Tänään on 25.06.2019 22:48 ja nimipäiviään viettävät: Uuno ja Uno. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

"Suomalaiset sanat"

Julkaistu: · Päivitetty:

Suomensuojelija-blogissa oli artikkeli nimeltä suomalaisuuden sanat. Tekijä pyysi ehdotuksia lisäsanoiksi ja saikin paljon, mutta ei jaksanut täydentää enempää. Minusta ehdotukset ovat hyviä, tulivat parhailta asiantuntijoilta, suomalaisilta. Koska esim. kontekstihakukoneellani on helppoa hakea lisätietoa verkosta ja listan voi myös laittaa lukukoneeseen , laitan tuon listan alekkaisena Dropboxiin  ja peräkkäisenä tähän alle. Siitä on helppoa hakea. Myös sanomisen kuulee, jos on tehnyt kuten täällä neuvoin ja ladannut Chromen lisäosan. Googlen kääntäjässä on myös puhesynteesi, ja kääntäjä on kontekstityökalussa , jossa on muitakin hakukoneita, joilla saa lisää tietoa sanoista. Melko hyvä ääni jo robotilla. Englanninkieliset selitykset saa heti Googlen klikkaussanakirjasta , Chromen lisäosa sekin: ahkera, alakulo, arki, askartelu, aurinko, avanto, haikeus, halko, halla, hankiainen  hankikanto, harrastus, hirvi, huopatossut, häjy, hämäränhyssy, isäntä, joulu, joulupukki, joutsen, juntti, juro, jurottaa, järvi, jäyhä, jää, jääkiekko, jörö, kaahata, kaamos, kahvi, kalakukko, kalja, kaljamaha, karhu, karjalanpiirakka, karvahattu, kela, kielo, kinos, kirjasto, kirnu, kirves, koivu ja tähti, kolata, kontio, korpi, kossu, kylmä, kyräillä, kännykkä, käristys, kääpä, leijona, lenkkimakkara, lokakuu, lumi, lumihanki, lumityöt, lumiukko, luonto, löhötä, löyly, maito, makkara, meri, metsä, mokata, mokkula, muikku, mämmi, mökki, näkkileipä, pannuhuone, paska, perkele, piika, piimä, pilkki, pimeys, pimeä, pitkäripainen, poro, pottu, puukiuas, puukkojunkkari, raitapaita, rakkaus, ralli, ranta, rehellinen, rehti, reipas, routa, ruis, ruisleipä, rukki, ruokamulta, ruotsi, ruska, ryypätä, räiskäle, rälläkkä, räntä, räppänä, rökäletappio, salmiakki, sauna, saunakalja, sauvakävely, savu, savukala, silakka, sininen, sininen ja valkoinen, sisu, siwa, sonta, sukset, suo, talkkuna, talvi, tarjeta, terva, tietokone, valo, vanhainkoti, vihmoa, vihta ja vasta, vihtoa, viina, vittu, vittuilla, vituttaa, voi, xylitol, äijä, äiti, HK:n sininen, Koivuniemen herra, Korvatunturi, Marimekko, Matti ja Maija, Suo kuokka ja Jussi Vedä vaikka hiirellä sana laatikkoon, niin näet kuvia. Maalaa ensin ja vedä sitten. Vanha sana pitää ensin tyhjentää laatikosta. Kuvahaku avautuu uuteen välilehteen. Word cloud made with WordItOut Mitä sinulle nämä sanat tuovat mieleen, kertovatko ne suomalaisuudesta oikein vai väärin, mitä haluaisit lisätä? Kotus järjesti 2017 Suomen sana-kilpailun . Kilpailuun ehdotetut sanat: 3d-taivas, aakkoset, aaltoliike, aamukaste, aamunkoi, aapa, ahdistaa, aikuinen, aivina, aivovuoto, ajakka, ajopuu, aktivoimistoimi, aktivointisuunnitelma, alava, armas, aromisuola, asunnottomuus, auer, Aura, auralikööri, avara, avartua, avovankila, byrokratia, bönthö, demokratiavaje, digitalisti, Dingon paluu, , edistyksellinen, eichmannhallinto, ei-tappava mellakka-ase, elähän, emo, empatiakato, empatiavaje, enthuoma, epäluottamus, epäsikiö, epävarma, eriarvoistumiskehitys, eriarvoistuva, eriarvoisuus, eripuraisuus, esteellisyys, esteellisyysepäily, etunoja-Suomi, fasismi, fasismin yö, fillarikommunismi, fistaus, fläppitaulu, hallanvaara, hallava, harjanne, harmaa talous, hauras, havilinen, heittäytyvä, helluntai, hevonpaska, hevosen kyrpä, hikisukka, hillotolppaismi, hioa, homosaatio, homoviha, hullunmylly, huomenna, huovata, hupiukko, hymy, hyppyset, hyvinvointivaltio, hyvinvointivaltionpurkutalkoot, hyvä, hyvä veli, häpeä, hästägkaappaus, hölmölandia, höyhensaari, , idiocracy, ikinuori, ilmaistyö, innovaatio- ja, digitalisaatiopaska, internationality, islam, isämmaallinen, isänmaa, itsekolonialisoitu, itsenäinen, itsepäisyys, jallupiimä, jalopeura, jokamiehenoikeus, juhannus, juhannussauna, julkkisalennus, juoksentelisinkohan, juuri, jälleenrakennettu, jänis, järjestelmäkriisi, järvenranta, järvenselkä, järvi, jäyhä, jääräpää, jääviysepäilyt, kaarna, kade, kainu, kaipaus, kakistokratia, kallio, kallioperä, kalsarikännit, kannel, kannustinloukkutyö-, ryhmä, karenssi, karheankaunis, Karstula, katajainen, Katetra Steal, kateus, katkeruus, katupartio, kehitysmaa, Kela, keskustalaisnepotismi, kesäyö, ketterä, kiitos, kiky, kilpailukykyloikka, kilpailuyhteiskunta, , kimpale, kipsisakka-allas, kiviniitty, kleptokratia, koivu, koliikkiaikuinen, kolonialismi, kolonialisoitu, komia, koplaus, korpi, korvenraivaaja, koti, kotimaa, kotiseuturakkaus, kotivalo, kotiväkivalta, kotiäiti, kotomaa, koulu, koulutuskusetus, koulutusleikkaus, koulutuslupaus, kuhmurainen, kunnioitus, kunnollinen, kupla, kurjistuminen, kusetus, kuulas, kvg, kyykytysvaltio, kähmintä, kännykkä, käppäukko, kökkötraktori, kököhkö, köllykkä, köyhännahkatakki, Lasol, lauha, leikkaukset, leipäjono, liepeillä, lihamuki, liikennekaari, liikenneuudistus, liinavaate, linnunrata, lintukoto, liplattaa, liverrys, lohikäärme, loskapaska, loukkaantuminen, lukutaito, luokkasota, luokkayhteiskunta, luonnonsuojelu, luotettavuus, luottamus, lähimmäinen, lämmin, lämpimämpi, länsimetro, löyly, Lööperiin nöyrtyneet, turpeat pölvästit, maailma, maakunta, maamme, maausko, maisema, makkarasiili, massasukupuutto, me, me-henki, meijän, mein, menetetty, metsjärveinen, metsä, metsämansikka, mieshuora, Mifu, mulkvisti, mustikanmakuinen, mustikka, mustikkametsä, muukalaisviha, myllyt, myötähäpeä, mångfald, mämmi, mäntymetsä, mörkö, mörökölli, naapurivahti, nahkea, naisviha, natsikansanedustajat, natsitappo, nepotismi, nimbyily, no niin, Nokia, nouseva, nyhtispyörykät, nyhtökaura, nälkä, nöyrä, oikeistopopulisti, omamme, omaneduntavoittelu, omansanäköinen, onnekas, onnenmaa, orjatyö, osallistaminen, osallisuus, osattomuus, osittaisdifferentiaaliyhtälö, pahki, pahoinvointivaltio, paitahihasillaan, pakkopalautus, pakkosterilisaatio, pakkosterilointi, pakkotyö, palkaton työharjoittelu, paperittomat, paska, paskahousu, paskattalkoot, penkkipunnerrus, perhesurma, perintö, perkele, perseily, peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, perusrakkaus, pier pask, pilattu, pilkkihaalari, pimppi, pippeli, пиздец, plutokratia, polttopulloisku, porukka, positiivisuus, poutapilvi, pragmaattinen, prolapsi, prööt, puheenjohdattelija, pulla, pullakahvit, puolustusvoitto, putkakuolema, päevee, päivähoitomaksukorotus, pärjätä, raatokuutio, rajatkiinni, rakas, rantakoivu, rantasauna, rasismi, rauha, rehtiys, resilientti, Riistolandia, Rokka, ruisleipä, runosuoni, ryhtyisinkö, räkäkänni, , saamelaisviha, saari, saimaannorppa, saippuakauppias, salmiakki, sammalvuode, sankarihauta, sarastus, sataa, Sataa ja tuulee., satavuotias, satumaa, sauna, saunailta, saunapalvi, saunapuhdas, saunoa, savupirtti, savusauna, sebastiantyne, selviytyjä, selviytyä, sensuuri, Seutulan lentokenttä, siirtolohkare, siivous, sikanauta, sikses hyvä, sininen, siniristi, siniristilippu, sinisyys, sinivalkoinen, sinivalkoinen suomi, sinivalkoinen vapaus, sinnikkyys, Sinol, Sipilä, sipilöinti, Sippilä, sisu, sisukkuus, sisukas, sisuntäyteinen, sitkeä, smegma, solidaarisuusvaje, sopien, sori siitä, sorto, sortovalta, sota, soutaa, stigma, suo, suolikaasu, suomen lippu, Suomi, suomi, Suomi lunastuskuntoon, suomineito, supliikki, susi, suvensulo, suvi, suvisunnuntai, suvituuli, suviyö, syrjäytetty, syys, syyttämättäjättämispäätös, taival, takinkääntäjä, talkoot, talvisota, tammikuunkihlaus, teknokratia, Terrafame, tervaskanto, tietyömaa, toivottomuus, tolkku, transviha, transvihamielisyys, tuhottu Suomi, tuloero, tulostaa, tupladippaus, turvasäilö, tyhmistäminen, tyven, tyyni, työkokeilu, työmaa, työttömyys, uimahousupartio, uljas, umpihanki, umpimielisyys, umpitunnelissa, urhea, usva, uudistaminen, uusliberalismi, uusluokkayhteiskunta, uustaantumuksellinen, uutteruus, Voittajaksi tuli sisu. Laitoin kirjallisuudesta löytämäni tunnelmallisen listan suomalaisista tähtihetkistä tänne vanhaan postaukseeni. Täällä on uusin tiivistelmäni suomalaisuudesta tiedon ja viihteen avulla. Kauniita vanhoja suomalaisia sanoja testin muodossa Kauniit ja rumat sanat Suomalaisia asioita nämäkin: 1. kirjasto 2. vihta tai vasta 3. sauna 4. sauvakävely 5. Ö- ja Ä-kirjain 6. lauantaimakkara 7. murteet 8. jokamiehenoikeus 9. suot 10. mämmi 11. mäyräkoira (12 keskioluen pakkaus) 12. lonkero 13. kossuvissy 14. kuivauskaappi 15. hiihtotunneli 16. saunavuoro 17. tilliliha 18. neljäntuulenhattu 19. sukat sandaalien kanssa 20. pitkät kalsarit 21. huopatossut 22. roiskeläppä (einespitsa) 23.  veriletut 24. maitolaituri 25. teksti-tv 26. pikkujoulukännit 27. juhannusruuhka 28. maantienharmaus 29. rallienglanti 30. palaveriviineri 31. pullapitko 32. äitiyspakkaus 33. neuvola 34. kisamakkara 35. hyppyrimäet 36. Jyväskylän MM-rallit 37. kalapuikkoviikset 38. Speden leffat 39. Matti Nykänen 40. inttimuistot 41. nevöfoget 95 42. torilla tavataan 43. Juti 44. ilmaveivi 45. kisaturistit 46. salkkarit 47. Kolmen tähden Jallu 48. Darude 49. Tulisuudelma (yökerho Vantaalla) 50. Mantan lakitus 51. makkaraperunat 52. salmiakkikossu 53. tekstiviesti 54. sima 55. makkarakuppi (ruoka) 56. tuulipuvut 57. lörtsy 58. kalakukko 59. Kummeli (tv-sarja) 60. Angry Birds 61. matopeli 62. suofutis 63. lakka/hilla 64. ilmakitaran MM-kisat 65. yötön yö 66. Helsingin olympialaiset 67. Länsimetro 68. leijonakoru 69. Kuoma-kengät 70. Titi-nalle 71. ehkäisykierukka 72. lumihankeen saunasta -rituaali 73. matonpesupaikat 74. avantouinti 75. pilkkiminen (hiljaa kylmässä tuntikausia) 76. paitulipukeutuminen 77. lihamuki (lahtelainen herkku) 78. kalsarikännit 79. sauna-Timo 80. lärvilauta 81. Saara Aalto 82. maito ruokajuomana 83. päiväkahvit 84. joulupukki 85. muoviämpäreiden jonotus 86. eukonkantokisa 87. tangomarkkinat 88. naapurikateus 89. lavatanssit 90. erikoissairaanhoito 91. Pikku Kakkonen 92. pallogrilli 93. anniskeluaitaukset 94. juhannussää 95. itsenäisyyspäivän tv-spektaakkeli 96. Lordi 97. talvisotatarinat 98. kauppatorin lokit Helsingissä 99. citykanit 100. muovituopit Mieti ja keskustele, jos mahdollista, missä tilanteissa nuo asiat tulevat esiin. Selitä myös näitä sanoja  Mitä tulee todella vanhoihin suomalaisiin sanoihin, liitän tähän netistä muutamia leikkeitä: Kantauralista säilyneitä vanhoja ja alkuperäisiä sanoja ovat muun muassa seuraavat suomen sanat: kuu, päivä, kala, muna, pesä, koivu, kuusi (puu), tuomi, putki, puu, vesi, lumi, tuli, kieli, luu, maksa, silmä, syli, elää, imeä, kantaa, mennä, nuolla, pelätä, purra, tulla, tuntea, ovi, jousi, jänne, nuoli, suksi, soutaa, äimä (neula), nimi, myydä, anoppi, appi, emä (äiti), käly, miniä, setä, vävy, me, se, te, kaksi, viisi, ala, ylä, pitkä. Lainasanakerrostuma Esimerkkejä indoeurooppalaiset lainat aiva(n), arvo, jyvä, marras, mehiläinen, mesi, omena, orja, orpo, ostaa, sarvi, sata, suola, vasara balttilaiset lainat helle, kirves, lahti, lauta, märkä, meri, harmaa, apila, heinä, ohra, tuohi, hammas, morsian, harja, kaula, napa, sisar, tytär germaaniset lainat aalto, hauta, kallio, ranta, haukka, kana, hame, paita, sukka, laiva, kulta, kupari, rauta, joulu slaavilaiset lainat (vanhin kerros) pakana, pappi, risti, saapas, viitta, ikkuna, veräjä, katiska, lusikka, piirakka ruotsalaiset lainat ankka, apina, harppu, hattu, helvetti, housut, hunaja, katu, kissa Lisää netistä saksittua: Vierassanojen alkuperä Suomeen uudemmat lainasanat ovat tulleet aluksi ruotsista, myöhemmin englannin kielestä tai näiden kielten välittäminä. Ruotsiin meillä on ollut vanhastaan läheiset siteet; englantia taas opiskelee nykyisin jokainen suomalainen peruskoulussa. Ruotsista  suomeen kulkeutunut sanasto on valtaosin kansainvälistä eurooppalaista yhteisomaisuutta, jonka juuret ovat saksassa, ranskassa, antiikin kielissä tai vielä kauempana.  Ranskasta  saatuja sanoja ovat esim.  parketti, terassi; filee, menyy, marinoida, konjakki, samppanja; eleganssi, etiketti, muoti, daami, kavaljeeri; teatteri, rooli, kulissi; essee, polemiikki; debatti, kommunikea, kampanja . Saksalaisperäisiä  sanoja ovat esim.  estetiikka, psykologia, psykoanalyysi; aspiriini, parafiini, plankton, koboltti, kvartsi; diesel; lied, kitsch, jugend; polterabend .  Italialaisperäisiä  ovat mm.  kassa, krediitti, pankki, passi, valuutta; altto, basso, duetto, solisti, ballerina, fresko; kasino; makaroni, pitsa, spagetti .  Espanjasta  lähtöisin ovat esim. sanat karamelli, paraati, platina, vanilja; juntta, maskara, mantilja, marihuana, patio, tequila .  Anglismit Englannin kieli on eräänlainen sanaston sulatusuuni. Englanti on kehittynyt germaaniselta pohjalta, mutta siihen on tullut laajoina kerrostumina ranskalaista ja kreikkalais-latinalaista sanastoa.  Anglismi  voidaan määritellä ilmaukseksi, joka englannin kielen välityksellä on levinnyt kansainväliseen käyttöön. Nykyään englanti on johtava kieli esim. lääketieteen, elektroniikan, avaruustekniikan, kansainvälisen kaupan, mainonnan, lentomatkailun ja merenkulun alalla sekä lisäksi radion, television, elokuvan ja tietotekniikan piirissä. Suomi on ollut vasta suhteellisen vähän aikaa suorissa kontakteissa englantia puhuvan maailman kanssa. Vanhemmat englantilaisperäiset lainat pyrittiin tavallisesti mukauttamaan kotoisten sanojen malliin, esim.  pihvi (beef), priki (brig), vinssi (winch) . Uudempia kieleemme mukautuneita sanoja ovat esim.  hitti, jeeppi, meikki, spotti, toppi . Alkuperäisen asunsa säilyttäneitä tai vain hieman suomalaistettuja ovat esim.  happening, cowboy, jockey, speedway . Mukauttamisen suomen kieleen estää usein anglismien äänneasu. Myös anglismien oikeinkirjoitus ja taivutus on monesti hankalaa. Miten esim. pitäisi taivuttaa atk-alalla yleisesti käytettyä sanaa  software  '(varus)ohjelmisto'? Usein yritykset mukauttaa tällaisia sanoja johtavat vain slangimaisiin väännöksiin, kuten  softis, softa .  Suomalaisuuden suosiminen Tekstin ymmärrettävyyttä lisää paitsi virkerakenteen yksinkertaisuus myös sanaston tuttuus. Suurelle yleisölle kirjoitettaessa on ammattialan erityissanasto vaihdettava yleiskieliseen. Asiantuntijoiden kesken voidaan käyttää ammattikieltä, mutta silloinkaan ei pidä itsetarkoituksellisesti suosia vierassanoja. Yhteiskunta- ja kasvatustieteilijät käyttävät usein tarpeettomasti esim. seuraavia vierassanoja:  relevantti  'asiaan vaikuttava, merkityksellinen, tähdellinen',  adekvaatti  'täysin vastaava, asianmukainen, oikea',  integraatio  'yhdentäminen, yhdentyminen, eheyttäminen',  empatia  'eläytyminen, myötäeläminen',  projekti  'hanke, suunnitelma'. Tutkijoiden tehtävänä on kehittää ja vaalia myös suomenkielistä ammattisanastoa, koska sillä on merkitystä tutkimustulosten käytäntöön soveltamisen kannalta. Vierassanat eivät aina ole edes sen kansainvälisempiä tai täsmällisempiä kuin omat termit. Omaa sanaa kannattaa aina käyttää, jos yksiselitteisyys ei siitä kärsi. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997.) Ruotsista tulleita sanoja on noin puolet kaikista lainasanoista . Osa on varmaankin ruotsin kautta tulleita kansainvälisiä sanoja. Ruotsin lainasanoja suomeen skruv – ruuvi stol – tuoli krut – ruuti bank – pankki post – posti boll – pallo motor – moottori kort – kortti tjugo – tiu (vrt. vanhan kirjaruotsin  tiugh ) vakt – vahti (jakt - jahti, makt - mahti) murteellisia sanoja: lekti, hantuuki, nästuuki, vylli, rekkooli, resnekka, papperstokka, kööki, ookata... Professori Kaisa Häkkisen mukaan ruotsalaisia lainasanoja on suomen kielessä ainakin 4000. Suomalaisia lainasanoja taas on ruotsin kielessä vain n. 10. Usein varsinkin vanhemmat erikoisterminologiat saattavat koostua melkein kokonaisuudessaan lainasanoista. Kaiketi englannin kielen yleistymisen myötä on uudempien erikoisalojen sanasto enenevässä määrin kuitenkin englanti-vaikutteista. Esimerkin ruotsin kielen voimakkaista vaikutteista antaa (harraste)veneilyssä, erityisesti purjehduksessa, käytössä oleva terminologia (josta on tosin eräitä sanoja varten annettu suosituksia suomenkielisiksi vastineiksi). kompass – kompassi läkare - lääkäri roder – ruori ankare – ankkuri kajuta – kajuutta rigg - riki durk – turkki (eli laivan tai veneen "lattia") schackel – sakkeli styrbord – tyyrpuuri (laivan oikea puoli, se puoli laivaa jolta laivaa ohjataan, styra = ohjata) babord – paapuuri (laivan vasen puoli) lä – lee, suositus: "suojanpuoli", lovart – luuvartti, suositus: "tuulenpuoli" eli se puoli jolta tuuli tulee båtshake – puoshaka fall – falli, suositus: "nostin" skot – skuutti stag – staagi (staaki), suositus: harus, eli mastoa pituussuunnassa tukevat köydet vant – vantit suositus: sivuharus, eli mastoa sivusuunnissa tukevat köydet fock – fokka (eräs yleinen keulapurjelaji) kryss – kryssi, suositus: luoviminen Suomalaisperäisiä sanoja ruotsissa pojke känga 'varsikenkä' pjäxa kola (murt.) rappakalja 'hölynpöly, pöty' lapp 'lappalainen' Suomen sanoja vastaavasti ruotsiin Suomenkielessä on valtavasti lainasanoja ruotsinkielestä, mutta päinvastaiseen suuntaan ei ole lainautunut paljonkaan. Ruotsinkielessä on noin 30 sanaa, joiden on todettu olevan suomalaista alkuperää. Lähinnä nämä on saatu Norrlannin murteiden kautta tai Värmlannin metsäsuomalaisilta. Monikaan sana ei ole kuitenkaan päässyt yleiskielen sanaksi, vaan on jäänyt paikallisiin murteisiin tai slangikäyttöön tai käyttö on muuten marginaalista. Jotkut sanat ovat eläneet aikansa, mutta jääneet pois käytöstä yhteiskunnan muuttuessa. Tässä tavallisimmat: pojke , suomen sanasta  poika , lainattu jo 1300-luvulla, ilmeisesti Tukholman käsityöläisiltä lähtöisin: skinnara-poika=skinnarlärling, nahkurin oppipoika. känga  = kenkä , nykyään käytetään lähinnä naisten nyörikengistä. pjäxa  =  pieksu , hiihtokenkä,  skidpjäxa, slalompjäxa. kul  =  hyvä, kiva . Sanan alkuperä ei ole ihan kiistaton, mutta arvellaan sen olevan suomen sanasta  kyllä . Kyllä-vahvistussanahan tarkoittaa kaikkea positiivista. hyvens  = hyvä, hyvin.  Käytetään lähinnä slangisanana. kola  = kuolla.  Slangikäytössä kiertoilmauksina kuolemiselle esim. sanonnassa  att kola vippen . motti  = motti , joka merkitsee sodassa mottiin jäämistä eli piiritystä. Suomen sana  motti , joka tarkoittaa halkomottia, on sen sijaan päinvastainen laina: se on lainattu suomeen ruotsin sanasta mått =mitta. motti  (äännetään: mutti) = mutti.  Tällä tarkoitetaan talkkunajauhopuuroa, jota on syöty sianlihasiivujen ja puolukkahillon kanssa juhlaruokana. Sana on käytössä Värmlannin murteessa. kova  = raha . Tullut alun perin sanonnasta  kova raha  eli on ollut kyse kolikoista. Nykyään slangisana. pärta = päre . Tullut suomen muodoista  pärettä, päreitä . pulka = pulkka.  Tullut kieleen suomen ja saamen kielistä. tojs  tulee suomen sanasta  pois . Käytetään lähinnä sanonnassa  vet tojs!=  Vet hut! (tietää huutia). rappakalja = rapakalja , millä suomessa tarkoitetaan huonosti käynyttä kaljaa. Sana on saanut ruotsinkielessä merkityksen struntprat=pötypuhetta. sisu =sisu . Käytetään yleensä vain suomalaisista puheen ollen. mujka =muikku.  Käytössä vain norrlantilaisissa murteissa. memma =mämmi  on tullut kieleen vasta, kun Suomesta on alettu viedä mämmiä Ruotsiin. erämarker =erämaa . Käytetty lähinnä ruotsalaisaikakaudella asumattomista alueista, lähinnä historiallisissa tutkimuksissa käytetty sana. rapakivi =rapakivi  on monissa muissakin kielissä käytössä oleva ilmaus tietylle suomalaiselle kiviladulle. sauna  on tunnettu monissa kielissä, niin ruotsissakin, mutta se ei ole kovinkaan yleinen käytössä. Ruotsi on nimittäin siitä harvinainen kieli, että siinä on omankielinenkin sana  bastu , joka muuten on lyhenne sanasta  badstuga. koling  (äännetään: kuuling) Kolingen-sanaa on käytetty suomalaisista ukoista halventavasti: finnkoling, finnkolix,  mikä juontuu siitä, että nämä aina aloittivat puheensa sanomalla:  kuule! kuuleks! Piirtäjä Albert Engström loi 1897 kulkurihahmon Kolingen , jonka väitetään tulevan juuri tästä. Huomautus: Olen lukenut kirjan, jossa käsiteltiin sataa suomesta ruotsiin tullutta sanaa. Venäjästä suomeen tulleita sanoja Monet venäläisperäiset sanat ovat tulleet suomen kieleen karjalan kielen kautta. Tällainen on esimerkiksi sana rotu, joka tuli tutuksi kalevalaisesta runoudesta, käsitettiin vanhaksi karjalaiseksi sanaksi, ja omaksuttiin siitä huolimatta, että venäläisperäistä sanastoa samaan aikaan kartettiin. Karjalan kielessä on paljon enemmän venäläisperäisiä sanoja kuin suomessa. Suomen itäisissä murteissa käytetään enemmän venäläisperäisiä sanoja kuin läntisissä murteissa. Ortodoksinen kirkko käytti kehittyneitä lasi-ikkunoita ennen läntistä kirkkoa, ja toi siten suomen kieleen sanan ikkuna astalo - eli ase (muinaisvenäjä: ostén eli keppi, sauva) bulvaani (bolvan eli hatun valmistuksessa käytetty muotti, "pölkkypää") ikkuna (окно, okno)  Karjalassa tunnettu muoto akkuna on lähempänä kyseistä venäjän sanaa. Ei tiedetä, miksi suomen sana alkaa i:llä eikä a:lla. Tällainen sanan muunnos olisi täysin epätyypillinen. Muinoin sanaa akkuna käytettiin suomen yleiskielessäkin. Vuoden 1776 Raamatun käännöksessä käytetään pelkästään sanaa akkuna. Vuoden 1933/1938 Raamatun käännöksessä esiintyy sekä ikkuna- että akkuna-sanoja. Nykyään akkuna-sanaa käytetään ani harvoin; vuoden 1992 Raamatun käänöksessä akkuna-sana esiintyy vain yhden kerran, sekin sanonnassa taivaan akkunat. kampela (камбала, kambala) Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan kuitenkin omaperäinen; johdos sanasta kampi. kanava (канава, kanava eli oja) kapakka (кабак, kabak) kapusta - eli puukauha itämurteissa (kopýtska eli keppi tai keittokauha) karsta (короста, korosta eli syyhelmä) kasakka (казак, kazak) kasarmi (joko venäjästä: kazárma, tai ruotsista: kasarm, tai molemmista. Alun perin italian kautta provensaalista) kasku (сказка, skazka eli satu ) kauha (ковш, kovs eli kousikka ), todennäköisemmin kuitenkin varhaisempi balttilainen laina kassa - eli palmikko (kosá) kasari - eli pieni kattila (monia mahdollisia venäläisiä etymologioita, ehkä alun perin turkin kielestä) kassara (kosár eli vesuri) katiska (muinaisvenäjä:cotici; monikko sanasta häkki) kauhtana (vanha venäjä: kavtan, nykyvenäjä: kaftán eli pitkäliepeinen takki. Venäjään turkin kautta persiasta) kiipeli (гибель, gibel eli perikato,tuho) kiisseli (кисель, kisel eli hyytelö,kiisseli) kolpakko - eli tuoppi (колпак, kolpak eli yömyssy)  колпачок - pieni lasi, pieni pullo, pullon korkki koni - eli kaakki, huonokuntoinen hevonen (конь, kon' eli hevonen) kutrit (кудри, kudri eli kiharat) kuoma (kumá eli naiskummi, myös mieskummin taivutusmuoto) kuontalo (muinaisvenäjä: kudélja eli langanteossa käytettävä tukko pellavaa tai hamppua) laatia (ладить, laditđ eli järjestää, sovittaa) lavitsa (лавица, lavica eli penkki)  от слова "лава, лавка, произв. лавочка, лавица) leima (клеймо, kleimo) leipä (хлеб hleb)  Suomen sanojen alkuperä-teoksen mukaan kuitenkin germaaninen laina. lusia - eli istua vankilassa (служить, služit' eli palvella armeijassa) lusikka (ложка, ložka) lutka (bludnyi eli haureellinen, irstaileva) luuska (лощадь, loštšad') lyydi (люди, ljudi eli ihmiset, kansa), kyseenalainen läävä - eli navetta itämurteissa (muinaisvenäjä: hlev) maatuska (матрёшка, matrjoška eli "eukkoseni") majakka (маяк, majak eli majakka, tanko, seiväs) miero - eli kiertolaisuus, vieraus, kodittomuus, kuten ilmaisussa "mieron tiellä" (mir eli maailma, rauha) muokata (muinaisvenäjä, rekonstruktio: moka eli kidutus, vaiva) murju (мурья, murja eli ahdas pimeä huone) naatti (muinaisvenäjä, rekonstruktio: nat eli juurikasvin varsi) nassakka - eli pieni tynnyri nuusniekka (нужник, nužnik eli käymälä) pappi ja poppa (поп, pop) patukka (беточка, betotška eli keppi) pajatus eli pajo - eli venäläisperäinen karjalainen kansanlaulu, hoilaus (bajat eli puhua) pajari (bojarin eli venäläinen ylimys) pasha pertuska (berdýs eli hilpari, alkujaan latinasta: barducium) pierrä - пердеть perdet' Lähde: Veijo Meren etym. sanakirja piessa - eli piru varsinaiskarjalassa (bes eli paha henki) piirakka (пирог, pirog) pirtti - eli tupa (muinaisvenäjä: pirti eli sauna) pirtu (spirt eli väkiviina, alkujaan latinasta: spiritus eli henki) pogromi (погром, sanasta громить, gromit eli tuhota) pohatta (богач, bogatš eli rikas)  богатый = rikas pohu - eli eräänlainen kansanparantaja (Bog eli Jumala) pomo (помощник, pomoštšnik eli apulainen) porkkana (murt. боркан, borkan) porukka (порука, poruka eli takaus, takuu)  ven. kylissä yhteisvastuujärjestelmä, johon kuuluivat kaikka kylän asukkaat "круговая порука", ketju(piiri)vastuu. putka (будка, budka eli koju, vaja) puuhka (пух, puh eli untuva) pätsi - eli helvetti tai uuni (pec eli uuni) reuhka - eli karvahattu tai huono hattu (треух, treuh eli tietyn tyyppinen karvalakki) revohka - eli sekamelska (trevoga eli huoli, hälytys) riesa (граза, graza eli tunkeileva ihminen) riisi - eli riisitauti (gryza, eli tyrä tai kalvava kipu) risti (крест, krest, muinaisvenäjän krst) rotu (vanha venäjä: rodu, nykyvenäjä: rod, eli laji, syntyperä, heimo, laatu) ruoska (rozga) russakka (prusak eli preussilainen) rosvo (разбойник, razboinik eli ryöväri) rokuli (progul eli laiminlyöty työaika) rukkanen (рука, ruka eli käsi) rusakko (русак, rusak eli peltojänis) saapas (cапог, sapog) samovaari sapiska (zapiska) sassiin (sejčas eli heti paikalla) savotta (завод, zavod eli tehdas) sepeli (щебень, kivimurske) siisti (чистый, tšistyi eli puhdas) simpukka (жемчуг, žemtšug eli helmi) , alun perin kiinasta soopeli (соболь, sobal) suntio (muinaisvenäjä, rekonstruktio: sodija, tuomari) tappara (topór eli kirves) tarina (старина, starina eli muinaisuus) tavara (товар, tovar) tolkku (толк, tolk eli ajatus, järki) tolvana (bolvan eli hatun valmistuksessa käytetty muotti, "pölkkypää"), torakka (tarakan) toveri (товарищ, tovarištš) tsasouna, säässynä (casóvnja eli ortodoksinen rukoushuone) tuska (toská eli ikävä, alakulo) tuuma, duuma (dúma eli ajatus, miete) Russakka on tullut preussilaisia tarkoittavasta sanasta tyrmä (тюрьма, turma) urakka (урок, urok eli oppitunti)lähde? vaino (mahdollisesti: vojná, sota) vapaus (свобода, svoboda) vasta (muinaisvenäjän hvost eli häntä) vesseli (весёлый, vesjolyi eli iloinen) viesti (весть, vest eli sanoma, uutinen) virsu - eli virsut (verzen eli virsu) voro (вор, vor eli varas) Värttinä (veretenó) Slangisanoja bonjata (понимать, ponimat eli ymmärtää) hotsittaa (хотеться, hotetsja eli haluta) kani (panttilainaamo) karsina (корзина, karzina eli kori) kaveerata (говорить, govorit eli puhua, kertoa) kohmelo ja pohmelo (похмел, pohmel eli krapula) krääsä lafka (лафка, lafka eli yritys) lintsata mesta (место, mesto eli paikka) narikka - eli naulakko (на рынке, na rynke eli torilla) palttoo (ehkä osittain lainaa venäjästä: пальто, palto eli pitkä takki, myös ruotsissa samankaltainen sana: paletå) prenikka - eli kunniamerkki (pjánik eli piparkakku) pulittaa - eli maksaa velka (venäläinen slangisana: púlit eli hieroa kauppoja) pumaska (бумага, bumaga eli paperi) safka (завтрак, zavtrak eli aamiainen), шавка (tai хавка) - воровской жаргон "еда" (= shafka, varkaiden slangia, tarkoittaa ruoka) sapuska (закуска, zakuska eli alkupala) smetana (сметана, smetana) snaijata (знать, znat eli tietää) sontikka, sontsa (зонтик, zontik eli päivänvarjo) stara - stadin slangissa merkityksessä 'vanha mies'; uudempi merkitys 'rock-tähti' tulee englannista (старость, starost eli vanhuus) torrakko (ase, pyssy) vanna – eli kylpyamme (ванная, vannaja eli kylpyhuone) voda - (вода, eli vesi) Murresanoja holotna eli kylmä (холодный, holodnyi) masla eli voi (масло, maslo) säplä (чапля, tsäplä, paistinpannun irtovarsi) tsaikka, saikka tai saiju eli tee (чай, tsai, alun perin kantoninkiinaa) Suomalaisilla ja venäläisillä taitaa sittenkin olla paljon enemmän yhteistä kuin me nykypolven ihmiset tiedämmekään! Ruotsista tulleita sanoja+englanniksi asparagus sparris parsa [parsa] beach strand ranta [rant̪a] bed säng sänky [sæŋky] bench bänk penkki [peŋk:i] bishop biskop piispa [pi:spa] blouse bussarong pusero [pusero] button knapp nappi [nap:i] chain kedja ketju [ketju] clown pelle pelle [pel:e] colonel överste eversti [everst̪i] colour färg väri [væri] crown krona kruunu [kru:nu] dance dans tanssi [t̪ans:i] drum trumma rumpu [rumpu] emperor kejsare keisari [keisari] farm-hand dräng renki [reŋki] fat fläsk läski [læski] French (the language) franska ranska [ranska] gadget härvel härveli [hærveli] glove handske hansikas [hansikas] gout gikt kihti [kiçt̪i] ham skinka kinkku [kiŋk:u] hang-over krapula krapula [krapula] hinge charner sarana [sarana] knight ridare ritari [rit̪ari] lace spets pitsi [pit̪si] led bly lyijy [lyij:y] mirror spegel peili [peili] monastery kloster luostari [luost̪ari] nobility adel aateli(sto) [a:t̪elist̪o] oven ugn uuni [u:ni] plank plank lankku [laŋk:u] plaque skylt kyltti [kylt̪:i] plum plommon luumu [lu:mu] pocket book plånbok lompakko [lompak:o] rubbish måsk moska [moska] scoundrel skälm kelmi [kelmi] steak biff pihvi [pihvi] street gata katu [kat̪u] sugar socker sokeri [sokeri] tassel, tuft tufs tupsu [tupsu] torch lykta lyhty [lyht̪y] woffle våffla vohveli [vohveli] Listasin sananlaskusanoja , joista voisi löytyä vanhoja suomalaisia sananlaskuja, joita on nykyään kontekstityökalussa hakukoneina. aamu, aatto, ahkera, ahma, ahven, aita, aitta, alku, ammuu, ampua, anoppi, arki, auma, aurinko, elo, elonkorjuu, elää, emakko, emo, emäntä, enkeli, eno, haamu, haarukka, haasia, halko, hame, harakka, harava, hauta, heinänteko, hevonen, hiekka, hiiri, hirvi, housut, hullu, huttu, huusholli, häät, ikkuna, ilo, ilta, iso, isä, isäntä, itara, jalat, jalka, joki, joulu, juhannus, juhla, jumala, juoma, juoppo, jyrä, jänis, järvi, jää, kahvi, kaivo, kaksi, kaksin, kala, kalja, kana, kapiot, karhu, karja, karju, kartano, kaski, kaste, kataja, katekismus, katti, kattila, katua, kauha, kaunis, kehrätä, keittiö, keittää, kenkä, kerjäläinen, kerjää, kerma, kesanto, kesä, kettu, kevät, kiltti, kirja, kirkko, kirnu, kirous, kirppu, kirves, kissa, koira, koivu, kolme, koni, kontio, korppi, korsi, kosii, kotka, kuhilas, kukka, kukko, kummitus, kuokka, kuolema, kuolla, kuppari, kura, kurri, kusi, kuttu, kuuma, kuuro, kuusi, kylmä, kylpeä, kylvö, kylä, kynnet, kyntää, kyntö, kärpänen, kärryt, lahna, laidun, laiha, laiho, laiska, laitumella, lamppu, lanka, lanko, lanta, lapamato, lapikkaat, lapio, lapsi, lato, laulaa, lehmä, lehti, leikki, leikkii, leili, lelu, leppä, leski, liemi, liesi, lihava, limppu, lintu, loppu, luhti, lukkari, lumi, luoja, lusikka, lutikka, luut, lyhde, lämmin, läski, maa, maha, maito, makkara, mansikka, manttaali, marja, mekko, mennä, meri, mies, miniä, morsian, muikku, mukula, multa, mummo, muna, musta, mustalainen, mustikka, mylly, myötäjäiset, mämmi, mänty, mökki, naida, nain, napa, nauris, nauta, navetta, niitty, noita, noitua, nuori, nuorukainen, nuttu, nuuska, ohra, oja, oljet, olki, olla, olut, oras, ori, orpana, ovi, paimen, paisti, paju, palkollinen, pallo, palsta, pappi, pari, parta, paska, pata, pellava, pelto, penkki, perkele, perse, peruna, pettu, pettuleipä, petäjä, pieni, piha, piika, piimä, piippu, piki, pimeä, pirtti, piru, pissa, poika, poro, porsas, possu, potta, pottu, puhemies, puhua, puida, puinti, pukki, pullo, pulska, punainen, puolukka, puukko, puuro, pylly, päivä, päre, pässi, pääsiäinen, pääsky, pääskynen, pöllö, pöytä, raamatussa, raha, rakkaus, rampa, ranta, rapa, rapu, raskaana, raskas, reki, renki, repo, riiata, riihi, riita, riiuu, risu, rotta, rovasti, ruis, rukki, ruma, ruoka, rusina, russakka, ruumis, ruustinna, räntä, saapas, saarna, sade, sairas, saita, sanoa, sato, sauna, savi, savu, selkä, serkku, setä, sika, silakka, sima, sirppi, soittaa, sokea, sonni, sonta, soppa, sormet, sorsa, sukset, sulhanen, suntio, suo, suru, susi, syksy, syytinki, sänky, särki, talkkuna, talli, talo, talvi, tamma, terva, tipu, tissit, toinen, torakka, torppa, torppari, tuhma, tukka, tuli, tulla, tunti, tuohi, tupa, tyhmä, tyttö, tytär, työ, täti, ujo, ukki, ukko, uni, uuhi, uuni, uusi, vaari, vaimo, vainaa, vainaja, valjaat, valkea, valkoinen, valo, vanha, vanhapiika, vanhapoika, vanhus, varis, varsa, vasikka, vasta, vattu, vauva, vehnä, veli, velli, vene, veri, vesi, vihta, viikate, viili, viina, vilja, villa, virsut, vittu, voi, vuohi, vuosi, vävy, yksin, ystävä, yö, yöjalassa, äes, äestää, äijä, äiti, ämmä, äpärä, Tunnistatko vanhoja esineitä, tehtävä Vanhat sanat,  lista alekkain Kielen vuosituhannet - Kielikello - ikivanhat sanat Perinteisiä ruokia Vanhoja esineitä, oma aikaisempi keräelmäni Kansanperinnettä, oma juttuni Suomeen tulleet sanat, oma artikkelini Venäjästä suomeen tulleet sanat, wikipedia Etymologinen sanalista Puhekieli ja murteet , oma artikkeli linkkeineen Ruotsin sanat suomessa ja päinvastoinkin Lapin linkeissäni on useita Lapin sanojen kokoelmia. Voimasanat, oma kokoelmani Tunnesanat, oma kokoelmani , tunnesanoja alekkain , voidaan arpoa ja näytellä tai selittää. Sanastoharjoituksia-artikkelissa on paljon sanastoja. Suomen tärkeimmät sanat Lisää suomalaisuudesta Suomalaisia tähtihetkiä Puita, eläimiä ja katto pään päälle. Suomen kielen vanhimmat sanat kertovat yksinkertaisesta elämästä luonnossa. Pitkäikäisimmät sanahelmet voi jäljittää vuosituhansien päähän samojedi- ja ugrilaiskieliin. ISTV kokosi artikkelin videolle kiinnostavia piirteitä tunnetuista Suomi-sanoista. Katso, millaisia erikoisuuksia on esimerkiksi sanojen perkele, Suomi, peruna ja sisu taustalla. Turun yliopiston suomen kielen professori emerita  Kaisa Häkkinen on perehtynyt kielen vanhimman kerroksen etymologiaan. – Yleensä ajatellaan, että kantauralilainen kieli on ollut olemassa 6 000 vuotta sitten tai jo aiemmin. Vanhimmat sanat ovat kaikkein etäisimmissäkin sukukielissä samat, joten ne ovat olleet olemassa niin kauan kuin kielen historiaa voidaan tutkia, Häkkinen kertoo. Metsä, luonto ja keho Suomen vanhimmat sanat kuvaavat varsin tavallisia pyyntikulttuurissa eläneen ihmisen arkisanoja. Esimerkiksi elämänmuutoksia ja toimintaa kuvaavat sanat ovat olleet muodossa tai toisessa käytössä pitkään. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi  elää, kuolla  ja  mennä . Luonto oli tietysti merkittävä osa jääkauden jälkeen Suomeen asettuneiden ihmisten elämää. Vanhinta luontosanastoa ovat sanat  joki, kivi  ja  kuusi . Häkkisen mukaan esi-isiemme ja -äitiemme elämä on ollut tarpomista sekametsissä neljänä vuodenaikana.  Suvi, syksy, talvi  ja  touko  ovat suomen vanhimpiin lukeutuvia sanoja. Päivisin aika on kulunut metsästyksen ja kalastuksen merkeissä. – Se oli sellaista tyypillistä kivikauden metsästys-, kalastus- ja keräilykulttuuria. Usein sitä sanotaan pohjoiseksi pyyntikulttuuriksi, Häkkinen summaa. Ruumiinosia ja -toimintoja käsittelevät sanat ovat niin ikään vanhoja.  Jalka, kusi  ja  pää  ovat perintöä yhteisestä kantakielestä. Luonnosta voi erottaa puolestaan puut, metsäsanaston ja eläimet. Koivu, kuusi, hiiri, muna  ja  täi  olivat tuttuja sanoja jo yhteisessä kantakielessä – joskin niiden muoto on tietysti muuttunut. Kuusi on yksi suomen kielen vanhimmista sanoista. Kuvan 45,10 metriä korkea kuusi Päijät-Hämeen Padasjoella on tiettävästi Suomen korkein. Puun virallinen nimi on ”E10450”.  (KUVA:  SEPPO KÄRKI ) Maanviljelyä ei vielä tunnettu, kun vanhimpien sanojen kantakielen muodot tulivat ensi kertaa käyttöön. Vanhimpien sanojen joukossa onkin vain yksi karjanhoitoon liittyvä sana,  uuhi . Asutuksen osalta vanhat sanat, kuten  kota  ja  ovi , kertovat kotamaisista asumuksista. – Uralilainen kielikunta on aika pieni. Samojedikielet ovat niitä kaukaisimpia, ja niitä on jäljellä vain muutama. Vanhojen sanojen joukossa on myös erilaisia liikkumiseen, toimintaan ja laskemiseen sekä muihin ihmisiin viittaavia sanoja. Tällaisia sanoja ovat muun muassa  soutaminen, uiminen, sinä  ja  viisi . Lue lisää:  Aavasaksa, Saana, Vuokatti... Suomen korkeita paikkoja yhdistää tekijä, jolle ei ole löytynyt aukotonta selitystä Lue lisää:  Suomen suurimpiin järviin liittyy mysteeri, joka ei välttämättä ratkea ikinä Kielen syvimmät juuret Vanhimman sanan titteliä ei voi jakaa yhdelle tietylle sanalle. Vuosituhansia vanhoja kirjallisia lähteitä ei ole, joten vanhimpien sanojen etymologinen tutkimus on tehty yhteistä kieliperintöä vertailemalla. Käytännössä tutkijat ovat vertailleet sanojen ääntämistä, kirjoitusasua ja eroja sekä yhtäläisyyksiä. – Äännehistoriaa tutkimalla on selvitettävä, mikä on se yhteinen lähtömuoto. Ikinä ei voi tutkia vain yhtä sanaa. On oltava rinnakkaistapauksia, joihin voi verrata. Vanhimpien sanojen juuret eivät myöskään kerro täydellä varmuudella, milloin sanoja on käytetty ensimmäisen kerran nykyisen Suomen rajojen sisällä. – Siitä on eri käsityksiä, milloin suomalaisten kielelliset esi-isät ovat tulleet nykyisen Suomen alueelle. Vanhat sanat ja etenkin sanojen vartalot kertovat kielen juurista ja geneettisestä identiteetistä. Suomessa on paljon vanhinta perintösanastoa nuorempia balttilaisia ja skandinaavisia lainasanoja, jotka ovat päätyneet käyttöön pitkän naapuruuden seurauksena. Kielen syvimmät juuret ovat hahmottuneet vanhojen sanojen äännejärjestelmää ja taivutusta sekä suomen perussanastoa tutkimalla, vuosikymmenten kuluessa.

Avainsanat: ruoka lumi kassa sisar isä hiiri bed saara pimeä eläin lace kilpailu kateus software kiltti ukki tuuli piispa turkin cowboy kyrpä lamppu rooli ehdotuksia pallo päivisin led tutkijat kansainvälisen speden kivi käytettyä laiva mitä asukkaat päähän todettu puolukka keho kääpä kattila pimeys ankka putki uni setä leikki lista ruumis lee ruotsi helsinki kirkko mies kuolema suomessa suomi venäjä nokia kesä google hevonen tyhmä ala syys riisi omena seppo villa takki kynnet jallu lokakuu siisti ero erottaa puu torppari posti kaisa pitsi lasi harmaa kerros laulaa lanko kallio vasen laina yliopisto aalto häät koulu tietokone kela tallinna emäntä sairas jyväskylä sininen ase maailma häme islam suru french tuska järvi multa vene viesti maija kisa paska hunaja mummo tukholma talous ahdistaa tuntea pullo vanha televisio maksa lippu sänky kenkä vapaus pomo muna tekijä englanti veli colour kuu laiska pelätä henki ryhmä saari myydä kala angry maisema bech italia ostaa selkä marja kirjasto sinä karjala laittaa positiivinen luonto enkeli jalka paita mustikka fat vaimo albert olut maha kerma teksti joulu 3d tee suvi nälkä arki sataa aikuinen veri kuolla lintu porukka saunoa aatto kissa makkara täti wikipedia taivas metri jussi uuni suo peruna vauva rakkaus kylä nalle raamattu juhannus virallinen valo silmä herra housut satu historia lääkäri talo lanka tytär ovi piha metsä kaunis punainen musta leipä artikkeli stara arvo mökki suomalainen lappi ääni pöytä ikkuna maito keittiö tanssi hame professori koti sauna ranta hullu meri tori yhteiskunta lahti isäntä sade mansikka beach dance häpeä pää kalja tieto harrastus helle maa lehti rakas toppi juhla vanhemmat toiminta kylmä kesäyö vesi valkea sota porkkana venäläinen kahvi jumala nuori netti ukko projekti kuuma kukka tähti elämä tarina väri talvi soittaa book blogi maksaa mekko syksy sukka sokeri valkoinen ystävä marimekko matti ajatus raha suola poika äiti yksin koira elokuva kengät alku paha tyttö lapsi työ aurinko kortti sanakirja kinkku mysteeri emo keppi karhu vuosi tunti kirja askartelu tavara pääsiäinen piirakka anoppi antiikki ruuti sormi pappi vilja pitää elo kotimaa perse istua krapula vanhus katto kehittyä tavallinen kiinnostava miettiä kärsiä muoto hymy kana rauha luoja viedä syli iso esimerkki märkä nuorukainen me äijä kuva yritys ihminen pieni kevät muutama ilta päivä aika ilmaveivi turku jääkiekko ranska saksa tutkimus ahkera käyttää parsa katso nimi tilanne uusi varmuus vet jää katu korkea sugar puhua joki varis luostari sima lehmä sukset lavatanssit tupsu puuro pukki kulta tehtävä kuusi joulupukki birds pari tänne rikas kampanja ruska luottamus kova jakaa merkittävä johtava kulunut lämpimämpi uusin määrittää lämmin maakunta orja vankila alkuperäinen katua peili allas kartano kännykkä sipilä hk sisu sika chrome liemi juuret antaa kaula läski muoti värttinä ketju kehittää johtaa järjestää lisätieto esine pankki tarkoittaa aamu huono juntti ruma piru raskas viina kieli helvetti vituttaa hakea mirror leikkaus välitys kantaa hyvinvointivaltio bank porsas teatteri psykologia orpo dans koivu vaikuttava piiri stadi muokata sananlasku fasismi lähde meikki button hammas kääntäjä löytyä kataja karjalainen katkera kirjain kunnioitus läntinen hiekka urakka radio juoma kanava ruotsalainen lusikka vaali merkitys tukea rasismi sana oja itsenäinen veijo leima äitiyspakkaus lompakko sensuuri vasara penkki keittää vaari tutkia tyypillinen yleisö vuosikymmen vainaja ampua tupa suomalaisuus velka särki kaamos raskaana putka serkku työttömyys kehrätä lentokenttä tietty puoli huoli turkki laji jokainen tässä puita testi ikävä selviytyä pusero nöyrä lelu rehellinen morsian perinteinen käytetty hitti aura pirtti ruuvi pihvi perintö talvisota verkko savu tutkija korkki eurooppalainen tissi kehitysmaa palvella kiina siivous hauta puhemies kärpänen patio haarukka asiantuntija esteellisyys eno ranskalainen lohikäärme alkuperä kirves mylly kota lääketiede chain raja hattu sanoma kansainvälinen kettu käsitys keisari sato hakukone yhteinen menuu laatikko lainata terrafame onnekas touko luumu harakka voittaja nappi vuohi paimen luu pata räntä kirjallisuus työmaa positiivisuus ajopuu sanasto passi lato lumiukko kupla korvatunturi poro viikate käly lonkero itsenäisyyspäivä kruunu tulostaa löyly limppu kyltti ritari leipäjono nauta lyhty kuvahaku timo susi maalata valmistaa pellava muotti linkki harvinainen isänmaa possu soppa haamu metsästys dropbox paikallinen piimä kuulas 2017 jänis sorsa niitty mörkö lauta kuokka aita paju sokea eversti lihava harja leijona peruskoulu sinivalkoinen tuli ahma parta piki nuoli reki kalastus huusholli palsta aitta vaino suksi sarvi ankkuri rotu pöllö rauta kalakukko liesi nyhtökaura moottori marraskuu pässi aakkonen kiky hirvi tuoli vehnä kotka karamelli leffa lauha noita apina risti talli pesä mänty pulla lanta heinä sankarihauta miniä syntyperä rusina nauris hieronta leski kani kalsari smetana ruisleipä kokoelma laiho simpukka pelto tyrä tukka suositus tyvi heimo pääsky riita kauppatori pissa spagetti knight ohra usva näytellä byrokratia remes karjalanpiirakka lisäosa oras joutsen voi suomineito kaarna puukko ralli kaivo laiha terva suomalaisuuden sanat suomalaiset sanat korppi piika kähmintä länsimetro hirsjärvi sajavaara vuokatti soutaa tamma kontekstityökalu häkkinen katupartio vanhainkoti 90 paskahousu piippu rosvo pitsa ruka majakka oppipoika lankku kossu velli appi apila ortodoksi renki muikku oikeinkirjoitus helluntai kuuro ballerina viili pallogrilli lokki lukkari rovasti torppa basso tappara lainasana pasha mämmi kaste leppä vohveli silakka kukko paraati ahven erikoissairaanhoito mehiläinen nykänen kotiäiti mokkula sanalista pelle kylvö bishop rumpu vittu innovaatio ori atk tekstiviesti orjatyö saarna rituaali salmiakki


blogivirta.fi