Tänään on 20.05.2019 08:22 ja nimipäiviään viettävät: Lilja, Karoliina, Lilli, Karolina ja Lilian. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Täydennysosia

Julkaistu: · Päivitetty:

1) Puhelinhaastatteluun valmistautuminen kannatti, pääsin Lännen median lehdissä (ainakin Turun sanomissa ja Hämeen sanomissa) 31.3.2019 esille "pienen tutkielman" kirjoittajana. Kyseisen blogitekstin lopussa mainitsin painetun suomenkielisen vankilasäännön Viaporista päivittelemättä asiaa suuremmin. Eikä se ollutkaan erikoista, sillä Kotuksen korpuksessa on jo vuodelta 1818  REGLEMENTTI Fangeille Läänein Kruunun Fangihuoneisa Suomen Suuren–Ruhtinanmaasa   ja INSTRUCTIONI Vaktmästareille ja Vahtimiehille Läänein Kruunun Fangihuoneisa Suomen Suuren-Ruhtinanmaasa . Ja se samainen Viaporin sääntö vuodelta 1829 . 2) Toissa viikolla olin kuuntelemassa esitystä tulevasta Ruotsinsalmen taisteluista kertovasta museonäyttelystä ja kaivelin esiintyjälle huvikseni blogistani aiheeseen liittyvää. Joukossa oli kirjoitus Kustaa III:n sodan vangeista , joiden perään 1700-luvun tutkijoiden ryhmässä kyseltyäni sain kaksi kirjallisuusvinkkiä. Ensinnäkin Kirsi Vainio-Korhonen on Sophie Creutz -kirjassaan kirjoittanut Anders Munsterhjelmin sotavankeudesta. Ja "HArk 45, Klercker, Gustaf Reinhold Kornetten G R af Klerckers anteckningar under dess fångenskap, utg av Harry Donner". Jos arkistoon jakaisi lähteä, niin "Fångenskap i Ryssland K C Rosenblads arkiv KrA, Stockholm". 3) Kari K kommentoi arpajaisvoittajatekstiini paljastaen minulle ennestään tuntemattoman lähteen helsinkiläisten tutkimiseen. Kansallisarkiston digitoinneissa on jäänyt huomaamatta, että Helsingin raastuvanoikeuden arkistosta saa kotikoneella auki perukirjat 1881-1917! eli jatkon kaupunginarkiston digitoinneille. Sattumalta tiedän, että kaupunginarkiston nimiluetteloissa numeroinnit ulottuvat noihinkin, mutta en tiedä kuinka pitkälle. Mutta apua voi saada (Karin esimerkin mukaisesti) perukirjadiaareista. Lisäksi digitoinneissa on perkirjakortisto vuosille 1929-60, josta on varmasti ilmoa, vaikka perukirjaa joutuu lähtemään hakemaan toisaalta. 4) Vuosi sitten löysin vihdoin lähteen Helsingin aikamerkeille, mutta en setvinyt niitä ajassa (!) eteenpäin. Adresskalender för Helsingfors stad vuodelle 1881 valistaa, että tuolloin keskipäivän tykinlaukaus ammuttiin Katajanokan kasarmilta. 5) Pääsiäispaastoa mietin vuosia sitten , mutta enpä kysynyt teologisesti koulutetuilta. Sattumalta sukulaissellainen jakoi jokin aika sitten FB:ssä kuvan virsikirjan aukeamasta selitteellä Ensimmäisen suomalaisen virsikirjan toimitti Jaakko Finno mahd. 1583. Se sisälsi yhden paastoaiheisen opetusvirren, joka sisältyi vielä vuoden 1701 virsikirjaan. Virsi valottaa luterilaista oppia paastosta: paastoa suositellaan, mutta sitä ei saa pitää ansiona. Ylimalkaan kehotetaan vain elämään puhtaasti ja luottamaan Kristuksen täytettyyn työhön "eik alati wadza täyttä". Erityiset paastoajat eivät ole tarpeen, "sen annoit meidhän huomaan". Mitään ruokia ei tarvitse  : "Ramatus ruat puctax tedhän jotc kijtoxel otetan eten. Mitä suu otta ruuimin sisäl eij sil sielul pahut lisäl." Kirjoittaja on Albrecht I, Preussin herttua 1527. Paasto on muuten yksi monista asioista, jotka eivät ole tulleet mainituiksi reformaatiokurssilla. 6) Korttipelitekstini linkitin viimeksi Kansalliskirjaston pelinäyttelyyn liittyen . Topelius mainitsi vuonna 1839 pasianssinkin peluun, mutta ei sentään merkinnyt päiväkirjaansa mikä pasianssi on kyseessä. Neljä vuotta myöhemmin julkaistusta ruotsiksi käännetystä (ja suht äskettäin digitoidusta) kirjasta Nytt patience-spel, innehållande 20 läggningar med en och 42 med två kortlekar voisi todeta mistä peleistä todennäköisesti ei ollut kyse.

Avainsanat: sääntö suu suomenkieli suomi suomalainen sophie sota vuosi voi virsikirja sisältää sanomat saada ryssland ryhmä ruotsinsalmi ruotsi ruoka reinhold puhdas pitää peli paasto oppia virsi työ tutkija turku tuntematon topelius todeta toukokuu tarvita olin neljä mitä media länsi lähteä lähde lehti kuva kustaa kruunu kristus korhonen kirsi kirjoitus kirjoittaja kirja kari kansalliskirjasto kansallisarkisto jaakko iii häme herttua helsinki helsingfors harry gustaf fb esitys creutz blogiteksti blogi apua anders ampua aika aihe


blogivirta.fi