Tänään on 21.07.2019 22:24 ja nimipäiviään viettävät: Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jonna, Hannele, Hanne, Joanna ja Jenny. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kaikenlaista mielen museoista:

Oodi internetille

Julkaistu: · Päivitetty:

Rehellisesti sanottuna en oikein osaa kuvitellakaan millaista luettelointi oli ennen internetin aikakautta. Onneksi en ole koskaan joutunut kokemaan sellaista aikaa, sillä minulle netti on aina ollut yksi keskeisimmistä työvälineistä museolla. Valokuva tai esine, samantekevää, tuskin yksikään niistä päätyy tietokantaan kauttani ilman jonkinlaista lisätietojen selvittelyä netissä. Museotyössä Google on paras ystäväni, joka löytää vastauksen melkein mihin tahansa kysymykseen: pitäisikö mieluummin käyttää sanaa päiväpeitto vai päiväpeite ; mitä epidiaskoopilla, kranioklastilla tai angioskoopilla tehdään; missä osoitteessa Muurolan parantola sijaitsee; mitä vaivaa hoidetaan metyylisalisylaatilla; milloin Lääke Oy perustettiin ja milloin se lopetti toimintansa; miksi kutsutaan sellaista käsityövälinettä, jolla punotaan nauhoja; mikä veistos on Heinolassa entisen Reumasäätiön sairaalan oven edessä; mikä oli rouva Svinhufvudin tyttönimi; mikä on Meilahden sairaala-alueen vanhin rakennus*. Ja niin edelleen, loputtomiin.   Tietysti hyödynnän luetteloidessa myös museon laajaa käsikirjastoa, mutta monissa asioissa netti on huomattavasti nopeampi ja monipuolisempi tietolähde. Se on myös yllättävän luotettava apulainen silloin, kun on kyse yksinkertaisesta perustiedosta tai silkasta sanasokeudesta. Esineiden tai valokuvissa esiintyvien henkilöiden tunnistamiseen voi toisaalta etsiä apua muiden museoiden kokoelmaselaimista. Niitä alkaa olla netissä jo ihan mukava määrä. Omakin museoni on mukana arjenhistoria.fi -verkkoportaalissa, tosin vasta pieni osa kokoelmatiedoista on saatu siirrettyä sinne.     * Kaikki esimerkit on poimittu todellisista luettelointitilanteista, joissa netistä on löytynyt vastaus kysymykseen.   Päivitetty 21.3.2011.   Pyynnöstä oikeat vastaukset kysymyksiin:   ·         Päiväpeitettä näytetään käyttävän yleisemmin kuin päiväpeittoa , joten se lienee oikeampi. ·         Epidiaskooppi eli kuvanheitin oli projektori, jolla voitiin heijastaa sekä läpinäkymättömiä että kuultokuvia. ·         Kranioklastia eli päämurskaajaa eli kallonmurtopihtejä on käytetty kuolleen sikiön pään murskaamiseen kohdussa, jotta sikiö saataisiin helpommin ulos. ·         Angioskooppi eli verisuonitähystin oli verisuonten tähystämiseen tarkoitettu laite. Se edustaa äskettäin vanhentunutta teknologiaa. ·         Entinen Muurolan parantola ja nykyinen Muurolan sairaala sijaitsee Rovaniemen Muurolassa osoitteessa Totontie 9. ·         Metyylisalisylaattia on käytetty kivunlievitykseen, mutta luotettavia tutkimuksia sen vaikutuksesta kipuun ei ole juurikaan tehty. ·         Lääke Oy perustettiin 1946. Vuonna 1958 nimi muuttui Farmokseksi, mutta tytäryhtiö jatkoi vanhalla nimellä. Se fuusioitiin Farmos-Yhtymään 1976. ·         Nauhapirta on väline, jolla voi kutoa pirtanauhaa. (Nauhoja voinee tehdä muillakin välineillä, mutta tässä tapauksessa selvittelemäni esine oli nimenomaan nauhapirta.) ·         Reumasäätiön sairaalan edustalla on Panu Patomäen veistos Lentoon vuodelta 1983. ·         Rouva Ellen Svinhufvudin tyttönimi oli Timgren. ·         Meilahden sairaala-alueen vanhin rakennus on 1910-luvulla valmistunut talousrakennus. Klinikoista vanhin on puolestaan vuonna 1934 valmistunut Naistenklinikka.

Avainsanat: päivitetty pieni perustaa paras panu oy osoite onni näyttää nykyinen ystävä nimi netti museo mukava mitä meilahti löytää lääke loputon lento laite käyttää väline voi veistos vastaus vanhin vanha valokuva valmistua vaiva vaikutus tässä tutkimus teknologia svinhufvud sijaitsee sairaala rovaniemi rouva rakennus pää päiväpeitto apua käytetty kutoa kuolema kokea jonkinlainen jolla internet google fi etsiä esine entinen ellen edusta edustaa


blogivirta.fi