Tänään on 17.06.2019 16:02 ja nimipäiviään viettävät: Urho, Biger ja Börje. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Polkkapossu_:

Satokausi, sesonki — Miten se nyt menikään?

Julkaistu: · Päivitetty:

Kun puhutaan kasvisten satokausista, voidaan vain ennustaa tulevaa. Satokaudet eivät välttämättä ole joka vuosi samanlaisia, sillä välillä luonto määrää toisin – jopa edellisen vuoden sääolosuhteet vaikuttavat uuteen satokauteen. Satokausi tarkoittaa tuotteen koko kasvukautta ja sesonki on se ajanjakso, jolloin kasvisten päälajikkeiden sadot ovat parhaimmillaan. Satokauden parhainta aikaa on siis sesonki. Kotimaiset kasvikset juuri nyt Toukokuussa kotisuomessa luonto on vasta heräilemässä talven jäljiltä ja pelloilla sekä kotipuutarhoissakin istutetaan vasta taimia maahan ja niiden satoa odotellaan lajikkeesta riippuen kesäkuun puolenvälin jälkeen. Monet ammattiviljelijät edistävät varhaisvihannesten kasvua lämmitetyissä kasvihuoneissa. Ilmojen lämmettyä istutukset alkavat avomaalla. Toukokuussa kotimaisia avomaan varhaisvihanneksia ei juuri ole tarjolla raparperin lisäksi. Kesä-heinäkuu ovat varhaisvihannesten aikaa. Esimerkiksi ensimmäiset avomaan varhaiskaalit saadaan heinä-elokuun vaihteessa. Nyt myynnissä olevat varhaiskaalit tulevat Etelä-Euroopasta. Ulkomaiset kasvikset juuri nyt Vaikka erikoishedelmiä tuodaan eri alkuperämaista eri puolilta maailmaa ympäri vuoden, ei niille voida määritellä varsinaista pääsatokautta. Useat hedelmäpuut tuottavat kaksi kertaa vuodessa satoa, jonka jälkeen ne pitävät tauon ja aloittavat uuden kasvukauden. Erikoishedelmien paras saatavuus on silloin, kun meillä suomessa on talvi eli marras-helmikuussa. Pidämme meille tärkeänä Euroopan satokautta niiden hedelmien ja vihannesten osalta, joita on kulloinkin saatavilla. Avokadon ja mangon Euroopan pääsatoa saadaan elokuusta eteenpäin. Keväällä mangoa tuodaan Etelä- ja Väli-Amerikasta. Juuri nyt siirrytään sitruunoiden päälajikkeesta Primofiorista muihin pienempiin lajikkeisiin, joten sitruunoiden Euroopan pääsato on ohi. Kirsikan satokausi on alkamassa ja aprikoosien, persikoiden sekä nektariinien satokausi on jo alkanut huhtikuun puolella. Tankoparsojen kausi on hyvässä vauhdissa ja jatkuu aina kesäkuun puoleen väliin saakka. Suomessa yleisimmin tarjolla oleva sitruunalajike on Primofiori.  Banaanin ja ananaksen satokausi Banaanin ja ananaksen saatavuus on tasaista ympäri vuoden. Niiden vakaa hinta perustuu maahantuontiyritysten tekemiin vuosisopimuksiin. Ilman ostoteknistä sopimusta on luonnollista, että banaanin markkinahinta tippuu kesäkaudeksi, koska kysyntää on vähemmän ja ananaksen osalta taas hintaan vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan suhde. Miksi suosia satokauden tuotteita? Edullisuus Satokauden tuotteiden hinnoittelu on monen asian summa. Hintatason määrää mm. kysyntä ja tarjonta, markkinatilanne, sääolosuhteet ja sadon onnistuminen. Näin ollen hinta ei aina ole satokaudessa edullisimmillaan. Jos satoa saadaan runsaasti ja sen kysyntä on hiipunut syystä tai toisesta satokauden aikana, on todennäköistä, että hinta on varsinaisella myyntihetkellä hyvinkin edullinen, vaikka tuote myydään sesongin ulkopuolella. Toisaalta, jos sato jää odotettua pienemmäksi, saattaa tuotteen hinta nousta parhaimmassa satokauden ajankohdassa hyvinkin korkealle. Monien tuotteiden kohdalla alkuperämaalla, tuotteen koolla, lajikkeella ja laadulla on iso merkitys ja vaikutus tuotteen lopulliseen hintaan. Näiden lisäksi hintaan vaikuttaa sadon onnistuminen. Maku ja tuoreus Pelkkä satokausi ei riitä kertomaan tuotteiden mausta, laadusta tai tuoreudesta. Satokauden ensimmäiset ja viimeiset hedelmät sekä vihannekset eivät yleensä ole parhaimmillaan, sillä ne ovat usein kooltaan pieniä, mauttomampia ja säilyvyydeltään huonoja. Jotkut tuotteet tarvitsevat lyhyttä varastosäilytystä tullakseen maukkaiksi, mm. sitrushedelmät. Niissä tapahtuu kemiallinen reaktio poimimisen jälkeen, jossa hedelmän sisällä olevat hapot, sokerit ja entsyymit yhdistyvät ja muodostavat hedelmän lopullisen rakenteen ja maun. Hyvin usein esim. sitrushedelmät ovat parhaimmillaan vasta satokauden puolivälissä – ei alussa. Vinkki! Omaan ostoskassiin kannattaa ehdottomasti valita ne painavimmat ja mehukkaimmat hedelmät. Ekologisuus Etelä- ja Väli-Amerikan tuotteet lastataan heti poimimisen jälkeen eikä niitä varastoida juuri lainkaan. Näiden tuotteiden kuljetusaika on pidempi kuin esim. Euroopan tuotteilla. Kuljetukset Etelä- ja Väli- Amerikasta tapahtuvat pääasiassa meri- tai autokuljetuksilla sekä niiden yhdistelmällä. Meriteitse kuljetettuna tuotteilla on hyvin pieni hiilijalanjälki. Suomeen tuotavista kasviksista vain pieni osa on tuotu lentoteitse, noin 1%. Nämä tuotteet ovat eksoottisia ja hyvin harvinaisia. Pitkä varastointi vaikuttaa aina makuun. Ulkolaisia tuotteita ei juurikaan varastoida lukuun ottamatta Euroopan satokauden päärynöitä ja omenoita. Kotimaisia ja ulkolaisia varastotuotteita ovat juurekset, sipulit, perunat, kaalit ja omenat. Huomioitavaa on, että varastointi on aina kulu. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttäminen riippuu kasvilajikkeesta, sääoloista ja maaperästä. Esimerkiksi luomuviljelyssä ei käytetä kasvinsuojeluaineita eikä keinotekoisia lannoitteita.

Avainsanat: merkitys meri marraskuu maku luonto kasvisruoat ympäri yhdistyä vuosi voida vihannes valita vaikutus vaikuttaa vaihde ulkopuolella tuote tuottaa tuoda toukokuu torjunta tarkoittaa tarjonta tarjota talvi taimi suomessa suomi summa suhde sopimus sokeri sipuli sesonki satokausi sato reaktio puoliväli pieni pitää peruna paras omena määrittää myydä muodostaa luonnollinen kysyntä kotimainen korkea koko kesäkuu kesä kausi kasvukausi kasvis kasvikset kaali jää jälki juures iso huhtikuu hinta hiilijalanjälki helmikuu heinäkuu heinä hedelmä harvinainen eurooppa etelä esimerkki entsyymi elokuu edullinen banaani amerikka alku aine


blogivirta.fi