Tänään on 24.04.2019 21:43 ja nimipäiviään viettävät: Pertti, Albert, Altti ja Albertina. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Reformaation muistoajat

Julkaistu: · Päivitetty:

Teologian kurssin aloitusluennolla  nipotin reformaation ensimmäisen 100-vuotisjuhlan olemassaolon kyseenalaistamisesta. Ohitus oli vielä merkillisempi kuin silloin luulin, sillä  ruotsalaiselta 2017-sivustolta  selvisi, että aikamäärä huomioitiin Ruotsissakin. Mutta ei teesien kunniaksi 1617 vaan vuonna 1621, jolloin Kustaa II Adolf määräsi, että Ruotsin reformaatiota pitäisi muistaa 21.1., 21.2. ja 21.3. Vuodella ja päivämäärällä ei ollut mitään tekemistä Lutherin kanssa vaan ne muistuttivat Kustaa Vaasan valinnasta Taalainmaan kapinallisten päälliköksi. Tämä kun oli reformaation alkuhetki Ruotsissa. Juhlateksteissä ei suuremmalti edes mainittu Lutheria tai paikallista oppi-isää Olaus Petriä. Ruotsia yritettiin vuonna 1717 painostaa saksalaiseen juhla-aikatauluun, mutta ymmärrettävistä syistä tämä ei kiinnostanut ja vuonna 1721 reformaation muistaminen keskittyi yliopistokaupunkeihin Uppsala ja Lund. Niissä muistojuhlaa vietettiin maaliskuussa kuusi päivää ja Luther tuli mainituksi useammin kuin Kustaa Vaasa. Verkkosivun mukaan Ruotsissa siirryttiin muiden evankelisten maiden malliin vuonna 1817. Entä Suomessa? Sanomalehtiin tukeutuen keisari antoi 8.7.1817 plakaatin muistojuhlasta 31.10-2.11. (Åbo Allmänna Tidning 21.8.1817). Se kenen aloitteesta asiaa oli esitetty, on toivottavasti jossain jo tutkittu. Koko vuoden juhlasta kyse ei tosiaankaan ollut. Vasta pari viikkoa etukäteen tuli turkulaiseen kirjakauppaan myyntiin Friedrich Delbrückin ruotsiksi käännetty Om jubelfesten i anledning af Reformationen, till densammas firande för tredje gången (Åbo Allmänna Tidning 21.10.1817). Åbo Allmänna Tidning taustoitti 25.10.1817 juhlintaa parin sivun tekstillä, jossa Kustaa Vaasa toi oikean uskon Lyypekistä. Sivumennen huomautetaan, ettei ole löytynyt jälkiä juhlinnasta Ruotsissa 1617 tai 1717. Eipä niin. Mutta ainakin Turussa otettiin juhlinta nyt niin tosissaan, että sitä pidennettiin molemmista päistä. Varsinaisen muistopäivän aattona nimittäin vihittiin uusi akatemiatalo ja keisarin määräämien päivien jälkeen pidettiin tohtoripromootio. Nämä ja enimmäkseen kirkolliset tilaisuudet muistojuhlapäivinä selostettiin tietenkin paikallisessa lehdessä (Åbo Allmänna Tidning 11. ja 13.11.1817). Se julkaisi myös raportin Porvoosta, jossa oli juhlavalaistusta ja assemblee (Åbo Allmänna Tidning 2.12.1817). Keisarin määräyksestä juhlavia jumalanpalveluksia oli koko suuriruhtinaskunnassa eikä vain hiippakuntien pääkaupungeissa, vaikka vain niistä tietoja vaivattomasti löytyi. Juhlan tuotteistus oli heikoissa kantimissa, sillä vasta joulukuun alussa saatiin myyntiin ruotsiksi käännetty Lutherin elämäkerta "i anledning af Reformations-Festen 1817" (Åbo Allmänna Tidning 6.12.1817). Toista oli Saksassa, jonka vuoden 1817 juhlintaan liittynee n.s. Lutherin vihkisormusten tuotanto, jota selvittelin teksteissä  "Lutherin sormuksen" kopioista ja museotietokannoista sekä Lutherin sormus vuonna 1920 . Kuvat Lasten Suometar 4/1856 ja Lasten ystävä 5/1896

Avainsanat: turku porvoo 1800-luku 1600-luku åbo ystävä yrittää vihkiä vaasa uusi maaliskuu luther tutkittu tuotanto tuli tieto teologia suomi sormus sivusto siirtyä saksa saksalainen ruotsi raportti päivä pari oppi muistaa uppsala lehti kuva kuusi kustaa kurssi koko keisari kapinallinen julkaista juhlia juhla jouluku isä friedrich esittää elämäkerta maa alku adolf aatto 2017


blogivirta.fi