Tänään on 25.06.2019 22:35 ja nimipäiviään viettävät: Uuno ja Uno. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Hallatar:

Näkemiin Punainen Pikkutalo

Julkaistu: · Päivitetty:

Olemme keränneet muuttokuormamme  ja muuttaneet pois  Punaisesta Pikkutalosta ja meillä on ihan uusi koti.  - Niin uusi ettei se oikeastaan  ole vielä edes valmis vaan  muutimme sattumalta kesken- eräiseen taloon.  Kiitos kaikille jotka olivat  auttamassa muutossa!!!  Päärynäpuu keväällä kukassa... Ja nyt jo näkee että päärynöitä on tulossa...  Talo luovutettiin lopullisesti uusille asukkaille  viime lauantaina, kahdeksas kesäkuuta  kello kaksitoista.  Jostain luopuminen on samalla jonkin uuden alku.    Nyt pitää jälleen totutella elämään  keskellä vilkasta kaupunkia,  ilman puita, pihapiiriä, aamukahvia  ulkorappusilla, pikkuhiljaa tyhjästä muodostuvaa puutarhaa ja rakasta terassia...  Kaupungissa puolestaan voit helposti  kävellä kauppaan ja muille asioille, ei  tarvita autoa eikä välttämättä edes  polkupyörää...  Asustamme nyt lähellä sitä paikkaa,  jossa kuvasin yli yhdeksän vuotta sitten  polkupyöräni kirsikkapuiden katveessa .  - Pyöräkin on yhä sama. ;D  *Voi, siihen aikaan blogiini tuli  paljon ihania kommentteja...  Vaikka asustamme nyt keskellä  vilkasta kaupunkia, täälläkin toisinaan mustarastas laulaa lurittelee niin,  että sen ääni ylittää liikenteen äänet.  Pikkutalo on nyt rempattu ja korjattu  kestämään seuraavat vuosikymmenet,  ja meidän oli aika jatkaa matkaamme.   Tottakai tämä oli haikea ratkaisu,    mutta vaikka Pikkutalo oli rakas, olin siellä  todella yksinäinen. Missään  muualla en ole koskaan, ikinä ,  ollut niin yksin...   Siksi kai kesyttelin edes  varikset kavereikseni.  - Varmaan ne yllättävät seuraavat  asukkaat, kerjätessään aamukuudelta ruokaa portailla, tai tullessaan toisinaan  kurkkimaan sisään avoimesta ulko-ovesta.  =D  - Vaikka nimitin kotiamme  "Pikkutaloksi" , oli siellä sentään  yhteensä yli 100 neliötä tilaa ja pihalla  aittarakennus varastona, joten  omaisuutta oli paljon, jota piti  vähentää, että mahtuisimme  pieneen, 45 neliön kaksioon.   Siksi myimme paljon taloon  hankittuja/teetettyjä huonekaluja ja tavaroita ja osan vaan annoimme  pois, tai toimitimme keräyksiin,  tai kiikutimme paikallisen  kirpputorin eteiseen "Ota tästä"  -laatikkoon, jne.  Viimeisin esine josta luovuimme,  oli Hanin minulle tekemä nukkekoti  kaikkine tavaroineen ja asukkaineen,  koska sekään ei mahtunut kaksioomme...  - Vaihdoin sen kolmeen murukahvipurkkiin.  Rakastan pikakahvia. Nyt minulla on  komea rivistö Nescafé Kulta -purnukoita  kaapissani. Kerrankin vatsalle lempeää  lempikahviani on varalla,  eikä aina lopussa. Ja nukkekoti pääsi  ilahduttamaan erästä 3,5-vuotiasta  pikkutyttöä. Vaihtokauppa on joskus kivaa.  Elämä vie eteenpäin. Se nyt on vaan näin.   Annoin puutarhasta (kiinteistönvälittäjän  luvalla) muutaman häälahjaksi saamamme  pensaan äiti-mamani kesämökin puutarhaan,  ja pari vuotta meitä ilahduttaneet  Hanilta saadut viiniköynnökseni.     Ihan kaikki muu pihaan istuttamamme  sai jäädä seuraavien asukkaiden iloksi, - tai harmiksi mikäli eivät niistä pidäkään.   Pihan perennat innostuivatkin  tänä keväänä hurjaan kasvuun.  Uuden kodin parvekkeelle olen jo  koonnut kesäkukista ja huonekasveistani  pienen vihreän pläntin. - Tai parikin.  Niistä ehkä kuvia joskus, nyt  keskityn vielä tähän...  Puistolemmikitkin kasvoivat jo pitkin pihamaata. Forget-me-not... Kun haimme viimeisen kerran  tavaroidenrippeitä, siivosimme loppu- siivouksen, Hani pesi terassin  ja odotimme sitten uutta  asukasta noutamaan avaimiaan ja  kohta miehet juttelivat sisätiloissa... Niin itku tuli talon nurkan takana,  kun olin pihalla puhelimen kanssa  itsekseni ottamassa viimeisiä kuvia  pihasta, talosta, isosta hopeapajusta...   Alin kuva on siten ihan vihoviimeinen,  tästä entisestä kodistamme...  Näkemiin Pikkutalo. 

Avainsanat: yksinäisyys varikset vain elämää vaihtokauppa slowlife punainen pikkutalo nescafe muutto kaupunki jotain uutta ihan pihalla hyvästijättö haikeus ääni äiti ylittää yksinäinen yksin vähentää vihreä valmis uusi ulko tullessaan tuli terassi tarvita talo sisätila siivous ruoka ratkaisu rakastaa rakas puutarha punainen puita puhelin pitää piha pieni parveke pari omaisuus olin nurkka nukkekoti neliö muutama muualla muu mies me liikenne laulaa laatikko kävellä kuva kulta kukka koti komea kirpputori kesäkuu kello kasvu kasvaa jatkaa itku ihana huonekalu eteinen esine elämä blogi auto asukas asukkaat alku alin aika


blogivirta.fi