Tänään on 26.06.2019 21:28 ja nimipäiviään viettävät: Jorma, Jarmo, Jarkko, Jarno, Jere, Jeremias ja Viveka. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kaupunkimetsä:

Puita ja papanoita Malmin lentokentän ympäristössä

Julkaistu: · Päivitetty:

Malmin lentoasema 15.4.2018 Kun marraskuussa 2017 kysyin lukijoilta ehdotuksia neljään blogin aihepiiriä laajentavaan kirjoitukseen, toivotuimmaksi nousi Malmin lentokenttä. Olikin jo aika vierailla Malmilla, sillä viimeksi olin käynyt siellä vuonna 2004, jolloin poikkesin katsomassa Yokoso! Japan -nimistä ilmalaivaa . Vaikka en ole ilmailun ystävä enkä ole vuoden 1996 jälkeen matkustanut lentokoneella, allekirjoitin taannoisella vierailullani lentokentän säilyttämistä puolustavan adressin. Usein kuulee väitteen, että Helsinkiin rakentaminen säästää luontoa muualla. Malmille rakentaminen on monen mielestä erityisen luontoystävällistä, koska kaupunkimetsän sijaan siinä menetettäisiin lentokenttä. Näihin väitteisiin liittyy muutamia ajatusvirheitä. Ensinnäkään Helsinkiin rakentaminen ei säästä luontoa muualla. Olemassa olevaan infrastruktuurin pohjautuva haja-asutus ei ole erityinen uhka luonnon monimuotoisuudelle. Suurimmat uhkat liittyvät luonnon talouskäyttöön eikä asutuksen keskittäminen Helsinkiin pysäytä sen enempää metsäteollisuus- kuin kaivoshankkeitakaan. Lentokentänkään rakentaminen ei säästäisi luontoa, sillä korvaavan kentän rakentaminen veisi väistämättä luonnonympäristöjä muualta. Innokkaimmat korvaavan paikan tavoittelijat ovat Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin mukaan jo aloittaneet rakentamisen ilman ympäristölupia. Malmin rakentamisella olisi luontovaikutuksia myös Helsingin sisällä, sillä kentän alueella ja tuntumassa sijaitsee useita luontoympäristöjä. Osaan niistä rakentaminen kohdistuisi suoraan. Osa taas kärsisi rakentamisen ja asutuksen sivuvaikutuksista, jolloin kytkeytyneisyys vähenisi ja luonnontila heikentyisi ja metsäiset alueet muuttuisivat puistomaisiksi. Kysyin luontoasiantuntija Keijo Savolalta , mihin metsäkohteisiin Malmin lentokentän tuntumassa kannattaisi tutustua. Savola merkitsi karttaan kolme aluetta, joilta saattaisi löytyä merkkejä liito-oravista. Mahdollisia liito-oravakohteita Malmin lentokentän tuntumassa. Tattariharjuntiellä metsäisyys saati liito-oravat eivät tulleet ensimmäisinä mieleen. Tienvarret olivat keväisen likaisia eikä ympäristö teollisuushalleineen näyttänyt lupaavalta. Tattariharjuntie 15.4.2018 Hallien takaa löytyy kuitenkin viihtyisä metsikkö, jossa kasvaa vanhoja haapoja ja kuusia. Metsässä on myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituksia. Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018 Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018 Juoksuhauta ja portaat 15.4.2018 Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 19.4.2018 Joku on kalustanut yhden neljästä tykkiasemasta leikkimökiksi: Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018 Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018 Linnoitusten lisäksi löytyi uudempikin rakennelma. Pikkuruista siltaa pitkin eivät ihmiset pysty kulkemaan. Ehkä se on tontuille. Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 19.4.2018 Enpä olisi arvannut, että elämäni ensimmäiset liito-oravan papanat löytyvät teollisuushallien takana sijaitsevasta metsiköstä. Tässä niitä kuitenkin on: Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018 Haavassa, jonka juurelta papanat löytyivät, näkyi kaksikin koloa: Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018 Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018 Kahdesta muusta karttaan merkitystä metsiköstä emme liito-oravan papanoita löytäneet, tosin emme niitä erityisen intensiivisesti etsineetkään. Kentän reunaa pitkin kävellessämme totesimme reitin varren vanhoine puineen olevan toimiva elinympäristö monille lajeille. Vaikka kentälle rakentaminen sinänsä säilyttäisi reitin, se heikentäisi sen luontoarvoja. Kentän väki näyttää luottavan ohikulkijoihin, sillä liikkumisen kieltävän kyltin vieressä on avoin portti: Kenttää ympäröivän reitin varrelta 15.4.2018. Kenttää ympäröivän reitin varrelta 15.4.2018. Rakentaminen uhkaisi myös lentokentän laajaa niittyä, joka on elinympäristö mm. perhosille . Niityn hyönteiskanta on tärkeää ravintoa linnuille ja lepakoille. Helsingin kaupungin ylläpitämässä luontotietojärjestelmässä lentokenttä on tunnistettu tärkeäksi lintualueeksi ja sen ympäristössä on useita arvokkaita lintukohteita. Tärkeäksi lepakkokohteeksi järjestelmä ei kenttää tunnista, vaikka ainakin Petri Asikaisen tekemän kartoituksen perusteeella syytä olisi. Kenttää ympäröivän reitin varrelta 15.4.2018. Alppikylän kupeessa sijaitsevassa mahdolliseksi liito-oravapaikaksi merkityssä metsikössä oli valitettavasti suoritettu aukkohakkuu. Alueelta oli kaadettu iso määrä järeitä kuusia, joista useimmat olivat kannoista päätellen terveitä. Aukko on täysin tarpeeton ja haittaa esimerkiksi liito-oravan liikkumista Malmin lentokentän tuntumassa. Hakkuun jälkiä Appikylän metsikössä 15.4.2018 Hakkuun jälkiä Appikylän metsikössä 15.4.2018 Miten sitten Helsinki pystyisi kasvamaan, jos sen enempää kaupunkiluontoon kuin Malmin lentokentän kaltaisille luonto- ja kulttuurikohteille ei saisi rakentaa? Mahdollisuuksia on monia. Rakennusten käyttötarkoituksen muuttaminen tulisi tehdä nykyistä helpommaksi, sillä toimisto- ja liiketilaa jää tyhjilleen halutuillakin alueilla. Nykyisiä alueita voi täydentää myös korottamalla olemassa olevia taloja esimerkiksi kahdella kerroksella. Ehkä kiinnostavin vaihtoehto on talojen rakentaminen parkkipaikkojen päälle. Näin on tämän Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin mukaan tehty Münchenissa. Osa 3/4 Alfred Kordelinin säätiön tuella julkaistavasta juttusarjasta. Jutun lähteenä on tekstistä löytyvien linkkien lisäksi käytetty John Lagerstedtin kirjaa Viaporin maarintama, Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille (Helsingin kaupunginmuseo, 2014). Helsingin yleiskaava, jossa Malmin lentokentälle on suunniteltu asuntoja, on tällä hetkellä korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Malmille on laadittu myös kaavarunko, johon voi tutustua tästä linkistä.

Avainsanat: aika 2017 2014 iso helsinki hallinto esimerkki erityinen ehdotuksia blogi avoin aukko asutus asunto arvokas artikkeli alue alfred kulkea kevät kerros kenttä kaupunginmuseo kaupunki kasvaa kartta jää järjestelmä john japan metsä merkitsi marraskuu malmi maailmansota löytää löytyä luonto luonnontila luonnonsuojeluliitto lukija lintu linkki lentokenttä lentoasema käytetty käsittely kuusi petri olin oikeus näyttää näyttänyt nykyinen nimi neljä muualla tässä tutustua tuki tonttu toimisto teksti talo säätiö säästää suuri suomi silta sijaitsee sanomat reitti ravinto rakentaa rakentaminen rakennus pystyä puita portti porras alfred kordelinin säätiö ystävä ympäristö väki voi vierailla vaihtoehto uudenmaan uhka


blogivirta.fi