysymyksen kynttilä kuva kuvaaja kuvata kuusi kurkku kuopus kulta kova kotimatka kolmas kokemus kisojen kisa kisapäivä kilpailu kierros kerros kaveri katsoja kassa kartta kaivaa kahdeksan juna joukkue jonne japanilainen japani itävalta italia ilotulitus ilkka iivo hän hyppy huomata hopea hirvonen hiihtää hieno hetki helena heijastin hautajaiset finaali erottaa ero erikoinen ennakko englanniksi elokuu eero edullinen antero antaa ankkuri andreas ala aito aika 90 2009 euro


blogivirta.fi