Tänään on 23.03.2019 08:51 ja nimipäiviään viettävät: Akseli ja Axel. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Jälkikoirat ry:

Harjoitukset 6.3. Vessöössä

Julkaistu: · Päivitetty:

Kevään harjoitusrinki pyöräytettiin käyntiin torstaina. Treenit pidettiin Vessöössä, samoissa maisemissa kuin 17.2. treenit . Jälkien suunnittelusta huolehti Nökö, treenaamassa olivat Alvar sekä Remu. Vieraileva maalikoirana toimi Baccus. Sää oli tihkusateinen, lämpötila oli niukasti plussan puolella ja lunta oli n. 10 cm. Ensimmäisenä rämpimisurakan lumisen maaston halki aloitti Baccus, joka lähti tekemään jälkeä Remulle. Baccuksen tekemä jälki oli n. 800 metriä pitkä ja se kulki ensin metsässä kääntyen siitä oikealle hiekkatielle. Jälki kulki hyvän matkaa hiekkatietä pitkin, josta se kääntyi jälleen metsään vasemmalle. Siinä kohdassa, josta jälki kääntyi taas metsään, olivat Tiina ja Nökö tehneet toisen kaarroksen jäljelle. (Eli Tiina oli kiertänyt lenkin ja Baccus oikaisi sen kohdan suoraan). Jälki päättyi aukiolle näkyvälle paikalle ja se oli n. 800 metriä pitkä. Tässä Katrin kuvaus Remun jäjestyksestä: Matkaan lähdettiin janalta, eli haju annettiin Remulle n. 5 metriä päässä jäljestä. Remu haisteli hajun tarkkaan ja sitten se ihan hetken katsoi minua kuin kysyäkseen mihin suuntaan olisi lähdettävä. Nopeasti se kuitenkin otti rintamasuunnan kohti metsää ja löysikin heti jäljen. Tosin Tiinan jalanjäjet, jotka tulivat ensimmäisenä vstaan... Jalanjälkiä seuraamalla Remu kuitenkin paikallisti nopeasti myös Baccuksen jäljen, jota se läksi päättäväisesti seuraamaan. Remu jäljesti tarkasti ja pysähtyi erityisen huolellisesti tutkimaan kaikki kohdat joihin Baccus oli pissannut. Tielle saavuttuamme Remu valitsi nopeasti oikean suunnan ja jatkoi jäljestystä tietä pitki. Kaarrokselle päästyämme Remu valitsi taas Tiinan jalanjäljet, eli me teimme Remun kanssa tyylikkään kaarroksen myös... Loppumatka sujui Remumaisen vauhdikkaasti ja pysäytyin Remun kerran odottelemaan perässä tullutta Nököä. Pysäytys ei tuntunut haittaavan Remua, vaan se jatkoi sen jälkeen aivan normaalisti työntekoa. Ilmaisu meni meiltä aivan penkin alle. Remu teki töitä niin keskittyneesti, että se olisi kävellyt suoraan päin Baccusta, jollen olisi pysäyttänyt sitä. N. 10 metriä ennen maalia pysäytin Remun ja kehuin sitä. Herra ei vieläkään tajunnut, että maali oli niin lähellä vaan näytti hyvin hämmästyneeltä kun hänet oli keskeytetty kesken hommien :-) Pyysin Tiinaa vähän liikkumaan Baccuksen kanssa, jotta Remu näkisi Baccuksen. Silloin Remu viimein tajusi, että toinen koira on niin lähellä. Ja sitten se olikin liian lähellä ja Remun piti vähän haukkua Baccukselle. Jälki sujui kokonaisuutena ihan hyvin, ainoastaan se, että Remu valitsi ihmisen jäljet kahdessa kohtaa koiran jälkien sijaan on vähän huolestuttavaa. Mutta toisaalta onhan niissäkin jäljissä lultavasti koiran hajua... Juttelimme harjoitusten jälkeen, että täytyy treenata Remulla (ja miksei muillakin) sellaisia jälkiä, joilla on tehty pelkkiä kaarroksia, jotta koira oppii valitsemaan juuri koiran jäljen. Ilmaisua on harjoiteltava Remun kanssa myös. --- Toinen jälki tehtiin Alvarille. Jäljen teki Remu joka jatkoi maalille suoraan oman jäljestyksensä päätteeksi. Remu jatkoi eteenpäin n. 2-300 metrin päähän siitä kohdasta, jossa se oli saanut palkan. Remun tekemä jälki kulki melkein koko matkan samoja jälkiä kuin Baccuksen aikaisemmat jäljet, joten Alvailla olikin haastetta valita lopussa oikea jälki kun kahden koiran jäljet erkanivat. Kommentteja: Alvar lähti ikäänkuin janalta, jossa siis jo oli kahden koiran jäljet (Baccus ja Remu) sekä kahdet tai kolmet ihmisen jäljet (Nökö, Katri, Tiina). Jälki löytyi hyvin ja "starttikohdassa" Alvar tutkikin ympäristön tarkoin ja pissaili tiuhaan. Matka sujui varmasti ja tyynesti, välillä merkkaillen. Hihnan kiristyessä Alvar aina kääntyi katsomaan tulemmeko perässä ja jatkoi sitten matkaansa. Baccuksen erkanemiskohdankin se suoritti mallikkaasti ja lähti Remua etsimään. Aivan lopussa oli kohta, jossa oli useita askelia sinne ja tänne ja siinä vähän hämmennyimme. Ensin Alvar tsekkasi pistona ns. "väärän jäljen", mutta palasi sitten oikealle jäljelle (joka teki suorakulman oikealle). Se meni oikeaa jälkeä hihnan päähän, ja pysähtyi kun hihna kiristyi. Voi olla että tässä emmin liikaa - ainakaan rintamasuuntani ei ollut oikeaan suuntaan - ja Alvar tulikin sitten takaisin todeten, että "no ei sitten sinne". Näin se palasi väärälle jäljelle, ja löysi jäljen päästä Nökön. Vein Alvarin uudelleen risteyskohtaan, annoin hajun ja sitten se menikin varmasti Remun jäljelle ja antoi kelpo ilmaisun pysähtymällä ja nostamalla päätään. Minä en Remua nähnyt enkä usko että Alvarkaan näki (vai mitä sanoo Katri maalilta?). Reissu oli kuitenkin rohkaiseva ja hyvä että saimme tilaisuuden korjata virheen jäljen päässä. Jatkossa kannattaakin vielä vahvistaa sitä mitä oikein etsimme, jotta koira varmuudella hylkäisi myös tutun ihmisen jäljen ja toisaalta pitäisi varmaan tehdä hyvin paljon vain sellaista, että kulkee itse aivan sokkona merkitsemätöntä jälkeä koiraan luottaen, mutta kuitenkin siten että matkassa on opas, joka voi korjata tilanteen jos olemme tekemässä isoa virhettä.

Avainsanat: ympäristö voi virhe varmuus valita usko tässä tänne tyyli tutkimaan treenit treenata tiina tajuta sää remu reissu päästä päähän pyytää plussa penkki palkka palata opas mitä minä metsä metri me matka maisema maali lämpötila limu liikkua kävellä kuvaus korjata kokonaisuus koko koira kohdassa kevät katri jälki jäljet ilmaisu ihminen huolellinen herra haukkua harjoitus halki haju emmi alvari alvar


blogivirta.fi