Tänään on 26.08.2019 06:25 ja nimipäiviään viettävät: Ilmi, Ilma, Ilmatar, Märta ja Märit. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Petter Viiliäisen rauhan tuova taisteluvaunu

Julkaistu: · Päivitetty:

Petter Viiliäinen syntyi, Olli Koistisen selvityksen mukaan (*), "talollisen Juhana Viiliäisen ja hänen vaimonsa Kristiina Rantosen poikana Nurmeksen Saramolla 30/8 1767". Hän oli osakkaana kotitalossaan vuoteen 1809 ja omalaatuisina koetuista toimistaan jäi muistiin yrityksensä istuttaa pajuja aidaksi. Englantilaisten vuosisatoja harjoittamalla tekniikallahan tämä on ihan toimiva ratkaisu, mutta Viiliäinen taisi jättää istutukseen. Vasta luovuttuaan osakkuudestaan Petter solmi avioliittonsa  5.10.1811 toisen tilattoman kanssa. Pari vuotta tämän jälkeen, Napoleonin joukkoineen käytyä Moskovassa, Petter käveli Pietariin mukanaan piirros taisteluvaunusta ja kirjelmä keisarille. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Petter näytti kirjelmän suomenkielistä konseptia ja piirroksen kopiota Elias Lönnrotille, jonka matkakertomuksen mukaan piirustus kuvasi parihevosten vedettäviä vaunuja, jotka molemmat, sekä vaunut että hevoset, olivat rautapeltiset, linnanmuotoisen katoksen alla. Tämä peitti ne joka taholta ja oli ainoastaan maata kohden avoin. Se oli edestä suippo, mutta takaa jotenkin leveä, niin että se oli kärjestään poikkileikatun tasakylkisen kolmion näköinen. Muutamia pieniä aukkoja oli edessä ja sivuilla, mutta ne eivät kuitenkaan olleet suuremmat kuin oli tarpeellista, jotta joltisestikin niistä saattoi nähdä ja ampua. Etuosassa ja sivuilla oli teräviä rautoja, jotka olivat kiinnitetyt niihin pitkittäin ja olivat hieman leveämmät tavallista viikatetta. Kirjelmässä, joka ruotsiksi käännettynä julkaistiin Helsingfors Morgonbladissa 6.6.1834, Petter selosti, että vaunua käytettäisiin kun koko Eurooppa yhdessä hyökkäisi Turkkiin ja saisi näin aikaiseksi pysyvän rauhan. Petterin ajatukset tulivat keisarille asti tiedoksi ja tämä lähetti Petterin kotiin 500 ruplan kanssa. Tämä ei jäänyt Viiliäisen ainoaksi matkaksi vaan tiedetään hänen talvella 1832-33 käyneen Tukholmassa anomassa Oululle vapaamarkkinoita. Muistitieto kertoo muistakin reissuista, sekä siitä, että Kun hänellä ei matkoillaan ollut ruokaa eikä rahaa ja kun hän ruotsin kieltäkin vain ymmärsi, mutta ei osannut puhua, oli hän huomannut varmimmaksi ruuansaantikeinoksi sen, että vain rupesi istumaan pöydän päähän, kunnes lopulta käskettiin syömään, muiden mukana. Petter Viiliäinen kuoli 18.4.1834. Petter Viiliäisen nimi on merkitty Nurmeksen kuolleiden kirjaan kahta kertaa suuremmilla kirjaimilla kuin tavallisten kansalaisten; niin oli tapana osoittaa kunnioitusta merkkihenkilöille. Vaimo kuoli 10 / 5 1846 kerjäläisenä keuhkotautiin. (*) Olli Koistinen: Elias Lönnrotin matkat Ylä-Karjalassa paikkakunnallisilla henkilö- y.m. tiedoilla valaistuina. Suomi 3/1927

Avainsanat: olli näköinen nähdä nimi napoleon muisti moskova matka maata lönnrotin lähetti leveä käydä kuvata kuolema kuolla kristiina koko karjala jättää julkaista juhana istuttaa hän hevonen henkilö helsingfors eurooppa elias avoin ampua piirustus piirros pietari pieni petteri petter pari oulu osoittaa nurmes 1800-luku vaunu vaimo turkki tukholma tiedoksi talvi taho suomi sivu selvitys ruotsi ruoka rauha ratkaisu raha pöytä päähän puhua


blogivirta.fi