Tänään on 20.06.2019 10:26 ja nimipäiviään viettävät: Into, Inga ja Ingalill. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Ismo Kainulaisen Blogi:

Tarvittaisiinko lastenohjelmiin suojalaseja?

Julkaistu: · Päivitetty:

Mukava olisi kirjoittaa kuntavaaliasioista, mutta en nyt niin tee. Minusta nyt on tärkeämpää keskittyä lasten ja nuorten häiriökäyttäytymiseen ja ajatuksiin, miten voisimme vaikutta näihin asioihin. Keskustelua, ajatuksia ja tekoja tarvitaan tälle sektorille. Se on politiikkaa, jota tarvitaan, olivatpa sitten vaalit tulossa tai eivät. Kuntavaalit katkaisivat keskustelut niistä tärkeistä toimista, joita maan hallitukselta odotetaan Jokelan ja Kauhajoen kouluturmien jälkeen. Edelleenkin saamme lukea erilaisista koulu-uhkailuista lähes viikoittain eri lehdistä. Vaalien jalkoihin jäi myös kuluttajaviraston tekemä päätös kieltää väkivaltaiset mainokset. Se oli hyvä ja tervetullut positiivinen uutinen. Se on tärkeä signaali siitä, että väkivaltaa tv -mainonnassa ei hyväksytä ja siihen myös Suomessa puututaan. Olen jo pitkään ihmetellyt viikonloppuaamuisin televisiosta tulevien lastenohjelmien mäiskettä ja pauketta. On Pokemoneja, Batmania, Transformersia, Teini-ikäistä kilpikonnaa ja montaa muuta. Miekansivalluksia, heittotähtiä, karatehyppyjä, ilkeyttä, pahuutta, tuskanhuutoja, taisteluhuutoja ja mitä ihmeellisimpiä aseita. Mielikuvituksellista väkivaltaa - väkivaltaa, joka on osatodellista lasten mielissä. Ohjelmissa käsikirjoittajien laatimat ongelmatilanteet ratkaistaan sankaruusväkivalalla - ei puhumalla, neuvottelemalla tai kompromisseja tekemällä. Käytösmallina nuo opit ovat vähän huonoja. Suinkaan kaikki kanavat eivät esitä näitä väkivaltakuvaelmia. Yleisradio on jopa laatinut hyvät ja julkiset periaatteet lastenohjelmilleen ja niitä voi tarkastella ja arvioida ylen kotisivuilla internetissä.. Niiden mukaan ylen ohjelmisto pyrkii tukemaan lapsen tasapainoista kasvua sekä positiivisen minä- ja maailmankuvan muodostumista. Yleisradion ohjelmapolitiikka minusta myös vastaa sisällöltään noita ohjeita. Se mitä lapset televisiosta katsovat on vanhempien vastuulla ja päätettävissä. Se mitä Suomessa saa ylipäänsä televisiosta (ja siten myös lapsille) esittää on taas yhteiskunnan päätettävissä. Tästä väkivaltamainonnan kielto on hyvä osoitus. On hyvä laittaa merkille, että leluteollisuus on hyvin tuottavaa bisnestä. Tv-sarjojen, sarjakuvien ja videopelien pelihahmot on jalostettu mitä erilaisimmiksi oheistuotteiksi, leluiksi, joita markkinoidaan lapsille niin televisiosta tulvivien piirrossarjojen, erilaisten viihdepelien kuin kiiltäville ja värikkäille papereille painettujen lelukuvastojen avulla. Jouluisin tämä markkinointi ja mainonta vielä moninkertaistuu. Suomessa lapset on varsin auliisti altistettu leluteollisuuden markkinoinnille eikä suojalaseista ole paljon haluttu puhua. Vaalien alla oli iltapäivälehdessä myös uutinen, jonka mukaan lapset saavat ns. lelupäivänä tuoda päiväkotiin leluja kotoa. Uutisen mukaan monet lapset toivat tuolloin kotoa leluaseita päiväkotiin. Ehkäpä olisi myös hyvä käydä kuntatasolla lävitse keskustelukierros, onko tämä viimeaikaisten tapausten jälkeen hyvä käytäntö. Tietysti lapsen mielikuvituksella lelupyssyn nyt saa tehtyä vaikka puukepistä, mutta ehkäpä se keppi on kuitenkin parempi kuin leluasekopio Walther P22 Target -pienoispistoolista. Suomeen on aikaansaatava poliittinen pelisääntökeskustelu siitä, saako täällä esittää väkivaltaan perustuvia lastenohjelmia tai pitäisikö edes niiden esitys siirtää esimerkiksi sunnuntaiaamuista johonkin toiseen, myöhempään ajankohtaan. Samalla olisi syytä käydä lävitse myös lapsille suunnattua suoraa ja epäsuoraa lelu- ja viihdeteollisuuden mainonnan sääntöjä. Tämän johdosta esitänkin haasteen ja avoimen kysymyksen kulttuuriministeri Stefan Wallinille ja viestintäministeri Suvi Lindenille. Aiotteko te ryhtyä toimeen lelumainonnan tarkemman säätelyn suhteen ja väkivallan kitkemiseksi lastenohjelmista? Ismo Kainulainen Kirjoittaja on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja työskentelee Helsingissä eduskunnassa ismo.kainulainen@kooviis.fi Kolumni on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 1.11.2008

Avainsanat: keskustelu keskittyä keppi kauhajoki julkinen joulu jokela jalka ismo internet helsinki haaste fi esitys esittää esimerkki erilainen suomessa suomi suhde eduskunta avoin ase arvioida stefan sisältö sanomalehti päätös päiväkoti puhua positiivinen politiikka poliittinen periaate osoittaa oppia onko ohjelmisto ohje noita mukava mitä minä merkki markkinointi mainos maailmankuva lukea lelu lehti lapsi laittaa käytäntö käydä kysymyksen kuntavaali kulttuuriministeri koulu kotisivu kolumni kirjoittaja kirjoittaa lehtikirjoituksia yle yleisradio yhteiskunta väkivalta voida voi viikonloppuaamu vaalit uutinen työskennellä tuoda televisio teini tee tarkastella sääntöjä suvi


blogivirta.fi