Tänään on 21.03.2019 11:49 ja nimipäiviään viettävät: Pentti, Bengt, Bengta ja Benita. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Arkiston hyötykäytöstä ja tanssin kieltämisestä

Julkaistu: · Päivitetty:

Sanomalehdessä Pohjalainen kerrottiin 1.8.1893 miten arkistoja voi käyttää hyödyksi oman ajan ongelmissa: Keväällä rakennettiin Kortesjärven kirkonkylässä tanssilava, joka on loukannut useain uskonnollista tunnetta. Alettiin etsiä vanhoista asiapapereista jotain kirjoitusta, jossa tanssit olisivat sakon uhalla kielletyt, sillä muistettiin että semmoinen löytyisi. Ja aivan oikein! Kirkonarkistosta löytyikin suomennettu ote kuvernöörin vahvistama, jossa 9 riksin sakon uhalla kielletään tanssitilan antaminen ja tanssiminen. Eikä tuo paperi olekaan juuri äskeisiä päätöksiä, sillä se on v:lta 1793, marrask. 10 p. ja maaherra Crabben vahvistama. Kun tuo muinaislöytö oli keksitty, julistettiin se kirkossa heinäk. 9 p:nä ja kutsuttiin samalla kirkkoraati kokoon sunnuntaiksi, jolloin m. m. keskusteltiin miten paperille olisi hankittava entinen arvonsa. Ukot tuumailivat, että asiasta mennään vaikka "„kupernyöriin", jollei muualta saada paperille toivottua tunnustusta. Tanssin kielto ei ollut kortesjärveläisten erikoisuus. R. Calamniuksen artikkelissa Tietoja Piippolan serurakunnan vaiheista (Jouko 2/1914) mainitaan vuoden 1767 pitäjänsopimus, jonka vahvisti kuvernööri 1779. Sen mukaan »Ne jotka uudistetuista varotuksista huolimatta pelaavat korttia, vetävät sakkoa 12 kuparitaaleria eli istuvat yhden sunnuntain jalkapuussa. Joka huoneessaan sitä sallii, vetää kaksinkertaisen sakon.»  »Ne jotka kokoontuvat tansseihin, maksavat sakkoa 3 taaleria; joka huoneensa siihen antaa, 6 taaleria, mutta pelimanni 12 taaleria, kaikki kuparissa.»  »Ne jotka kinkereillä tai lukupaikoissa pitävät viinaa kaupan, vetävät sakkoa 30 taaleria, josta puolet menee köyhille, toinen puoli ilmiantajalle.» En tiedä miten tämä 1700-luvun ilmiö on jäänyt minulta huomaamatta. Kirjallisuutta on ja siihen nojaten Reino Kallio on kirjoittanut katsauksen  Tanssi lapualaisten murheenkryyninä . Närpiössä valitettiin (silloin upouusista) tanssihuoneista 1670-luvulla. Lapualla yllämainittujen kaltainen sakko tanssitilan antamisesta määrättiin jo 1740-luvulla. Kuvitus: Anders Zornin Juhannustanssien surkealaatuinen painokuva paloiteltuna ja väritettynä.

Avainsanat: tanssi suomennettu sunnuntai sanomalehti sakko arkistot 1800-luku 1700-luku voi viina vetää vanha v uskonnollinen tunne tieto kirjallisuus keskustella katsaus kallio ilmiö etsiä entinen crabbe artikkeli arkisto ote maksaa maaherra käyttää kuvernööri kortti kirkko saada reino rakentaa päätös puoli paperi antaa anders kirjoitus


blogivirta.fi