Tänään on 19.09.2019 14:01 ja nimipäiviään viettävät: Reija ja Torborg. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Ritan huone:

Münchenissä

Julkaistu: · Päivitetty:

 Ajankohtainen kuva müncheniläisen kenkäliikkeen näyteikkunasta. Ihania kaikki, mutta niin kalliita. Although the weather in Munich was bad, we spent a few wonderful days, short breaks. Kaikki meni München in matkalla hyvin. Aina tällaisten elämysten ja onnistumisten jälkeen kokee myös valtavaa kiitollisuutta, että on hyvissä voimissa ja että jalat ja pää pelaavat. Lähdimme liikkeelle tiistaiaamuna ja illalla oltiin jo iltaisenaikaan Münchenissa. Muutama vuosi sitten käytiin päiväseltään Münchenissa ja hengailtiin mm Marienplatzilla sekä piipahdettiin täällä. Torstaina siellä oli iso suljettu tilaisuus, kun Bayern München piti vuosikokoustaan. Tilaisuudesta näytettiin televisiossakin. Lentoaseman lippuautomaatista ostettiin liput S-bahniin. Vähän siinä pähkäiltiin lippuautomaatilla, kun ei lippuja saatu vaikka isäntä pankkikorttiaan käytti, muttei edes numeroita näpäytellä ehtinyt. Niinpä siihen oitis auttavainen asemavirkailija mies saapui ja totesi toimitun aivan oikein, otti lippuluukkuun pudonneet biletit ja toivotti ystävällisesti mukavaa matkaa ja päivän jatkoa. Mies mainiona ”matkanjohtajana ja –oppaana” piti muassaan Münchenin   metroreittiä .   Kaikista varatoimistaan huolimatta epäili olevamme väärässä junassa ja varmisti vastapäätäistuvalta rouvashenkilöltä oikean suunnan. Kyllä, oikea juna! Siinäpä sitten kehkeytyi puolentunnin matkanaikana mukavaa ajatusten vaihtoa. Vertailtiin luonnonolosuhteita, suomalaista lyhyttä kesää ja pitkää talvea paikallisiin oloihin. Aika lyhyessä ajassa voi kuulla paljon tuntemattomalta ihmiseltä, kunhan vain avoimin mielin liikkuu. Münchenin vihreyttä ja kevään kehitystä ihaillessani, totesi rouva vielä pari viikkoa sitten olleen parisenkymmentä astetta lämmintä. Eräs rouva käytävän toiselta puolelta puuttui keskusteluun huudahtamalla:   –   Madridissa 27, kun kävin! Kotoisastipa kaupunkiin matkattiin! Hotellimme täytti odotukset ja hieman ylikin.Vaikka se sijaitsi keskeisellä paikalla kaikkea, oli se silti sopivasti   sivukadun varrella melulta suojassa. Hyvin saimmekin nukutuksi. Koleudesta ja sadesäästä huolimatta, ihmisiä liikkui kadulla sankoin joukoin. Varaudumme matkoilla yleensä mahdolliseen vesikeliin ja sateensuojat kuuluvat aina vakiovarusteisiin. Nytpä kävikin niin ikävästi, että oma luotettava sateenvarjoni rikkoutui ja muutamia piikkejä pisti vaarallisesti varjosta esiin. Se sai jäädä hotellin komeroon. On se kumma, kuinka noinkaan isosta kaupungista en onnistunut löytämään uutta mieleistä sateensuojaa rikkoutuneen tilalle. Milloin liki 50€ hintainen tyylikäs suoja tuntui lomabudjettiini nähden liian hintavalta tai halvempi taas sopimattoman väriseltä ja tyylittömältä. Ja toisaalta olikin aika somaa kuljeskella isännän kyljessä sateensuojansa alla.   Hyvään matkaan kuuluu ehdottomasti hyvä ruoka! Aikaisemmilta vastaavilta reissulta on karttunut hyviä kokemuksia saksalaisesta ja itävaltalaisesta ruuasta yleensä, makkarat mukaan lukien. Ilman muuta maassa maantavalla ja kaupungissa kans, joten tyypilliseen paikallistenkin suosimaan ruokapaikkaan menimme !  Itselläni on vahvistunut käsitys saksalaisten tavasta vaalia perinteitä, niin myös ruokakulttuuristaan; ainekset aitoja sekä tuoreita ja annokset tuhteja. Näillä eväin, tilasin itselle kotitekoiset lihapullat perunamuusilla. Heti ensisuupalan saatua palasin lapsuuteni aikaan, Takalan mummolan ihanan ruuan ääreen. Isäntä otti kevyemmin, kanaa ja salaattia. Sitäpä kokeilin minäkin seuraavana päivänä lounaaksi ja tosi hyvää olikin. Pitääpä ottaa taas Kariniemen kanat kotona käsittelyyn… Illastettiin myös täällä . Pöytä saatiin hyvältä paikalta ja heti. Päivällä oli syöty kelpo lounas, joten nyt tuli toimeen vähemmällä; pari bratwurstia perunasalaatin ja pienen oluen kera.  Illallisella aina kankaiset ruokaliinat, mutta että oikein nimikirjaimin mmmh... Seuraavana iltana samaisessa paikassa illastajia oli enempi ja pöydät täynnänsä väkeä. Niin vain tarjoilija järjesti meille paikat, ohjasi meidät monen kulman ja käytävän jälkeen soman loosin pikku pöytään. Ajattelin valita keveämmän illallisen, ”vain” ison Mozzarella salaatin. Noh, sehän olikin sitten niin iso ja ihanalle maistuva, että aikomaani Apfelstrudelia   (kiitos Leena-Lumen kun muistutti)   en harmikseni pystynyt enää edes ajatella. Apfelstudelin kohdalla kävi kuitenkin lopussa hyvin, kerron siitä vielä lisää. Pitihän sitä myöskin cafeterioissa herkutella, mm täällä . LAINA KUVA      Täytyypä seuraavalla kerralla huomioida tuo yläpuolella oleva kyltti.... Varsinainen korkeakulttuuri; ooppera, museot tai konsertit eivät tällä reissulla sisältyneet ohjelmaan. Ennen matkaa tutkittiin kyllä konserttivaihtoehtoja, mutta mitään mieleistä ei oikein kolmeen iltaan kolahtanut kohdalle. Yleensäkään ei olla orjallisesti turistikohteita koluttu, ihan vaan omanlaisesti menty. Ja kulttuurinautinnostahan käy jo pelkkä käyskentely Münchenin kaltaisessa keskieurooppalaisessa kaupungissa. Tosinaisen tapaan tykkään shoppailusta ja koluta Galeria Kaufhofin kaltaisissa kohteissa. Mikä tietenkin miehen kannalta voi tuntua rasittavalta, mutta vastavuoroisesti   lupauduin auliisti lähtemään naapurin Veijon suosittelemaan Saturn elektroniikkaliikkeeseen . Siellä ei tarvinnut kauan haukotella, kun löysimme mielenkiintoisen musiikkiosaston puolelle ja oli kerrankin aikaa tutkia rauhassa runsasta musiikkivalikoimaa. Niinpä löydettiinkin lempimusaa monta CD-levyä. Loussierin levy löytyi lisäksi Ludwik Beck tavaratalosta. Pisti mukavasti silmään  suomalaisedustus... Aina pitää vähän rajojaan kokeilla ja tutustuttiin myös johonkin itselle vieraanpaan, kuten Ludwik Beck tavarataloon.  Ja kun Saturn-liikkeestä ei löytynyt erästä CD-levyä etsittiin sieltäkin ja tutustuttiin musiikkipuotiin. Niinpä mies löysikin lyhyen etsinnän hakemansa, kiva! Galeria Kaufhofin gourmetita  tehtiin tuliaisostoksia, suklaata ja muuta herkkuja. Tyhjennettiin huoneemme baarikaappi (ei juomalla) ja laitettiin hankinnat sinne kylmään. Rakkaiden naapureiden kanssa nautittiin tänään päiväkahvilla Münchenin tuomisista ja matkakokemuksista. Niin, siitä Leena Lumen muistuttamasta Apfelstudelista. Vielä lentoasemalla harmittelin itseäni, kun jäi se nautinto kokematta. Ja vaikka näin siellä kahvilan vitriinissä samaisen herkun rankaisin vain itseäni toheloinnistani kieltämällä sen itseltäni, hoh hoijaa. No, asettaessani sitten näitä Kaufhofin gourmet tuomisiani kotona tarjolle, huomasin, että ostamani ja muhkeaksi pannukakuksi olettamani ostokseni olikin juuri tuota halajamaani Apfelstudelia! Ja pakastimesta löytyi sopivasti myös vaniljajäätelöä, aah! Eräs aika harmittava takaisku shoppailun suhteen, kun kotona vasta hokasin tästä kuitista missanneeni tämän aika merkittävän kohteen .  T.k.maxx  Vastaavanlainen   vakava virhe kävi nyt jo toistamiseen, muutamia vuosia sitten valloissa missasin samaisenliikkeen .  No, mutta eiköhän tästä…kiitos Apfelstudel, korvaten tuollaisen menetyksen kevyesti!  

Avainsanat: lentoasema leena lapsuus laina käsitys kyltti kylmä kuva kuulla kotona kotitekoinen konsertti kokeilla kohde kevät keskustelu kehitys kaupunki kana kallis kahvila katu juna isäntä iso ilta illallinen ihminen ihana huone huomioida hotelli herkutella herkku gourmet days cd beck bayern bad aste annos ajatus ajatella aito aines aika ottaa ooppera olut ohjelma nautinto naapuri münchen muutama museo mozzarella mies matka makkara madrid löytää lyhyt lumi lounas lippu liikkua liike lihapulla levy voi virhe varsinainen valita vakava vaihto vaali tyylikäs tutkia tuntua tuli toiselta tilata tilaisuus tavaratalo tarjoilija talvi suoja suljettu suklaa suhde silmä ystävällinen wonderful weather vuosi sijaitsi seuraava salaatti saksalainen ruoka rouva reissu pöytä pää päivä puuttua pitää pieni perinne pari pakastin paikallinen


blogivirta.fi