Tänään on 19.08.2019 09:40 ja nimipäiviään viettävät: Mauno, Maunu, Magnus ja Mns. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Vakoilija rakkauden talossa:

Muistoja menneisyydestä

Julkaistu: · Päivitetty:

  Kylläpäs on ollut uuvuttava viikko. Paras merkki on siinä että olen jälleen unohdellut vaikka mitä, sekoittanut päiviä ja tapaamisia. Kirjoitan asioita väärille päiville kalenteriin. Erittäin raivostuttavaa. Muuten olo tuntuu tasaisemman paremmalta. Nyt olen jopa varovaisesti terapeutin kannustuksesta alkanut miettiä mitä haluan tehdä loppuelämälläni, haluanko opiskella itselleni ammatin vai minkälaiseen työhön haluan. Viihdyn kyllä nykyisessä työssäni hyvin, mutta terapeutin sanoin minun olisi hyvä hyödyntää potentiaalini ja miettiä mitä haluan tehdä. Samalla kuitenkin pelottaa epäonnistuminen, vielä yksi niitä asioita mikä on exän jäljiltä jättänyt arpeni. Jotenkin tuntuu että jos yritän todistanko silloin että exäni oli oikeassa mielipiteessäni että olen laiska enkä kykene opiskelemaan minulle ammattia.. Ehkä toisaalta olisi aika kohdata pelko. Toisaalta kun on ollut henkisesti parempi olo tällä viikolla on tullut tietynlaisia flashbackeja. Ihan yhtäkkiä aivoihin on välähtänyt hetki avioliiton ajoilta. Aloitin kirjoittamaan näistä kirjoitusta jo pari päivää sitten mutta en pystynyt kirjoittamaan loppuun niitä. Nämä ovat olleet erilaisia kuin esim paniikkikohtaukset jossa tavallaan joudun imaistuksi takaisin menneisyyteen ja reagoin esimerkiksi johonkin kosketukseen kuten reagoin väkivaltaan ja joudun tavallaan hetkeksi takaisin siihen hetkeen. Nämä ajatus-flashbackit ovat olleet enemmän selkeitä muistoja, ja vaikka olen muistanut sen hetken tunteet en ole kuitenkaan joutunut samalla tavalla kokemaan niitä kuin aikaisemmin. Erityisen paljon mielessä on ollut se miten pieneksi ja heikoksi ja avuttomaksi tunsin itseni silloin. Miten käperryin pieneksi palloksi ja yritin löytää rauhallista soppea jotta saisin koota itseni jälleen, miten paljon kammoksuin sitä jos minuun koskettiin, ja miten halventavaa oli kun ex ei edes antanut minun koota itseäni rauhassa vaan jatkoi kiusaamista vaikka olin jo aivan maan raossa. Olen erittäin onnellinen siitä että lähelläni ei enää ole ihmisiä joiden kosketusta joutuisin kammoamaan, tai sellaisia jotka rikkovat jatkuvasti omaa henkilökohtaista tilaani vastoin tahtoani.

Avainsanat: musti mitä yrittää miettiä merkki menneisyys löytää laiska kosketus koota kokea kohdata kiusaaminen kirjoitus kirjoittaa kalenteri jälki hyödyntää hetki henkinen henkilökohtainen ex esimerkki epäonnistua avioliitto ajatus aika väkivalta viikko työ tunne tuntea päivä pelko pari paras opiskella opiskelu onnellinen olo olin nykyinen


blogivirta.fi