Tänään on 22.05.2019 04:35 ja nimipäiviään viettävät: Hemminki, Hemmo ja Hemming. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Kun Aurora Jolanda lopetti tanssin

Julkaistu: · Päivitetty:

Aurora Jolanda Thuneberg syntyi Kangasalan pitäjässä 11.8.1826. Upseeri-isänsä Karl Johan oli Suomen sodan veteraani ja isännöi vaimonsa Agatha Wilhelmina Jackin kanssa Haralan tilaa. Karl Johanin urasta on joitakin tietoja Jussi Jalosen väitöskirjassa On Behalf of the Emperor, On Behalf of the Fatherland. Finnish Officers and Soldiers of the Russian Imperial Life-Guard on the Battlefields of Poland, 1831 . Thuneberg oli komentanut ennen Puolan kapinan kukistamista reservijoukkoja Helsingissä ja toimi sodan jälkeen viljavaraston johtajana Helsingissä. Perhe ei siis jäänyt Kangasalalle, vaan muutti rippikirjan merkinnän mukaan jo vuoden 1828 lopussa Helsinkiin. Nimettömän kirjoittajan mukaan Jolanda kasvoi siis Suomen pääkaupungissa ja sai ajanoloihin nähden huolellisen kasvatuksen. Mutta sisaruspiirin lisääntyessä ja kodin ahtaanpuolisissa taloudellisissa oloissa taistellessa, tahtoi eräs hänen setänsä, joka oli varakas, mutta lapseton, ottaa Jolandan luokseen. Mutta tyttöpä ei viihtynytkään uudessa kodissa; se ei mitenkään voinut korvata hänen omaa kotiansa, vaikka nuo hyväntahtoiset, mutta ajattelemattomat kasvattivanhemmat häntä hemmottelivat ja koettivat tehdä hänen kotinsa niin suloiseksi kuin suinkin. Hän pääsi vuoden päästä jo kauvan kaipaamaansa kotiin, jossa tunsi itsensä vapaaksi ja onnelliseksi.  Hän nautti opetusta etevässä tyttökoulussa. Taitava soitannon opettaja kehitti hänen hyviä soitannollisia lahjojaan siihen määrään, että hän harvinaisella taidolla soitti pianoa. Hänen vilkas ja iloinen luontonsa ei suinkaan estänyt häntä vakavasta työstä ja jo lapsuudessaan osoitti hän tunnollista tarkkuutta sekä kestävyyttä, jotka kautta koko hänen elämänsä jäivät hänen omikseen.  August Mannerheimin piirros vuodelta 1840 . Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0 Otsikossa luvatun käänteen sama kirjoittaja kuvaa seuraavasti Eräässä iloisessa seurassa, jossa oli paljon nuorisoa, tanssittiin oikein lujasti. Jolanda otti myös tanssiin osaa. Päätetyn valssin jälestä meni hän erääsen sivuhuoneesen. Nyt sattui hän silmäilemään seinään, johon oli ripustettu taulu, mikä kuvasi Jeesuksen kulkevana merellä taivaallisessa valossa, ja majesteetillisyydessä, ojentaen kättään vajoavalle Pietarille. Joko ruumiinliikkeen tai tuon syvästi vaikuttavan kuvan tähden — vaikuttivatko kumpaisetkin syyt yht'aikaa — hän kaatui pyörtyneenä permannolle. Siitä toivuttuaan joutui hän kovaan sieluntuskaan ja pyysi päästä heti kotiin. Siitä päivästä ei hän sen koommin enää ottanut osaa maailman meluihin eikä huvituksiin. Aurora Jolandan elämäkerta on julkaistu otsikon  Elämäkertomuksia hurskaista isistä ja äideistä alla lehden Aikakauslehti lasten wanhemmille ja kaswattajille numeroissa 2, 3-4, 5-6/1896

Avainsanat: helsinki biograafisia tietoja suomen naisista eri työaloilla 1800-luku veteraani varakas vaimo ura upseeri työstä tieto taulu tanssi taitava syy suomi soldiers sota seura seinä russia rippikirja päästä pääkaupunki puola poland piirros perhe ottaa otsikko opetus opettaja onnellinen officer merkintä meri mannerheim kuvata kuva koti koko kirjoittaja kehittää kaupunginmuseo kasvatus karl kapina jussi johtaja jeesus isä iloinen häntä hän finnish elämä elämäkerta cc by aurora august


blogivirta.fi