Tänään on 21.08.2019 02:21 ja nimipäiviään viettävät: Soini, Veini ja Sven. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sossusta eduskuntaan! - Riitta Tynjä:

Kaupunginvaltuusto 1.12.2008/asia n:o 7/Vuoden 2009 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2009-2011/SKP:n ryhmäpuheenvuoro/Riitta Tynjä

Julkaistu: · Päivitetty:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat   Kuukausi sitten kävimme lähetekeskustelun ensi vuoden budjetista kaupunginjohtaja Anderssonin esityksen pohjalta. Valtuutetut kautta linjan olimme esityksestä tyrmistyneitä ja kaikki poliittiset ryhmät vaativat palveluihin lisää rahaa. No, hallitus lisäsi budjettiin kuutisen miljoonaa. Nyt ei talousarvioesityksessä ole yhden yhtäkään lausetta jonoista, työntekijöiden vähentämisestä, palvelutason laskusta tms. Kun täysin alimitoitettuun esitykseen saatiin vähän lisää rahaa, on kuin mustakin olisi muuttunut valkoiseksi. Anderssonin shokkiesitys oli tehnyt tehtävänsä.   Pahoin pelkään, että ikävien lauseiden poistamisesta huolimatta olemme nyt esitetyillä rahasummilla tekemässä alimitoitettua budjettia esim. sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Sellaisesta epäkohdasta valtuutettu Mari Kyllönen kirjoitti 23.8.08 Ksml:ssa toivoen, että valtuustoseminaarissa ennalta ehkäisevän työn tärkeydestä puhuneet eivät unohtaisi asiaa vaalien jälkeen. Olisikohan tässä peiliin katsomisen paikka?   Uuden Jyväskylän budjetissa ehkä kaikkein parasta on sen sisältämä mittava investointiesitys. Me tarvitsemme terveitä tiloja. Investointien kohdentaminen päiväkoteihin ja kouluihin on ihan oikein. Mutta esityksestä puuttuu kaupungin oman nuorisokodin rakentaminen aiemman, homeongelmien vuoksi lakkautetun tilalle. Moneen kertaan ja kestävillä faktoilla on tuotu esiin, että oma nuorisokoti on kannattava investointi. Nyt menot lastensuojelussa ylittyvät vuodesta toiseen, kun sijoituksia joudutaan tekemään ulkopuolisiin laitoksiin, joiden hoitopäivähinta on noussut yli 40% edellisen vuoden vastaavasta. Tälläkin hetkellä kaikki omat laitokset ovat täynnä ja jopa kiireellisiä sijoituksia joudutaan tekemään ulkopuolisiin, kalliisiin laitoksiin. Uuden Jyväskylän yhteenlaskettu ylitys lastensuojelussa on tänä vuonna yli 2 milj. Sillä summalla rakennettaisiin jo kaksi uutta Hovilaa, kun yhden 10-paikkaisen hinnaksi on arvioitu 1,2 milj.   Toinen investointi, mitä SKP esittää lisättäväksi budjettiin, on kansalaistoiminnan keskus. Jyväskylässä kyllä puhutaan kauniisti 3.sektorin tukemisen tärkeydestä, mutta kun olisi konkreettisten tekojen aika, niin tekosyitä löytyy. Kumppanuustalon homeongelmat ovat jo sairastuttaneet ison joukon ihmisiä ja tälle on saatava stoppi.   Kolmatta sektoria koskettaa kovin myös budjetin sisältämä esitys työllisyysrahojen leikkaamisesta nykytasosta 1,2 miljoonaa euroa. Esitystä on perusteltu mm. investointiohjelmalla. Totta kai se tuo työtä, mutta ehkä pääsääntöisesti niille rakennusalan ihmisille, joita työttömyys muuten olisi uhkaamassa. Työllistämistuilla taas autetaan kaikkein eniten niitä eri tavalla vajaatyökuntoisia, jotka eivät avoimelle sektorille työllisty. Toisaalta päivähoidossakin todetaan työllistämismäärärahan vähentämisen vaikeuttavan päivähoidon mahdollisuutta erityispäivähoidon järjestämiseen, kun ei voida palkata ryhmäavustajia. SKP ei hyväksy työllisyysrahojen leikkaamista nykytasosta vaan vaatii kaupunkia osaltaan kantamaan vastuunsa alkavan laman kynnyksellä. Tänään on valtuustolle luovutettu yli 500 nimen adressi, jossa myös vastustetaan työllisyysrahojen leikkausta.   Kaupungin satsaukset elinkeinopolitiikkaan sen sijaan eivät ole esityksen mukaan vähenemässä. Rahaa Jykesille, Likesille, Kihulle, Ralleille ja Paviljongille löytyy entiseen malliin. Viime maakuntavaltuustossa pohdittiin, että vaikka kuinka on rahaa laitettu eri hankkeisiin, niin työllisyys vain junnaa paikallaan. Jyväskylä johtaa suurten kaupunkien työttömyystilastoja ja eri toimien vaikuttavuudella on merkitystä. Siksi olisikin syytä selvittää, mitä esim. Jykesiin panostetuilla rahoilla saamme, mikä on niiden vaikutus työpaikkojen syntymiseen. Avustuksia Ralleille ja Paviljongille ei SKP pidä tarpeellisina ja esittää niiden poistamista.   Mielestäni olisi aika käydä keskustelua kunnan perustehtävistä. Kuuluuko niihin yksityisen yritystoiminnan tukeminen? Onko oikein, että kunta yksityistää palvelujaan, jolloin kuntalaiset ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen saamisen suhteen varallisuutensa perusteella. Tässäkin budjetissa rahaa on löytynyt yksityisen päivähoidon tukemiseen, mutta omaa toimintaa ei esitetä lisättäväksi edes sen vertaa, mitä kaupunginjohtaja oli esittänyt! Ja lapsiperheiden tilapäinen kotiapu aloitetaankin palveluseteleillä, ei kunnan omana toimintana, kuten olisi ehdottomasti pitänyt.   Budjetin yleisperusteluissa kuvataan mm. väestörakennetta ja palvelutarpeita. Vertailukaupunkeihin verrattuna Jyväskylässä on työllisten osuus väestöstä pienempi, keskimääräiset tulot pienemmät ja työttömyysaste suurempi. Eli meillä asuu köyhää väkeä. Meillä on lapsia, vanhuksia, opiskelijoita ja työttömiä runsaasti. Johtopäätöksenä tästä on, että tarvitsemme hyvin toimivia, hinnaltaan edullisia julkisia palveluja; päivähoitoa, vanhustenhuoltoa, terveydenhoitoa ja sosiaalipalveluja. Näiden palvelujen tuottamiseen tarvitaan riittävästi työntekijöitä. Budjetti sisältää kuitenkin 1%:n laskennallisen säästötavoitteen henkilöstömenoihin, jonka toteuttamiseksi otetaan käyttöön täyttölupamenettely. Tämä on ristiriidassa sen toteamuksen kanssa, että palvelutarpeen kasvun vuoksi palkataan eläkkeelle jäävien tai muuten poistuvien tilalle pääsääntöisesti uudet työntekijät. Siksi esitänkin täyttölupamenettelystä luopumista.   Ja lopuksi taloudesta. Jyväskylä tekee entiseen tapaan taas ylijäämäisen budjetin myymällä omaisuutta itse itselleen. Se ei ole kestävä tie. Sekä valtion että kunnan omin päätöksin verotus kevenee ja kunnan tulot vähenee. Toisaalta kohoavilla taksoilla tuo veronkevennys on äkkiä kuntalaisen taskusta hävinnyt. Tämä ei ole oikea linja. Maksut ja taksat kohdistuvat pienituloiseen suhteessa rankempina. Pääomatulojen saaminen kunnallisveron piiriin ja sen muuttaminen progressiiviseksi on oikea suunta, mikä osaltaan auttaa heikkoa kuntataloutta kuten myös valtionosuuksien palauttaminen 90-luvun alun tasolle. Valtion tulee tehtävien lisäksi antaa kunnille myös rahaa niiden toteuttamiseen. Tässäpä teille eduskunnassa työskenteleville valtuutetuille työsarkaa - eikä vastuuta tietysti voi väistää minkään eduskuntapuolueen valtuutettukaan tässä salissa.      

Avainsanat: suuri suunta suhde skp sisältää selvittää sektori sali ryhmä rakentaminen rakennusala raha tehtävä tasku¨ talousarvio yksityinen väestö adressi 90 voida voi verotus vanhus valtuutettu valkoinen vaikutus vaalit tässä työttömyys työtön työpaikka työntekijä työllisyys tulo toiminta todeta tila tie puheenjohtaja poliittinen piiri pienempi peili palvelu palkata 2009 hyväksyä hallitus esitys esittää entinen eläke eduskuntapuolue eduskunta budjetti auttaa asua asema antaa andersson aika myymälä muut mitä meno me mari linja leikkaus leikata lama köyhä käydä kynnys kuvata kuukausi kunta ksml koulu koskettaa kolmas opiskelija talous kestävä keskustelu keskus kaupunki kaupunginvaltuusto kaupunginjohtaja kaunis kasvu kantaa jyväskylä julkinen johtaa investointi onko omin omaisuus


blogivirta.fi