Tänään on 22.05.2019 19:49 ja nimipäiviään viettävät: Hemminki, Hemmo ja Hemming. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Alternative Arboretum:

Kevät ja kasvukauden alku 2019 - Sää- ja luontoseurantaa maaliskuulta alkaen ja analyysiä ensi viikon 16 (15. - 21.4.) todennäköisestä erittäin voimakkaasta lämpöaallosta...

Julkaistu: · Päivitetty:

Nyt on kulunut suunnilleen kuukausi edellisestä blogikirjoituksestani , joten ajattelin aktivoitua tällä kertaa kertomaan lisää sää- ja luontoasioista, ennen kuin alan postailemaan kirjoitusjonossa olevia Suomen eduskuntavaaliteemaisia aiheita - eli katsotaanpa tässä sitä, miten kevät on alkanut etenemään ja tulee etenemään jatkossa Etelä-Suomessa! Sitten viime kerran on ehtinyt tapahtua säässä ja luonnossa jo melko paljon: pääpiirteissään sää- ja kevätkehitys on sisältänyt seuraavaa >> Pienen takatalven jälkeen maaliskuun 14. - 17. päivinä Suomen länsipuolella vallitsi laajaa matalapainetta osakeskuksineen, minkä ansiosta kostea ja leuto etelävirtaus pääsi vaikuttamaan kevättä vähitellen ja hitaasti aloitellen: tilanteessa oli jatkuvasti runsaspilvistä, ajoittain utuista ja sumuista ja lämpötilat asettuivat nollan vaiheille ja ajoittain parisen astetta plussalle. Sitten kuun 17. ja 18. päivien välisenä yönä lounaasta tullut voimakas matalapaineen osakeskus toi runsaampaa vesi- ja räntäsadetta sekä hetkeksi reilummin plusasteita, mutta matalapaineen jäätyä täyttymään Suomen ylle sen jälkipuolella pääsi kuun 19. päiväksi pieni annos vähän talvisempaa säätä. Kuitenkin jo seuraavana päivänä alkoi entistä reippaampi kevään eteneminen, kun kuun 20. - 24. päivien ajaksi matalapaineet siirtyivät pohjoisemmalle reitille ja korkeapaine asettui Keski-Eurooppaan. Tämä mahdollisti Suomeen vaihtelevaa, mutta hyvin leutoa länsivirtausta, missä heikot sadealueet, hetkittäinen auringonpaiste ja Föhn-tuulet vuorottelivat. Tässä vaiheessa päivälämpötiloissa ylitettiin laajasti monena päivänä +5 astetta ja paikoin saavutettiin +10 astetta. Pilvisinä öinä yölämpötilakin pysyi hitusen plussalla. Sitten kuun 25. - 27. päivinä oli vallitsevaa matalapaineen jälkipuolen kylmä luoteisvirtaus, mutta se ei äitynyt mainittavasti takatalviseksi, koska sää pysyi vähäpilvisen vähäsateisena, jolloin 26. päivän lumikuuroista ei syntynyt mainittavia uusia lumipeitteitä. Yöpakkaset silti palasivat ja sisämaassa oli -5 ja -10 asteen välisiä minimilämpötiloja. Päivälämpötilat olivat hitusen plussalla. Tavanomaista nopeampi kevään eteneminen palasi sitten taas kuun 28. - 30. päiviksi, kun korkeapaine asettui taas Keski-Eurooppaan ja voimakasta matalapainetta vallitsi Pohjois-Atlantilta Jäämerelle. Näin hyvin leuto länsi-lounaisvirtaus palasi ja siinä pilvisyys oli vaihtelevaa mahdollistaen kuitenkin ajoittain sellaista hyvää auringonpaistetta päivisin, että päivälämpötiloissa ylitettiin jo monin paikoin +10 astetta ainakin länsiosissa. Maaliskuun viimeinen 31. päivä oli sitten poikkeus, kun lännestä Etelä-Suomen ylitti pieni matalapaineen osakeskus sadealueensa kera, mikä toi taas kylmempää ilmaa mukanaan luoteesta - melko runsaat sateet olivat tuossa vaiheessa kuitenkin enimmäkseen vettä, joten takatalvista lumipeitettä ei muodostunut kuin vain paikoin sisämaassa. Huhtikuun alettua alkoi kuitenkin heti tämän kevään tähän mennessä lämpimimmän lämpöaallon kehittyminen, joka huipentui viime viikonloppuna: tilanteessa korkeapainetta muodostui aluksi Suomen eteläpuolelle huhtikuun parin ensimmäisen päivän ajaksi ja sitten se asettui Suomen itäpuolelle koko loppuviikoksi. Tämä mahdollisti Suomeen koko ajan yhä lämpimämmiksi käyneitä etelä- ja kaakkoisvirtauksia, missä sää pysyi vähäpilvisen poutaisena, heikkotuulisena ja maksimilämpötilat kohosivat päivä päivältä enemmän päätyen loppuviikolla useana päivänä laajasti +10 ja +15 asteen välille. Öisin lämpötilat pysyivät kuitenkin nollan vaiheilla ja etenkin sisämaassa oli heikkoa pakkastakin joka yönä. Kuitenkin jo viime sunnuntaina 7. päivänä muutos tämän meneillään olevan viikon 15 (8. - 14.4.) takatalviseen tilanteeseen oli kuitenkin jo käynnissä: siinä Lapissa jo parisen päivää majaillut talvinen ilmamassa alkoi vallata luoteesta Etelä-Suomea, kun lännessä ollut uusi korkeapaine työntyi kohti Fennoskandiaa ja tilanteessa Lounais-Suomeen muodostunut matalapaine siirtyi enemmän Etelä-Suomen päälle alkaen kierrättämään Lapista alueelle kylmää ilmaa ja lämpötilojen laskettua vain pariin plusasteeseen ja nollan vaiheillekin myös päivällä. Runsas pilvisyys piti kuitenkin vielä yöpakkaset kurissa. Tämän meneillään olevan viikon alussa tuo matalapaine on jäänyt pyörimään Etelä-Suomeen, missä sen vaihtelevat sadealueet toivat eiliseksi Keski-Suomeen melko kapealle alueelle yllättävänkin runsaasti uutta lumipeitettä jopa yli 30 cm:n kinoksiin ja näyttäviin lumikuorrutteisiin saakka! - Etelä-Suomessa kuitenkin säästyttiin pahimmilta lumisateilta, kun yhtäältä osa sateista tuli vetenä ja toisaalta sademäärät eivät olleet niin suuria. Tänään keskiviikkona matalapaine on siirtynyt Suomen kaakkois-itäreunalle ja alueella vallitsee tällä hetkellä viikon kylmin hetki koillisvirtauksessa, missä pilvisyys on pysynyt runsaana ja itäosissa on satanut vielä hieman lisää uutta lunta. Viime yönä paikoin myös Etelä-Suomen jo lumettomiksi muuttuneilla alueillakin tuli hentoa uutta lumipeitettä, mutta Auringon paiste pilvien läpikin on sen sulattanut kevään etenemisen merkkinä nollakelissäkin. Katsotaanpa sitten jatkon sääkehitystä ennustemallien (mm. GFS, ECMWF ja GEM) perusteella , missä onkin näkyvissä lopulta jopa hyvinkin voimakas uusi lämpöaalto ja kevään etenemisen palautuminen normaalia nopeampaan tahtiin! >> Vielä huomenna torstaina on Etelä-Suomessa kärsittävä kylmästä pohjois-koillistuulisesta päivästä, mutta pilvisyys on kuitenkin jo vähäisempää ja päivälämpötloissa noustaan tämän keskiviikon nollan vaiheilta jo muutaman asteen verran plussalle. Loppuviikoksi lännestä työntyy voimistuva korkeapaine Fennoskandiaan yhä paremmin ja sen mukana sää lämpenee vähitellen päivä päivältä pilvisyyden pysyessä vähäisenä ja ajoittain on tyystin selkeääkin - tässä vaiheessa aluksi yöpakkaset saattavat kiristyä kuitenkin sisämaassa paikoin -5 astetta kylmemmiksi, mutta viikonloppuna voidaan jo odotella n. +10 asteen päivälämpötiloja ja sen ylityksiäkin. Näillä näkymin ennustemallien mukaan näyttäisi siltä, että ensi viikolla 16 (15. - 21.4.) korkeapaine jäisi vellomaan koko ajan Fennoskandian ylle vahvana, ja joissakin ennusteissa siis jopa ihan Pääsiäiseen (21. ja 22.4.) saakka! - tämä mahdollistaisi ehkä jopa poikkeuksellisen voimakkaan lämpöaallon kehkeytymistä ensi viikon mittaan Suomeen, ja siis sen perusteella jopa vuoden ensimmäistä kesäiseksi nimitettävää säätä Pääsiäiseksi!... Päivälämpötiloissa tämän mukaan jossain ke-to tienoilla ensi viikolla ylitettäisiin ensimmäisiä kertoja +15 astetta ja sitten Pääsiäisenä / päivä tai pari ennen sitä saatetaan jännittää jopa +20 asteen saavuttumista jossain sisämaassa... Samalla yölämpötiloissa ensi viikon mittaan yöpakkaset heikkenevät ja loppuviikolla ne alkaisivat myös ihan kaikkoamaankin pois laajalla alueella... Tuollainen lämpöaalto mahdollistaisi ensi viikon loppupuolelta alkaen kasvukauden alkamisen Etelä-Suomessa yleisesti normaalia selvästi aikaisemmin ja jo Pääsiäisenä saatettaisiin kokea ajankohtaan nähden hyvin varhaisia kasvien kukkimisia ja luonnon selvää vihertymistä. Moinen korkeapainesää mahdollistaisi myös Lapissa normaalia paljon aikaisempaa kevättä lumien sulamisineen... Nyt onkin hyvin mielenkiintoista tarkastella kevään etenemistä luonnossa monessa katsannossa , eli otetaanpa tähän loppuun tarkasteluun maaliskuulta alkaen tuonne uuteen lämpöaaltoon saakka ensinnäkin viime talven runsaiden lumipeitteiden ja vesistöjäiden sulamisten vaiheita sekä myös kasvillisuuden kevääseen heräämisen havaintoja >>  Em. säävaiheiden mukaan Etelä-Suomen lumipeitteet kokivat maaliskuussa sen verran sopivaa vaiheittaista sulamista, ettei lumimääristä syntynyt kovin mainittavia sulamistulvia - oman havaintoni mukaan suurimmat tulvat syntyivät Helsinki-Hämeenlinna -akselilla tuon maaliskuun viimeisen viikon lämpöaallossa, kunnes lumi ns. loppui kesken: Tätä sulamistulvien mietoutta edesauttoi myös se, kun jo helmikuun aikana suunnilleen puolet keskitalven hurjista lumimääristä ehti sulaa silloisissa erittäin leudoissa säissä pois. Maaliskuun lopussa noin Päijänteen tasan länsipuolella kaikki aukeat alueet vapautuivat jo kokonaan lumesta, mutta itäisimpiin osiin jäi vielä monin paikoin 25 - 50 cm:n vahvuisia kovia ja jäisiä vanhoja hankia. Sitten tuo huhtikuun ensimmäisen viikon lämpöaalto jatkoi lumien sulattamista hyvin, mutta silti Päijänteen tasan itäpuolelle jäi viikon lopussa vielä paikoin parinkymmenen sentin paksuisia lumihankilaikkuja. Sen sijaan esim. Helsinki-Hämeenlinna -tasalla maastoon jäi enää hyvin pieniä vanhan lumen laikkuja varjoisille metsän reunoille, metsien sisälle ja pohjoisrinteille. Jatkossa tuo alkava lämpöaalto taitaa sitten sulattaa kaikki lumet Pääsiäiseen mennessä pois myös noilta itäosien runsaslumisimmilta paikoilta sekä myös nuo em. eiliseksi sataneet Keski-Suomenkin runsaat uudet lumipeitteet hyvinkin nopeasti. Sitten taitaisi lähinnä vain Lappiin jäädä vielä lumipeitejämiä huhtikuun lopuksi... Roudan sulaminenkin on ollut tavanomaista varhaisemmassa: Sitä on edesauttanut sekin, kun tammikuun aikana ennen kovia pakkasia lumipeitteet paksunivat hyvin suojaaviksi kerroksiksi ja siksi routaa ei edes muodostunut kunnolla. Niinpä nyt tähän mennessä roudasta kokonaankin vapautuneita maaperiä on jo paljon, ja tuo Pääsiäiseen jatkuva uusi lämpöaalto saa maankin sulamaan oikein hyvin kokonaan edesauttaen siltäkin osaltaan kasvukauden hyvin varhaista alkamista. Vesistöjäätkin ovat sulaneet normaalia nopeammassa tahdissa niin järvissä kuin merelläkin - Vielä maaliskuun lopulla järvissä oli monin paikoin 10 - 35 cm:n paksuisia jäitä, mutta viimeistään tuo huhtikuun ensimmäisen viikon lämpöaalto haurastutti ne pääosin sohjoisiksi ja etenkin virtaavissa vesistöissä ja vesistöosissa tapahtui jäistä kokonaankin vapautumista. Nyt tämän viikon takatalven mukana yöpakkasissa voi tapahtua öisin hieman uudestaan jäätymistä, mutta ensi viikon loppuun mennessä on odotettavissa sitten järvijäiden yleinen poislähtö. Merivesien jäätilanne on ollut helmikuulta alkaen normaalia paljon vähäisempi, missä esim. Suomenlahdella jäätä on ollut jatkuvasti vain rantaviivan tuntumassa ja sisäsaaristossa - Maaliskuun lopun ja viime viikon lämpöaalloissa merijäätkin ovat sekä haurastuneet sohjoksi että vähentyneet pois jo monin paikoin. Pääsiäiseen mennessä voidaan odotella ainakin Suomenlahden ja lännessä Selkämeren rantojen ja sisäsaaristojen jäistä vapautumista kokonaan, mutta Perämerelle jäänee vielä jäitä runsaastikin. Vesistöjäiden seurannassa oleelliset linkit: järvijäät & merijäät . Kasvillisuuskin on ollut ja tulee yhä enemmän olemaan etuajassa kevääseen heräämisessä: maaliskuun lopulla Etelä-Suomessa lepät ( Alnus sp.) ja pähkinäpensas ( Corylus avellana ) aloittivat kukintansa ja päätyivät pölisemään huippuunsa viime viikon lämpöaallossa. Samalla varhaisimmat sipulikasvit ovat heränneet kukkimaan, kuten lumikellot ( Galanthus nivalis ), krookukset ( Crocus cv.) ja sinililjat ( Scilla siberica ). Tuo huhtikuun ensimmäisen viikon lämpöaalto sai jo aikaan paikoin jopa haapojen ( Populus tremula ) ja yksittäisten pajujen ( Salix sp.) kukinnan alkamista, mutta onneksi vain hieman / osittain, sillä lähiöiden pakkasissa jo kukkimassa olevat norkot ovat jossain määrin pakkasvauriovaarassa etenkin sisämaassa.  Haavoillahan on tulossa nyt jopa ennätyksellisen runsasta kukintaa, mikä nähdään jatkossa kukintansa huippuun edetessä monien haapojen latvusten peittymisenä häkellyttävän näyttävästi kokonaan valtaviin norkkomassoihin! Ja haavoilla ja monilla pajuillahan on odotettavissa kukinnan huipun saavuttuminen jo vähän ennen Pääsiäistä näissä sääennusteskenaarioissa. Tällä hetkellä varhaisimmin lehteen puhkeavilla pensas- ja puulajeilla on silmunsa turvonneet jo lähes hiirenkorville puhkeamisen partaalle ja tuo Pääsiäiseen jatkuva lämpöaalto saakin ne toki jo isollekin hiirenkorvalle ensi viikon mittaan. Näitä lajeja ovat mm. monet kuusamat ( Lonicera sp.), taikinamarja ( Ribes alpinum ), pikkuherukka ( Ribes glandulosum ), viitapihlaja-angervo ( Sorbaria sorbifolia ), monet pensasangervot ( Spiraea sp.) ja tuhkapensaat ( Cotoneaster sp.), terttuselja ( Sambucus racemosa ) sekä puista tuomi ( Prunus padus ) ja paikoin jopa balkaninhevoskastanja ( Aesculus hippocastanum ). Näillä näkymin koivujen ( Betula sp.) hiirenkorville puhkeaminen ei vielä näyttäisi mahdollistuvan aivan Pääsiäiseksi, mutta melkein siinä ja siinä se taitaisi olla, mikäli lämpimin lämpöaaltoskenaario toteutuisi. Ja sitten joka tapauksessa koivut voisivat vihertyä pian Pääsiäisen jälkeen, eli siis selvästi ennen Vappua! - Koivuallergikkojen siitepölypiina on siis myös alkamassa samaan aikaan, ja koivullakin on norkkoja hyvin runsaasti!  Saman skenaarion mukaan myös vaahteroiden ( Acer platanoides ) kukintaa voidaan odotella selvästi ennen Vappua ja ehkä jopa rusokirsikankin ( Prunus sargentii ) kukinnan alkua... Nurmikoiden voidaan nähdä joka tapauksessa vihertyvän voimakkaasti Pääsiäiseen mennessä, koska jo tälläkin hetkellä lumesta ensimmäisenä vapautuneilla nurmikoilla on ollut alullaan hieman uusien korsien kasvua. Samalla muista varhaisista ruohovartisista lajeista mm. nokkonen ( Urtica dioica ) ja vuohenputki ( Aegopodium podagraria ) ryöpsäyttävät ensimmäiset vihreät kasvustonsa runsaana ilmoilleen jo ensi viikolla.  Leskenlehtien ( Tussilago farfara ) ja sinivuokkojen ( Hepatica nobilis ) jo alkanut kukinta kehittyy ensi viikolla huippuunsa ja lämpimillä paikoilla Pääsiäiseen mennessä jopa valkovuokkojen ( Anemone nemorosa ) kukinnan alkua voitaisiin odotella... Sanottakoon vielä viimeiseksi : vaikka nyt on siis näkyvissä hyvin pitkä sateeton poutajakso, niin onneksi viime talven runsaista lumista jäänyt sulamisvesi on turvaamassa maaperän kosteutta hyvin kasvukauden alkuun. Toki toivottavaa on, että viimeistään toukokuussa saataisiin kunnolla sateita, jottei viime kasvukauden kaltaista kuivuuskatastrofia pääsisi edes alkamaan... Tässä keväässä on jatkossa hyvää kasviviljelyn kannalta myös se, että vähäisen roudan varhainen sulaminen mahdollistaa ensinnäkin peltoviljelyssä varhaista kylvösten tekoa jo huhtikuulta alkaen, kun myös tuo jatkon poutainen lämpöaalto kuivattaa peltoja sopivasti sitä varten.  Toisekseen roudan varhainen sulaminen poistaa aurinkoisilla kasvupaikoilla olevien arkojen ainavihantien kasvien (kuten edellisvuonna istutetut havukasvit ja kaikki alppiruusut) paahdekuivumisen ongelmat etuajassa, ja niiden kasvien paahdesuojaukset voidaan täten poistaa jo viimeistään Pääsiäisenä.

Avainsanat: pari palautuminen palata pakkanen päivä päivisin pysyä puu poistaa poikkeus pilvi pieni parise sademäärä ranta pääsiäinen päivälämpötila tahti sää syntyä suuri suomessa suomenlahti suomi sulattaa sulaa sisämää siirtyä sentti selkämeri sade sataa toukokuu teko tavanomainen tarkastella tapahtua tammikuu talvinen talvi vuodenajat siitepölyt paahdesuojaus meteorologia luontoseuranta lumi kasvutilanteita kasvukausi 2019 kasviviljely jäätilanne haapojen ennätysrunsas kukinta 2019 öisin ylle voimakas voi viimeiseksi viimeinen viikonloppu vihreät vesi vappu vaikuttaa vaihe uusi tässä tuuli paiste onni ongelma odottaa nähdä muutos muutama muodostua monin metsä tulva tuli matalapaine mahdollisti maaperä maaliskuu länsi lännessä lämpötila luonto limu lumipeite lounas linkki lehti lappi laji käynnissä kylmä kuu kuukausi kulunut kukinta kova kosteus kostea korkeapaine koko kokea koivu kevät keskiviikko keskitalvi kehittyä kasvukausi kasvi kaakkois alku alue jää jännittää itäosa ilma hämeenlinna huhtikuu hetki helsinki helmikuu havainto eurooppa etelä cv auringonpaiste aste annos analyysi


blogivirta.fi