Tänään on 23.07.2019 04:15 ja nimipäiviään viettävät: Olga ja Oili. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
This is a lovestory.:

Kärsivällisyyttä.

Julkaistu: · Päivitetty:

Kolme päivää vietin ylhäisessä yksinäisyydessäni erittäin vähäisen puhelinkontaktin kanssa ja se tuli tarpeeseen. Kuljin taas kaupungin kaduilla yksin, haahuilin pelotta pimeässä ja raitiovaunussa hymyilin yksikseni. On hyvä tietää, että olen vielä olemassa. Eilen avasin taas oven ja sain suudelman, en mitään suukkoa. Sitten olin taas unohdettuna, kun töitä oli vielä tekemättä. Katselin ilmeitänsä, keskittymistään ja tunsin itseni pehmeäksi. Hän pyysi odottamaan vierellään, kunnes on valmis, jotta voisimme mennä yhdessä nukkumaan (teemme sitä nykyään liian harvoin: samaan aikaan sänkyyn meneminen, yhdessä nukahataminen). Lupasi tunnissa viimeistään olevan valmis, joten istuin silmät ristissä sohvalla ja katsoin naurettavaa elokuvaa, Sudden Death. Tunnin päästä riisuin kelloni ja kaiken muunkin ja kipusin sänkyyn. Hän hihkaisi hyvää yötä ja sydämeni upposi. En saanut nukahdetuksi, kun olin liian kiireinen suremaan. Hän vihdoin tullessa viereeni sain suukon niskaan ja me rakastimme. Olimme kauniita ja intiimejä, niin lähellä, että unohtaa ympäröivän maailman kokonaan. Huomista ei ole ja millään muulla ei ole väliä - riittää, kun hänen kätensä kiipeilevät vartalollani. Heräsin yksin ja tunnen itseni taas tyhjäksi. En malta odottaa huomista, että tämä on viimein ohi. Että näiden viikkojen jälkeen hän on olemassa muunakin kuin työtätekevänä stressisäkkinä. Että olisin enemmän olemassa hänellekin.

Avainsanat: yötä yksin voida viikko valmis unohtaa tuntea tunti tuli tietää sänky sydän sohva risti päästä olin odottaa niska muualla me malta käsi kiireinen kaupunki katu hän elokuva death avata


blogivirta.fi