Tänään on 26.04.2019 05:28 ja nimipäiviään viettävät: Terttu, Teresa, Teresia ja Terese. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Paholaisen-Asianajaja:

Ateismi ei sovi tieteellisen metodiin

Julkaistu: · Päivitetty:

Hengellisen akateemikon palkintohyllylle voi ilmestyä kuuluisa Templeton-palkinto. 1,5 miljoonan dollarin arvoinen kunnianosoitus annetaan niille, jotka ovat Templeton säätiön mielestä edistäneet elämän henkisten ulottuvuuksien tarkastelua. Scientific American lehti haastatteli uusinta voittajaa: Marcelo Gleiseriä.  Braziliassa syntynyt 60-vuotias teoreettisen fysiikan hallitseva herrasmies oli yllättynyt palkinnosta. Tieteen popularisoimisellaan Gleiser on saanut runsaasti faneja, sekä innostanut useita opiskelemaan fysiikkaa. Se on aina palkitsemisen arvoista toimintaa. Minua kiinnosti eniten juuri se aihe, jonka Scientific American laittoi otsikkoonsa. Gleiserin ajatusmaailmassa ateismi ei sovi tieteellisen metodiin. Hänellä on syynsä luokitella itsensä agnostikoksi ateistin sijaan. Scientific American kysyy miksi hän ei ole ateisti. Gleiser määrittelee ateismin kannanotoksi, jossa uskotaan uskomatta olemiseen. " En usko vaikka minulla ei ole todisteita puolesta tai vastaan. En vain usko " kuten hän kuvailee ateismia. Gleiserin mielestä ateismi on ilmoitus jumalien olemassaolosta. Sellaisia ilmoituksia ei sovi tehdä tieteessä. Siinä hän on aivan oikeassa. Tieteessä sanottaisiin "Okei, sinulla voi olla hypoteesi, sinulla täytyy olla jotain näyttöä puolesta tai vastaan." Johon Gleiserin kaltainen agnostikko sanoo, ettei hänellä ole näyttöä jumalien olemassaolon puolesta. Samalla tiedostaen, ettei hänellä ole oikeutta sanoa mitään lopullista asiasta josta ei tiedä varmasti. Gleiser ei usko Jumalaan, mutta ei suostu sanomaan, etteikö Jumalaa voisi olla. Tuolla perusteella Gleiser asettelee itsensä ns. uusateismin ulkopuolelle. Juuri tuon takia Gleiser arveleekin Templeton säätiön kiinnostuneen hänestä. Valitettavasti Scientific American ei sisällä tietoa siitä millaiseksi agnostikoksi Gleiser itsensä määrittelee. Hän kertoo pitävänsä mielensä avoimena, koska ymmärtää ihmistiedon olevan aina jollakin tapaa rajattua. Mutta aivan samalla periaatteella minäkin ateistina tiedostan aivan saman asian. Nimittäin tuollaisilla ateismin määritelmillä Gleiser onkin aivan oikeassa. En vain itse ateistina tunnista niistä itseäni. Ateismini on erilaista. Sitten muistin, että sama ilmiö oudoista ateismin määritelmistä on toistunut aikaisemminkin. Kutsuisin noilla haastattelussa annetuilla tiedoilla Gleiseriä samanlaiseksi ateistiksi kuin kutsun itseänikin: agnostinen ateisti. Termi tuntuu jostain syystä olevan vähemmän tunnettu näissä ateismiin liittyvissä puheissa. Sama tietämättömyys toistui professori Tapio Puolimatkan aikakaudella, kun hän ei ollut tietoinen siitä miten ateistit määrittelevät itsensä. Vuonna 2011 sain kunnian paljastaa Puolimatkalle mitä tarkoittaa agnostinen ateismi . Se oli ihan hyödyllinen lisätieto professorille, joka oli ja on julkisesti puhunut ateismista. Agnostiset ateistit ovat ateisteja, koska heillä ei ole uskoa minkään jumalolennon olemassaoloon, ja he ovat agnostikkoja, koska eivät väitä jumalolentojen olemassaolon olevan periaatteessa tiedettävissä tai nykyisen tiedon valossa tietoa ei ole. Minulle se että joku sanoo olevansa agnostikko ei vielä kerro, uskooko vai onko uskomatta jumaliin. Se kertoo minulle vain siitä millainen kanta hänellä on jumalista saatavan tiedon laatuun.

Avainsanat: tiede tapio puolimatka ateismi ymmärtää yllättyä vuotias voittaja voi uusin uskoa usko ulkopuolella toiminta todiste tietoinen tieteellinen tieto termi tarkoittaa tapio tapa säätiö syntyä sinä puolimatka professori palkinto opiskelu onko oikeus muisti mitä millainen miljoona mieli lopullinen lisätieto lehti laittaa laatu kysyy kuuluisa kutsu kunnia kiinnostaa jumala julkinen ilmoitus ilmiö hän herrasmies hengellinen haastattelu fysiikka fani elämä dollari ateisti arvo aikakausi aihe


blogivirta.fi