Tänään on 18.06.2019 07:57 ja nimipäiviään viettävät: Tapio ja Ingolf. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Meänkieli

Julkaistu: · Päivitetty:

Meänkieli on eriytynyt Lapin, Peräpohjolan ja Tornionlaakson suomenpuoleisesta murteesta siinä mielessä, että mukaan on tullut vahva ruotsin osuus, joka on muutettu paremmin suuhun sopivaksi. Suomen puolella eivät vanhukset enää osaakaan ruotsalaisvoittoisia sanoja, vaikka niitä olikin entisajan murteessa melkoinen määrä. Meänkielelle on myönnetty Ruotsissa vähemmistökielen status , mutta emme tiedä pystytäänkö sitä kuitenkaan säilyttämään. Nuoret ruotsalaistuvat yhä enemmän. Meänkielisiä kirjailijoita toki on, ehkä kaikkien tuntema Benkti eli Bengt Pohjanen on huomattavin. Minulle itselleni meänkieli on läheistä, koska asuin Ruotsissa parikymmentä vuotta enkä nytkään siitä kovin kaukana. Minun on helppoa sitä ymmärtää. Siirtolaiskielessä oli yleensäkin suomalaistettuja ruotsin sanoja, joten meän kieltä oli etelämpänäkin. Meänkielellä on jo kirjallisuutta. Täällä on meänkielen sanasto , en yhtään tiedä kuinka hyväksytty se on. Verkossa on myös meänkielen sanakirja . Sen voi kiinnittää kymmenien muiden hakukoneiden tavoin kontekstityökaluun . Laitoin sinne nimenomaan osan suomi-meänkieli. On hauska katsoa mitä muhevia nimityksiä suomen sanoilla on meänkielellä, mutta suurta käytännön merkitystä sillä tuskin on, meänkieli on valitettavasti kuriositeetti, ainakin omasta mielestäni. Voi kirjoittaa suomen sanoja tai hakea esim. sanalistoista ja katsoa mitä sanakirja niistä sanoo - jos se on kruksattuna esillä.  Löysin verkosta meänkielen kurssin . Se on tehty lämmöllä ja huumorilla ja sitä on mukava kuunnellakin. Siinäpä ohjelmanumero vanhusten kerhoon, jota olen pitämässä. Näkymää voi suurentaa Ctrl+hiiren pyörällä. Klikkaamalla isoa puukstaavia K:ta pääsee opiskelemhaan kielioppia vähän vakavammin. Jos palataan Tornion kieleen, täällä on verkossa sanastoa. Siitä lisää aineistoa kerhoon. Oikeastaan kaikki on minullekin tuttua, vaikka tulenkin Keski-Lapista. Meänraatiosta voi kuulla tuoreelhan meänkieltä. Tema Modersmålissa myös. Kveenit ovat pääasiassa Torniojokilaaksosta ja Peräpohjolasta Pohjois-Norjaan muuttaneiden jälkeläisiä. Heidän kielensä muistuttaa paljon tietysti meänkieltä, mutta norja on siinä vertauskieli kun meänkielessä se on ruotsi. (p)ruukata = olla tapana häätyä = täytyä hunteerata = miettiä kläppi = lapsi kahveli = haarukka siutti = ohi vasiten = varta vasten, juuri sitä varten havil(l)inen = joutava/sopiva johonkin tiettyyn tarkoitukseen (p)raatata = puhella hööli = antelias, runsaskätinen, vieraanvarainen nuupahtaa = väsähtää, laskeutua levolle keritä = ehtiä, joutua kisuta = leikkiä, kisailla sinni = sisu sortti = laji kehata = viitsiä falskata = vuotaa viskutella = kuiskutella visto = ruma, vastenmielinen, ällöttävä, kauhea, pelottava häävi = ei juuri minkään arvoinen viruttaa = huuhtoa luppoaika = joutoaika visuta = olla visu, säästää perso = ahnas, herkkusuu, nautiskelija (k)ranttu = valikoiva äkätä = huomata, tajuta Meän kielen skuuppilinkkejä Aikaisempi kokoomukseni Lapin sanastosta Opiskele tavallisimpia Lapin sanoja Quizletin avulla. Meänkielestä juttu Virittäjässä . Meän kieltä Elävässä arkistossa Kaikkien torniolaisten tuntema pullo-Eki, Elävässä arkistossa , Jari Vesan, toisen Tornion kultapojun haastattelemana Liitän Lapin linkeistäni sinne keräämääni Lapin sanastoa: Harmaasuden Lapin sanastoa. Tunturisuden porosanastoa Lanko-Pekan sanoja Tengeliöstä Tällä keskustelupalstalla kerätään Keski-Lapin murresanoja. Lapinkävijän sanakirja, pdf Lapin sanoja erillisenä juttuna Tunnistatko nämä Lapin murresanat Peräpohjalaisten murteiden piirteitä Rovaniemen murrenäyte Torniossa et selviydy pelkällä suomen kielellä. Ainaki nämä tornionlaakson murresanat häätyy käsittää: HAVILINEN = tarpeeton, joutilas "Laita haviliset vaatteet." HELLU = heila, tyttö- tai poikaystävä "Onkos sulla hellua?" HUILATA = laskea pulkalla, levätä "Sukset huilaavat hyvin.", "Emmekhän huilaa vähän." HÄÄTYÄ = täytyä "Minun häätyy lähteä " KASUTA = kasvaa "Äkkiäpä se kasusi." KEHATA = uskalla, rohjeta "En mie kehtaa." KIEKKA = kierros "Mie juoksin kaks kiekkaa." KIIKKUA = kiivetä "Pois kiikkumasta!" KLÄPPI = lapsi "Kläpit pois jaloista, menkää keihnoone!" KLAPPAPUURO = vispipuuro "Tässä olisi tuoretta klappapuuroa." LAITTAA = hankkia "Mie laitoin uuet verhot." MYRÄKKÄ = lumipyry "Myräkkä on nyöräsäistä pahinta sorttia." MÄRSÄTÄ = itkeä NUKKUA PONHIIN = nukkua liian pitkään OOKATA = ajaa, olla auton kyydissä. "Läheks ookaahman?" PERUSTAA = olla kiinnostunut "En mie perusta sinusta/sinun puurosta." PIÄTTÄÄ = pitää kiinni, pitää puolensa POIKKINAINTI = naimisiinmeno rajan yli suomalaisten ja ruotsalaisten kesken POLTTIAINEN = nokkonen "Polttiaiset pitäs leikata." PORISTA = keskustella "Met porisimma ainaki tiiman (tunti)." POTKURI = potkukelkka "Nyt on hyvä kelkkafööri (keli)." POTTU = peruna "Uusia pottuja ei voita mikhän." PUKATA = työntää esim. polkupyörää "Mie olen pukannu pyörää sölkä vääränä." PÄIKSEEN = ilman välirahaa "Vaihethaanko päikseen?" PÄINTIÖHNÄÄN = yhtenään "Se on päntiöhnään kaupungissa." PÖLÄTÄ = pelätä "Se ei pelkää kö jumalaa." PÖRRÖ = hullu "Siehän olet aivan pörrö (outo)." PÖRSSI = lompakko "Piä pörssistä huoli!" PÖSSI = hullu "Pössikö sie olet?" RAPEA = suunilleen "Se maksaa rapean euron." PRUUKATA = olla tapana "Pruukaaksie nukkua pitkhän?" SAIKATA = toimia huonosti/väärin "Se meni aivan saikkaamiseksi." SINKUA = venyä "Oletpä sie sinkunu." SINNI = sisu, sitkeys. "Älä sinnittele!" SIVAKKA, SIVAKOIDA = suksi, hiihtää "Mutta jopa oli hyvä sivakkafööri." SUIJJUA = vääntyä, taittua "Suihautapa vielä vähän." SÖLKÄ = selkä "Tämä tikkuri on sölästäki komia." TIKKURI = villapaita "Mie ostaisin tikkurin simhauksella (vetoketjulla)." TYÄR = tyttö, tytär, nuori nainen VAIHETTAA = vaihtaa "Vaihethaanko päikseen?" VARES = varis "Onkhan se etelän vares?" VASITEN = varta vasten, tarkoituksella, tarkasti VASITTU = tiettyyn tarkoitukseen tehty/sopiva "Aitassaki oli aivan vasittu lukko." VETASTA = vetää, vetäistä VIITTIÄ = jaksaa "en mie viitti lähteä" VINKKA = tuuli VISKUTELLA = kuiskata VISTO = omituinen, pahannäköinen , pelottavan ruma "Minua vistotti." VISUTA = säästää YHÄKSEEN = yhtenään "Se kävi yhäkseen meillä." Kielioppi Ei ole kukhan koskhan sanonukhan, että H panhan joka paikhan. Tornionkielen sanakirja Johdanto Sanakirja perustuu omiin havaintoihini muualta Suomesta tänne muuttaneena ja asuttuani täällä jo neljännesvuosisadan. Sanastoon valittujen sanojen käyttö ei välttämättä rajoitu Tornion seutuun, mutta on täällä yleisempää kuin erityisesti etelässä, jossa kuulijalle oudot sanat "sattuvat korvaan". Tornion kieli kuuluu peräpohjalaisiin murteisiin ja on läheistä sukua Ruotsin puoleisen Tornionlaakson meän kielelle. Myös Suomen puolella murteessa on runsaasti samoja ruotsalaisperäisiä lainasanoja kuin muissa länsimurteissa mutta vähemmän kuin meän kielessä (lue lisää meänkielestä). Tornion kieli sisältää paljon aineksia myös lapin murteesta. Lukuisat sanat muistuttavat suomen kielen sanoja, mutta tarkoittavatkin usein jotain aivan muuta, mikä kuulostaa usein huvittavalta suomalaisen korvissa. Tornion kielelle on ominaista vanhan aineksen säilyminen muuttumattomana vuosisatojen ajan. Torniossa näyttäisi olevan systemaattinen yhdyssanojen osien erilleenkirjoittaminen tavallista yleisempää. Pari esimerkkiä:  Internetin chatissa teksti: "Hakemus paperit oli hukassa - joku kesä harjoittelija sihteeri."  Toinen omituinen yhdyssanalöytö erään teollisuuslaitoksen ruokalistassa: Kolmen kaalenkeitto Verbin 3. persoonan preesensissä on säännöllisesti sanavartalon konsonantin kahdennus, minkä vuoksi kuulostaa siltä kuin puhuttaisiin aina konditionaalissa, esim. "mennee, tullee" (suom. menee, tulee). Sama konsonantin kahdentuminen esiintyy myös substantiiveilla, esim. "Käypi katteeksi" (suom. käy kateeksi), " Tullee kallaa", (suom. tulee kalaa), tehhään = tehdään. Sama piirre esiintyy myös savon ja oulun murteissa. "Hoon päälle" puhuminen on yleisempää Tornionjokivarressa pohjoiseen mentäessä ja muualla Lapissa. Passiivin preesensin h noudattaa samaa kaavaa kuin eteläpohjanmaan murre, esim. mennähän => menhän, ollahan => olhan (tai menhä ja olha). Omituisempaa on hoon lisääminen pitkien vokaalien keskelle: "Tehetkö sen? Jo vain mie tehen." Toisinaan hoon käyttö on melko epäsäännöllistä tornionkielessä: "syöhmään, sauhnaan, kolhmeen". H:n käytöstä on tehty kielitieteellisiä tutkimuksia, ks. Vaattovaara ja Mantila, ns. Lappi-stigma: menhän methän. Muita konsonanttien käytön erikoispiirteitä on infinittivimuodossa: juossa, pessä pro juosta, pestä.  Lopuksi vielä meänkielinen lausahdus, joka voisi olla tornionlaaksolaisten motto: "Ei se kannatte olla ylön varma. Soon kohta parempi ko vähän hunteeraa." Monet ovat lähettäneet sanaehdotuksiaan, mutta olen jättänyt lisäämättä sanastoon länsimurteissa yleisiä ja laajasti muuallakin tunnettuja (usein ruotsalaisperäisiä) sanoja kuten kahveli, kihveli, ranttu, nisu, valskata, nästyyki, teefati ja kartiini. Samoin olen jättänyt listalta yleiset puhekielen sanat kuten rapakaari ja ryökäle. En ole lisännyt sellaisiakaan sanoja, joiden merkitystä en tiedä, ja joiden merkitystä ei ole selvitetty ehdotuksissa, esim.: karehtua, kisuta, kooli, jöö, hollari ja tursata Suurkiitokset kaikille torniolaisille ja ex-torniolaille avustajille sanaehdotuksistanne ja huomautuksistanne! Sanahakemisto •aikunen - saaha aikuseksi •emäntä •grilli (29.8.06) •havillinen •heijata (18.10.05) •hellu •hilla (29.8.06) •het •huilata •häätyä •jähiä (18.3.06) •jänes (22.11.05) •joppaus (27.7.05) •junan tuoma •kaale •Kainuu, Kainuunjoki •kaltto (21.11.05) •karkotettujen alue •kasuta •kehata •keskessä •kiekka •kiikkua •kilauttaa •kilolasit (29.8.06) •kläppi •knapsu •kossi (5.8.04) •kuikuilla (27.8.06) •kylästellä •laittaa (11.5.04) •lappapuuro •leeti (17.6.06) •loova •luve (21.6.04) •maiva •muutampi •myräkkä •märsätä •nasahtaa (18.11.04) •nukkua ponniin •nöyrä •ookata •parkua (18.10.05) •perustaa (20.10.04) •piettää •pikkuhousut (29.8.06) •pirhauttaa, pirrauttaa (5.8.04) •poikkinainti, naia poikki •polttiainen (30.5.04) •porista, porisuttaa •potkuri •pottu •pukata •puolain (17.6.06) •puuhastella •pystö •päntiöhnään •pää, panna asia jonkun päähän •pöljätä •pörrö •pörssi •pössi •rapea •raponen (30.11.04) •rokastaa, rokastus •rookki •ruukata, pruukata •suvi •saikata •sinkua •sinni •sivakat, sivakoida • sölökä (17.6.06) •suijjua •taakottaa (12.1.2006) •tikkuri •tukka •tyär(ä) •vaarain (17.6.06) •vaihettaa •vaimo •vares (22.11.05) •vasiten (4.8.05) •vasittu •vastoin päin •veikkosten (2.12.06) •vetasta (11.05.04) •vietellä •vinkka •viskutella •visto (4.8.05) •visuta •yhäkseen Selitykset ja esimerkit A 1.aikunen, saaha aikuseksi = saada jtk aikaan, aikaiseksi "Saa nähä, mitä ne saa aikuseksi" E 2.emäntä = vaimo (aviopuoliso), vrt. vaimo 3.grilli = makkarakioski 4.havillinen = tarpeeton, joutilas, johonkin välttävä. "Siehän olet havillinen tähän hommaan" (Joudat tekemään...) 5.heijata = heilahdella, vaihdella, huojua 6.hellu = heila, tyttö- tai poikaystävä. 7.hilla = lakka (marja) 8.het = he (mon. 3. persoonapron.) "Het tehit sen." = He tekivät sen. 9.huilata = kulkea virran viemänä tai laskea kelkalla/suksilla mäkeä 10.häätyä = täytyä "Mie häyn sanoa ette..." 11.jähiä = viivytellä, jahkailla "Itse jähin sen lähettämisen kanssa." 12.jänes = jänis 13.joppaus = salakuljetus (Tornionlaaksossa kulttuuriperinteenäkin arvostustettu elinkeino, josta on tehty oopperakin) 14.junan tuoma = a) muualta Tornioon muuttanut, b) etelän hiihtolomalainen  Termillä on selvä negatiivinen arvolataus - "junan tuomien" vuoksi kuulee sanottavan jopa vanhan hyvän ajan Tornion menneen pilalle.  Joku vanhus (yli 50 v) puolestaan muistelee: "Ennen täällä tunsi jokaisen vastaantulijan - nyt enää joka toisen."  Ihanne(hiihtoloma)turisti olisi sellainen, joka lähettää vain rahat, mutta ei koskaan tule itse paikalle. Periaatteesta on hiukan tingitty ja siksi toivotaan Kemin lumilinnankin houkuttelevan turisteja. K 15.kaale = taimi, (kaali?) "Potut on jo kaalella." 16.Kainuu, Kainuunjoki = Kalix, Kalixjoki (Ruotsissa Norrlandin maakunnassa 50 km Torniosta) 17.kaltto = kalteva, kallellaan 18.karkotettujen alue = muualta tulleita terästehtaan työntekijöitä varten rakennettu asuntoalue kaupungin reunalla. Tämäkin on negatiivinen ilmaisu, jolla ilmennetään vierasvihamielisyyttä. 19.kasuta = kasvaa (prees. kasuaa, imperf. kasusi) 20.kehdata = viitsiä, jaksaa. "Nostatko sen säkin peräkärryyn! En mie nyt kehtaa." Tästä on torniolaisen huomautus, minkä mukaan sana ymmärrettäisiinkin normaalisti, s.o. uskaltaa rohjeta. 21.keskessä = kesken "Se on vielä keskessä." 22.kiekka = kierros "Mie hiihin kolome kiekkaa." 23.kiikkua = nousta, esim. hinta, käyrä jne., ei siis tarkoita hinnan tai käyrän heilahtelua (kiikkumista) vuoroin ylös ja alas. 24.kilauttaa = soittaa puhelimella. "Mie kilhautan sulle." 25.kilolasit = aurinkolasit 26.kläppi = lapsi (ilm. yleislappilainen sana) 27.knapsu t. napsu, naismaisesti käyttäytyvä tai pukeutuva miespuolinen henkilö 28.kossi = lohenpoikanen 29.kuikuilla = hakea, etsiä jotakin. Rautakaupan henkilö asiakkaalle: "Kuikuile tuolta hyllyjen luota." 30.kylästellä = käydä vierailulla. L 31.laittaa = hankkia "Pekka laittoi uuen auton." 32.lappapuuro = vispipuuro 33.leeti = pitko 34.loova = laatikko M 35.luve, olla lupeissa = olla odotettavissa "TE-keskuksen avustusta on lupeissa hankkeelle 216000 euroa" 36.maiva = muikkua isompi, siikaa pienempi Perämeressä elävä lohikala (aito muikku on pienikokoisempi ja esiintyy vain järvissä) 37.muutampi = muutama "Hyä hillanpoimintakeli - ei ole ko muutampi sääski." = Hirveästi hyttysiä lakkasuolla. 38.myräkkä = lumipyry 39.märsätä, kläppi märsää = itkeä, lapsi itkee N 40.nasahtaa = osua kohdalleen "Nasahti Lotossa 6 oikein." 41.nukkua ponniin = nukkua pommiin, täkäläinen muoto on väärin kuultu lainasanonta 42.nöyrä = vaatimaton, vähään tyytyväinen "Pottu on nöyrä kasvi " 43.ookata = olla kyydissä mukana, vrt. ruots. åka "Olen lähössä Luuleoon, lähekkö ookammaan?" P 44.parkua = valittaa, itkeä 45.perustaa = olla kiinnostunut, tahtoa "Emmä met perusta." 46.piettää = pitää "Me pietettään omistajan puolta" (24.6.04) 47.pikkuhousut = shortsit 48.pirhauttaa, pirrauttaa = soittaa puhelimella, vrt kilhauttaa 49.poikkinainti = naimisiinmeno rajan yli suomalaisten ja ruotsalaisten kesken 50.polttiainen = nokkonen 51.porista = keskustella, porisuttaa = jututtaa "Siitä häätyy porista Pentin kansa.". "Häätyy porisuttaa Penttiä." 52.potkuri = potkukelkka (vrt. lentok. propelli) 53.pottu = peruna, myös kaikissa yhdyssanoissa: pottumaa, pottumuussi. Katso myös kaale 54.pukata = 1) työntää, esim. potkukelkkaa 2) synnyttää "pukkasi lapsen" 55.puolain = puolukka 56.puuhastella = puuhailla jotakin, tehdä työtä (vrt. yleiskielessä vähättelevä merkitys puuhastelu) 57.pystö = pysty "Pietä pää pystössä!" 58.päntiöhnään = yhtenään, "Siitä puhuttaan päntiöhnään." 59.pää, panna asia jonkun päähän = panna jonkun syyksi 60.pöljätä = pelätä, ei siis johdannainen sanasta pöljä (vrt. pörrö). "Et suinkhan sie pölökää? Jo vain mie en ainaskhan pölökääkkää." 61.pörrö = hullu. "Olekkos aivan pörrö" ei tarkoita, että sinulla olisi hiukset pörröllään. 62.pörssi = rahakukkaro, lompakko 63.pössi = hullu "On pössi mies." R 64.rapea= runsas, reilu jne määrästä puheen ollen (vrt suomeksi rapea näkkileipä) "Pakkasta on rapeat 20 astetta." 65.raponen = häävi, vrt rapea "Ei se ollut raponen saalis." 66.rokastaa (roastaa) = kalastaa painolla varustetulla heittosiimalla, jossa on useita isoja koukkuja (nykyisin kielletty pyyntimenetelmä) 67.rookki = oven haka (koukku, vrt. ruots. krok) 68.ruukata, pruukata (meän kieli, vrt. ruots. bruka) = olla tapana "Ruukaaks sie käyä Jantusela?" S 69.saikata = toimia huonosti/väärin 70.sinkua = venyä 71.sinni = sisu, sitkeys. "Yritä sinnillä vaan!" 72.sivakka, sivakoida = suksi, hiihtää "Mie kävin illalla jäällä sivakoimassa. " 73.suijjua = vääntyä, taittua 74.suvi = suojasää, ei siis kesä (ilm. yleislappilainen sana) 75.sölökä = selkä  T 76.taakottaa = merkitä ylös, pitää kirjaa 77.tikkuri = villapaita, "Yhen tikkurin kesä", normaalin lämmin lapin kesä, kun yhdellä villapuserolla tarkenee. 78.tukka = häpykarvat (lähinnä koululaiskielenkäyttö) 79.tyär(ä)= tyttö, tytär, nuori nainen V 80.vaarain = vadelma 81.vaihettaa = vaihtaa (keskenään). "Vaihetehhaanko?" 82.vaimo = nainen vrt emäntä 83.vares = varis 84.vasiten = varta vasten, tarkoituksella 85.vasittu = tiettyyn tarkoitukseen tehty/sopiva ("Siihen pittää olla vasittu työkalu") 86.vastoin päin = päin vastoin 87.veikkosten = toki, totta kai, tietysti "Ei veikkosten", vrt. "Ei ainaskhan"; "Jo veikkosten". vrt "Jo vain" 88.vetasta = vetää, vetäistä "Vetase oven kahvasta." 89.vietellä = viettää esim. juhlaa 90.vinkka = tuuli "Ulukona käy kova vinkka." 91.viskutella = kuiskata "Tuu tänne niin mie viskuttelen sulle." 92.visto = omituinen, oudon-, pahannäköinen (tavallinen sana muuallakin Suomessa) 93.visuta = säästää (kuluja) "Nykyhään visuttaan kaikesa." 94.yhäkseen = yhtenään "Joo ei se oo Linuxi mikhän ko yhäkseen kaatuilee." Meän kielen sanojen selityksiä Paikan nimiä AALIS Lapin ailes--> pyhä. Voi olla myös Lapin länsi tai lihava AAVASAKSA Suomen aava, aukea, paljas + Skandinavian sax --> kallio, siis aavakallio AJANKI Lapin àja, àdjaka --> lähde, kaltio . Voisi olla aijnki --> otus, riista ALPOS Lapin al'pas --> ilves JOLMA Lapin tjoal´me --> salmi. Lyhyt joki järvien välissä KAARANES Lapin karanas --> korppi KAVANTO Lapin gàrva --> rantakaarre . Kaavanne, rannan kaartuma KENTTÄ Suomen kenttä --> leiripaikka veden äärellä. Kalakenttä, karjan kesäpaikka, porolappalaisten oleskelupaikka KIETTIMEN- SAARI Lapin kieddse --> pieni, ahdas. On myös lyhyt joki KONTTA Lapin kodde --> peura KOUTUS Lapin kuontu, koutua -->keski - keskellä sijaitseva KRUNNI Ruotsin grund --> kari, matala saari, usein veden alla KULHAA Suomen kullas, kulha --> kumpu, kukkula , vaarainen maa, Lapin guvhli, kuhmu KURKKIO Suomen kurkku --> Kapea koskimainen vesiputous, kapeikko joessa KURSU Lapin gorze --> kuru. Kapea jyrkkärantainen laakso. Pieni pystyreunainen kuru KYPÄS Lapin kiehpes --> keuhkot LANKO Lapin laggo --> pitkä. Ruotsissa lång; olisko langiki eli letku jotakin LETTO Pohjaton suo --> levä LEUKUMAA Lapin lieuke --> niemi. Vaaran nokka, joka pistää veteen LIA Joen siirtyvä saarimatala --> Lika LIEKO Uponnut, vettynyt puu LIINANKI Lapin lidna --> huuhkaja LOHI Taimen. Lohijärvi oli Mataringin Laxin talon nautintajärvi. Laxin talosta tuli myös Lohijärvelle uudisasukkaita. LUHTA rantaniitty, alava maa, saraniitty, saraheinä LUMIO Lapin luompma --> ontto, ontelo rannassa. Veden syövyttämät reiät usein majavan kaivamia LUOMALA Suomen luoma --> puro. Järven rannan tuulelta suojainen lahti tai veden syömä poukama LUONIO Lapin luonjas --> kohiseva. Voimakas valittava ääni LUUKKO luukas, etunimi LYLY kova puu, lyly eli jahnus, myös muinaissuksi MAJAMA majava. Katso Lumiojoki; lähtee Majamajärvestä MARSIO Lapin màrsu --> kalakori MARTIMO Lapin marte --> näätä MELLA Lapin mielle --> hiekkatörmä MELTOS Lapin sjmiltje --> mäki, jyrkkä rinne MIEKO Voi auttakaa! Veneseuran nimikkojärvelle ei löytynyt vastinetta! MOINA Lapin moonja --> perä. Entä noita? NILINOTTA Varastoaitta = nili ja Otta = otsa ORHINSELÄN- NIEMI Ori -->Orhinsölkä OULU Lapin oului -->Sohjo, sulanut lumi, keväisin jään päälle noussut vesi. Ullivesi PAHTA Jyrkkä kallioseinämä vaaran kyljessä PAKIS Hietapakka, kumpu, töyräs, pakka PALKIMEN- SAARI Palkia, laiduntaa PASKA Pehmeä, liejuinen PESSA Lapin piesse --> pesä, myös pies`se --> tuohi PIEKKOLA piekko, Pietari. Piekkolan talo Matarengissä PIESKÄ Lapin pieske --> kapea kannas, yhdistää leveän niemen mantereeseen PORTIMO kärppä PUOLAMAA Lapin puollat --> palaa RAAKKO raakku --> järvi-, jokisimpukka RAANU Viikinkien purje --> seinävaate RATTOS Lapin ráttas --> kylmä, kun puhutaan vedestä REVONNIEMI ketunniemi, repo on karjalainen muoto ketusta ROMAKKA laaja iso maa, usein kivinen ROUKO roukoniemi, johon järvi roukkoaa jäitä. Myös niemi johon porot on kesäpaimennuksessa tuotu lepäämään ja lypsettäväksi. Poro roukuu eli ääntelee RUONA Lanapyydys, nieluton rysä. Kalan kevätpyyntipaikka RÄPÄKKÄ Suomen räpäkkä, rupakko --> vesilammikko; Lapin rääpis --> louhikkoinen RÖKÄS kiiski; Rökästieva (Säntin Jukan kesäkenttä) siis kiiskiharju SAIN sadin, loukku, pyydys SATTA Lapin sadde, satte --> hiekka, hieta SIRKKA Karjalainen tsirkka --> pieni. Matala kuten sirkkataimi . Sai vain sirkkoja eli pieniä kaloja SOJONEN Miehen nimi soja Olisiko sojottaa, osottaa? SOMPANEN Sauvan sompa? TARRA Tarri --> lyhyt männyn käkkyrä TENGELIÖ Voisiko olla Stängö --> sulkusaari tai stängå -->suljettu joki? Vesistön suulla on suuri poikittainen saari. Vanhastaan myös alajuoksun joen pätkät oli nimetty erikseen kuten Miekojärvestä ylöspäin, Sirkkakoski, Konttajoki, Aalisjoki. Alajuoksun rimpsuhan kuului: Tengeliö-, Luonio, Tieva- ja Pessajoki. Edellä esitetystä huolimatta Tengeliö voi olla Lapin sanoja. Otettaisko taas alajuoksun joen nimet tosi käyttöön, hä? TORAS Lapin toares --> sivussa sijatseva, sivujoki. Myös doaris --> poikittainen TÖRMÄ, TÖRMÄS, TÖRMÄNEN jyrkkä rinne ULKU Pitkä kuorittu ohut puu, riuku. Ulkuniemi- ja hieta, jossa ina kuivattiin ulkujen päällä. Myös haukien kuivaus talvikalaksi VEKARA Suomen lähtöjä. Väärä käyrä esine, väkämäinen ase, nuoli VIETONEN Lapin viettar --> korkea hiekkaranta VUOSKU Lapin lähtöjä --> ahven YMMYRIÄISEN- JÄNKKÄ pyöreä suo Vesistöön liittyviä nimiä HAUTA Syvänne HETE Lähde suolla KALTIO Lähde kovalla maalla, pohjavesipurkaus vedessä --> Kylmänkaltionlahti KÖNGÄS Jyrkkä koski, putous, linkka. LOMPOLO Läpivirtaava järvi, jokijärvi NIVA Vilkas virtapaikka joessa RIIPI Lampi, soistunut SAIVO Kirkasvetinen VUONO Salmi, kapeikko Soihin liittyviä nimiä AAPA Puuton suuri suo JÄNKKÄ Suo RIMPI Upottava suo SAAJO Suosaareke VUOMA Suuri puuton suoalue vaaramaiden välissä Maastoon liittyviä nimiä JUPPO Teräväpiirteisempi kuin jupukka, sokeritoppa JUPUKKA Patamainen vaara KAIRA Suurten jokien välinen metsäalue, erämaa, kiveliö, selkonen. Myös kaista vaatekappaleessa, kiila. KERO Paljas pyöreä vaaran - tunturin laki. KIVELIÖ Asumaton suuri erämaa, selkonen LIIKA Vaaran jatke, lisä MUOTKA Vesistöjen välinen kapea vetokannas RAKKA Kivikko, pirunpelto ROVA Korkeahko harvapuustoinen kivikkoinen maa, vaara, usein vanha paloalue TIEVA Kunnas, matala pitkänomainen harjanne, harju VINSA Vaaran liika, usein rehevä maa

Avainsanat: työntekijä meän kieli ääni ymmärtää väärä voimakas voi visto vispipuuro virta villapaita tytär tyttö tuuli tutkimus turisti tunturi tuli tukka tornio teksti tarra tarkoitus talo tajuta taimi taimen tahtoa säästää sääski viikinki viettää vetää vesi vesiputous verkko verkossa verho varma varis vanhus vanha vaimo vaihtaa vahva vadelma synnyttää suvi vaatteet vaara v tänne paska pari puoli pullo puhelin pro suuri suomi suomeksi suomalainen suojasää suo suku suksi status soittaa sivu suu potkukelkka poro porista poikaystävä pohjoinen pitää pietari pieni pienempi peura pesä pestä perä perustaa peruna persoona pentti pelätä pelottava pekka pehmeä pdf siika sihteeri shortsi selkä savo sana sanasto sanakirja salmi saari saalis saada ruotsi ruotsalainen ruma rovaniemi rinne reuna rapea ranta rajan raha pörssi päähän pää pyörä pyöreä pyhä puu puro puolukka sisältää sisu sirkka sinä kielioppi kieli kevät keuhko kesä keskustella sijaitsee keskus kerho kenttä kaupunki kauhea katsoa katso kasvi kasvaa karjalainen melkoinen marsu maksaa maalla maa länsi lämpö lämmin lähteä lähde lyhyt luukas luoma lumipyry lumi lukko lompakko lohi lika lihava leiripaikka leikkiä leikata laskea lapsi lappi lanko lampi lakka laki laji laittaa lahti laatikko laakso laaja käydä käsittää kärppä kyyti kylmä kuulla kurssi kurkku kunnas kulkea kova koukku koski korppi korkea kontekstityökalu kirjoittaa kirjallisuus kirjailija kierros paperi panna paljas palaa paino oulu otus osua ori omituinen omistaja nöyrä nuori kari kansa kala kallio kaira kainuu kaava jää järvi nuoli nukkua jänis juttu juosta juna noudattaa norja nokka nimi niemi negatiivinen nainen mänty mäki muutama muualla murre muoto mukava muistella muikku motto mitä miettiä mies merkitä merkitys jumala hylly huumori huomata hullu hukassa hiukset jukka juhla joutua jolla joki hinta hilla hiihtää jokiu jari jalka jaksaa itkeä itku iso ina ilves alue ajaa aines aineisto ahven 90 ilmaisu ilta hyväksyä hyttynen hiekkaranta hiekka henkilö hauta hauska harju hankkia hakea haka haarukka grilli ex euro etsiä etelä esine esimerkki erämaa entisaika emäntä elävä ehtiä bengt aurinkolasi asua aste asiakas ase


blogivirta.fi