Tänään on 25.03.2019 13:52 ja nimipäiviään viettävät: Aija, Gunvor ja Gunnevi. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Jälkikoirat ry:

Treenit 14.3.2008 Nuuskulan ympäristön metsissä

Julkaistu: · Päivitetty:

Läsnä: Tiina (suunnittelijana) ja Dixi ja maalikoirana Bertta Katri ja Remu Riitta ja Ilo Sää oli lauha ja maassa vastasatanut lumi. Tiina teki pikku Bertan kanssa Ilolle pitkän jäljen, joka ehti hyvin vanhentua. Ilolla on ollut pitkä tauko treeneissä ja minua huolestutti vieläkö Ilolla on etsinnän juju tallella vai lähteekö koira mieluummin  pupujen ja myyrien perään, joiden kanssa on saanut vehkeillä koko talven. Jäljestäminen alkoi lupaavasti, Ilo sai hajun muutaman  metrin ennen lähtöpaikkaa ja aloitti työn innokkaasti. Matkalla into vain kasvoi, Ilo kulki vauhdilla, haisteli mennessään tien posket ja ojanreunat ja teki pikku pyrähdyksiä sinne ja tänne. Olin ihmeissäni tästä kiemurtelusta, pelkäsin virikkeiden runsautta ja päämäärän unohtumista. Suotta. Sain jarrutella Ilon vauhtia koko matkan, vasta loppuvaiheessa hän pysähteli tarkistamaan kuinka jaksan tulla perässä.  Kun pikku Bertta lopulta löytyi Ilo kääntyi välittömästi sivulle. Varsinaista imaisua en huomannut, kun keskityin liikaa omaan etenemiseeni ja nenän niistelyyn ja sen sellaiseen. Bertta ehätti haukahtamaan ja viimeistään silloin minun olisi ollut hyvä sallia Ilon ohittamispyrkimys. Myöhemmin kuulin, että Bertta pääsi alkumetrien jälkeen liikkumaan jäljen vapaana ja pennun uteliaisuudella vilisteli siellä ja täällä. Mahtava jälki Ilolle. Upea aloitus uudelle treenikaudelle. Kotona maistui sikeääkin sikeämpi uni. Remu teki jäljen Dixille. Dixi sai hajun noin viiden metrin päästä ja lähti heti hommiin. Dixin työskentely oli koko ajan varmaa, rauhallista etenemistä. Saattoi olla, että Dixi yritti ilmaista Remun pari kertaa jo hyvän matkan päästä. Ensin Dixi kääntyi takaisinpäin muutaman metrin ja toisella kertaa ravisteli turkkiaan. Kolmannella kerralla ymmärsimme: Dixi pysähtyi ja ryhti kasvoi löytäjän ylpeän säteilevään olemukseen. Ilon kanssa teimme Remulle lyhyen jäljen siten, että ihmiset kulkivat kaarroksittain Ilon jälkien ulkopuolella. Aluksi Remu valitsi Riitan jäljet, palasi takaisin ja kävi tarkistamassa Tiinan jäljet, kunnes  taas palasi takaisin ja silloin lamppu syttyi: tästä on mennyt koira, joka pitää etsiä. Perään! Palkkioksi koirat pääsivät hiukan leikkimään, se näytti olevan parasta mitä tarjolla voi olla. Katrin mietteet Remun suorituksesta: Remulle tehty jälki oli todella onnistunut. Päätimme tehdä Remulle jäljen, joka koostuu pelkästään kaarroksista, eli koiran jäljet kulkivat aina yksin ja ihmisen jäljet muodostivat kaarrokset koiran jälkien molemmille puolille. Näin pääsisin vahvistamaan Remulle sitä, että koiran jäljet ovat juuri ne jota seurataan. Annoin Ilon hajun Remulle jo parkkipaikalla, siis vähän ennen kuin jälki varsinaisesti alkoi. Nopeasti Remu löysi jäljen, eli sen jossa kaikkien kolmen jäljet kulkivat vielä yhtä matkaa. Kun pääsimme ensimmäisen kaarroksen alkuu, valitsi Remu Riitan jäljen. Annoin sen mennä niitä jälkiä liinan mitan ja jäin odottamaan. Kun Remu huomasi etten seuraa sitä, kääntyi se 180 astetta ympäri ja juoksi vauhdila Tiinan jälkille. Seisoin paikallani ja annoin Remun taas edetä liinan mitan. Hetken Remu katseli minua liinan mitan päässä ja läksi tulemaan luokseni. Pahaksi onneksi liina takertui maassa olleen levyn kulmaan, ja jouduin ottamaan muutaman askeleen Tiinan jälkien suuntaan saadakseni liinan irti, jolloin Remu tietysti oletti sen olevan oikea suunta. Sain liinan irti ja Remu katseli minua taas liinan mitan päässä väärällä jäljellä. Hetki siinä seisoskeltiin ja sitten Remu läksi tulemaan minua kohti. Sillä hetkellä sillä tosiaan syttyi joku lamppu päässä ja se läksi seuraamaan vauhdilla Ilon jälkeä. Näin jatkoimme seuraavat kolme kaarrosta aivan oikein, eli seurasimme suoraan Ilon jälkeä. Viimeisessä kaarroksessa Remu harhautui taas vähän matkaa Tiinan jäljelle, mutta en ehtinyt enää korjata tilannetta, koska samalla hetkellä Ilo haukkui jolloin Remu havaitsi sen. Palkitsin Remun (tai yritin, ei sille taaskaan palkka kelvannut). Onneksi Riitta päästi Ilon tulemaan luoksemme, jolloin Remu sai vähän aikaa juoksennella Ilon kanssa metsässä. Tämä on Remun mielestä paras palkinto :-)  Nyt siis selvisi, että Remu on jäljestänyt harjoituksissa ihmisten jälkiä - ainakin osittain. Luultavasti se on tuuminut pienessä päässään, että se on sama mitä jälkeä seuraa, koiran vai ihmisen kun molemmat kerran vievät maalikoiran luo. Tämä oli siis todella onnistunut harjoitus, jonka kaltaisia täytyy tehdä lisää, jotta oikea käyttäytyminen vahvistuisi.

Avainsanat: seisoa riitta remu päättää päästä pitää pentu pari paras palkkio palkka palkinto palata onni olin odottaa nenän muutama mitä metsä metri maistua mahtava lumi liina liikkua levy leikkiä lauha lamppu kotona korjata koko koira katri jälki jäljet juosta jatkaa innokas ihminen hän huomata hetki haukkua harjoitus haju etsiä bertta berta aste ympäristö ympäri yksin voi viimeisessä viedä vauhti valita upea uni ulkopuolella tänne treenit treeni tiina tauko tarjota talvi sää suunta seurata


blogivirta.fi