Tänään on 25.05.2019 17:54 ja nimipäiviään viettävät: Urpo ja Urban. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kemppinen:

IPR

Julkaistu: · Päivitetty:

Talouden tuntijat sanovat, että teollisten yksinoikeuksien luvaton käyttö on vaikea ongelma Kiinan ja USA:n suhteissa. Puhe on meneillään olevasta kauppasodasta. Analyysi on virheellinen. Kilpailussa on aina kysymys myös yksinoikeuksista. USA on tehnyt parhaansa sekoittaakseen ne. Kiina puolestaan toimii perinteiseen tapaan. Saksan valtiot keräsivät huolellisesti tietoja Englannista ja saatuaan pyörimään etenkin suurisuuntaisen kemian teollisuuden säätivät, nyt Saksan keisarikuntana, patenttilain. Se oli suunnattu etenkin Englantia vastaan. Rinnalla kulki merkitykseltään vähäinen tekijänoikeus, joka oli kauan ja etenkin Ranskassa sensuurin muoto: voit saada rahaa, jos näytät etukäteen paperisi. Ja suuret nimet, kuten Rousseau ja Hugo, julkaisivat sitten Sveitsissä tai Belgiassa.  Englanti oli myöntänyt perinteisiä yksinoikeuksia 1700-luvun alusta. Monissa kirjoissa sanotaan, että tuo käytäntö olisi oivallettu Venetsiassa 1400-luvun lopulla, mutta todellisuudessa monopoleja myönnettiin Böömissä jo sata vuotta aikaisemmin, etenkin tykin valajille. Saksan perinteen toteutti 1800-luvun lopun Japani, joka omaksui raivokkaasti länsimaista tekniikkaa, toteutti ja sivuutti sen. Kun siellä oli opittu tekemään parempia kelloa kuin Sveitsissä, he keksivät kvartsikidekellon ja romauttivat hinnat. Eri hallintojen aikana USA noudatti myös hyvin järkevää politiikkaa. Kun armeija maksoi toimivan tietokoneen, transistorin ja integroidun mikropiirin, valmistajat pakotettiin löysiin lisensseihin. Keksinnät levisivät ja maailma hyötyi. Mahtavin tällainen kaikille kansoilla annettu armeijan keksintö oli Internet, alkujaan Arpanet. Olen työskennellyt 50 vuotta alalla, jonka ylimalkainen nimitys on ”technlogy transfer”, teknologian luovutus. Kerrankin kun rakennettiin 4 G -standardia matkapuhelimille. Nokialla oli 10 000 patenttia. USA ja Japani eivät lähteneet oikein mukaan. Patentti- ja tekijänoikeusjärjestelmä on lohduttoman sekaisin, ja kytkentä tietosuojaan teki kuviosta aidosti mahdottoman käsitellä. Mutta yhteenvedon voi esittää. Patentit ja eräissä asioissa tekijänoikeudet saattoivat toimia hyvinkin yritysten välisissä suhteissa. Kun valtiot alkoivat pelata niiden kanssa, siirryttiin holtittomuuden aikakauteen. On syytä muistaa, että tuo siirtymä tapahtui noin 1911 ja että I maailmansota aiheutui osittain kauppasodasta. Silloin keskiössä oli laivasto kaikkine uusine keksintöineen. Saksan kemian teollisuus (IG Farben) tuotti taistelukenttien myrkkykaasut, kuten seuraavassa sodassa tuhoamisleirien patentoidun Zyklon B:n (vetysyanidi). Ja teknologian hankkijoista taitavin oli Stalin. Ydinaseen teoria ja teknologia saatiin Neuvostoliitossa hyvin nopeasti tehokäyttöön. IPR eli yksinoikeudet (Intellectual Property) ei ole erilliskysymys, vaan osa kilpailua maailman markkinoista. Eivätkä sitä kilpailua ratkaise lakimiehet eivätkä tuomioistuimet. Kemppinen Blog

Avainsanat: teollisuus kiina kemppinen kemia kello keksintö it yritys voi venetsia valtio valmistaja vaikea usa työskennellä tuottaa tietokone tieto teoria japani ipr internet huolellinen hugo hinta esittää englanti blog belgia armeija analyysi alusta ala aikakausi maailma lähteä laivasto käytäntö käsitellä kysymys kirj kilpailu rakentaa raha puhe politiikka perinteinen perinne pelata patentti ongelma nokia nimittää neuvostoliitossa muoto muistaa matkapuhelin maksaa maailmansota teknologia tekniikka tekijänoikeus tapahtua sveitsi sunnata suhde stalin sota siirtyä sensuuri sekaisin saksa saada ranska


blogivirta.fi