Tänään on 16.10.2019 23:04 ja nimipäiviään viettävät: Sirkka, Sirkku, Stella, Vesta ja Diana. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
PILVILLA:

Veronmaksajan vaade

Julkaistu: · Päivitetty:

Onni ja elämänlaatu koostuu pienistä hiukkaisista. Tiedossani on ainoastaan yksi nopeasti pitkäkestoista onnea tuottava, vain harvan kohdalle sattuva, onnen suurhiukkanen eli lottovoitto (tai kaukaisen amerikantädin suurperintö). Muuten olen empiirissä tutkimuksissani todennut, että mitä yksinkertaisempi hiukkanen sitä suurempi onni. Löysin viime talvena uuden hiukkasen ja kesätauon jälkeen se on täällä taas! Jos joku olisi kaksi vuotta sitten väittänyt minulle, että herään jokaisena sunnuntaina viimeistään kahdeksalta, tempaisen pika-aamiaisen, vedän kukkapenkkien vielä vihertäessä toppatakin ylleni ja käännän auton ratin kohti Tesomaa, olisin suositellut lääkityksen tarkistamista. Nyt se odotettu sunnuntairumba on kuitenkin alkanut. Ajamme tyttäreni kanssa suuntaansa kymmenisen kilometriä päästäksemme luistelemaan. Tyttäreni toissatalvinen soljuva ulina lähikentän jäällä ei enteillyt luisteluinnon häivääkään. Omien hermojeni säästämiseksi päädyin, muutaman onnellisen sattuman saattelemanan, luovuttamaan luistelupedagogisen haasteen Luistelukoulun tädeille. Kaiken kruunasi viereisen kentän samanaikainen yleisöluistelu, jonne könysin noin neljän vuoden tauon jälkeen tutisevin luistimin. Heti ensimmäisen kerran jälkeen olin myyty. Sain vauhdin hurmaa, liikuntaa ja lopulta harrastuksen, jota niin kovasti olin kaivannut. Tyttäreni oppi pysymään pystyssä ja muutakin hyödyllistä luisteluun liittyvää. Itse olin täysin aseeton kiiltävän jään, teroitettujen terien, pukuhuoneiden huonon ilmanvaihdon ja pitkästä aikaa pintaan nousevan hien edessä. Ainoat esteet uuden rakkauteni ja minun välissä olivat ILMASTONMUUTOS ja harvat HALLIVUOROT! Työssäkäyvän äidin aikatauluihin kun ei vaan kertakaikkiaan sovi päivän ainoa yleisöluisteluvuoro ma-pe, klo 10.15-11.30, muhkuraiset ulkokentät palvelivat kokonaiset neljä päivää lämpöaaltojen harjojen välissä ja ainokainen tekojäärata oli pääosin omistettu työporukoille ja joukkueille, joiden riveihin en kuulu. Nyt kun kausi on taas pyörähtänyt käyntiin ja jätän lauantain illanvietot väliin päästäkseni sunnuntaiaamuna harjoittelemaan makkaroita ja liukuja yhdellä jalalla, olen myös päättänyt tehdä kansalaisvelvoitteeni, pommittaa Tampereen Liikuntatoimea ja vaatia sitä mikä oikeutetusti minulle ja muille veronmaksajille kuuluu - LISÄÄ YLEISÖLUISTELUVUOROJA taviksille!

Avainsanat: liikunta kruunata kello kilometri kesätauko kausi kaivata jää jonne ilmastonmuutos huono hiukkanen hiki herätä harrastus harjoittelu haaste ainoa aamiainen luistelukoulu kansalaisvelvolliuus äiti vetää vaatia tytär tampere talvi rakkaus päätyä päivä pienistä oppi onni olin neljä myyty muutama mitä makkara lääkitys


blogivirta.fi