Tänään on 18.07.2019 01:53 ja nimipäiviään viettävät: Riikka, Fredrik, Fred ja Fredrika. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Perheenjäsenten ja suvun nimet selitettyinä

Julkaistu: · Päivitetty:

Aristoteleen kantapään jutut häviävät helposti, siksi kopioin ne tähän. Wikipedian juttu sukulaisnimityksistä Sukulaiset kaavakuvana Saat sanontoja näistäkin nimityksistä kontekstityökaluilla samoin kuin muutakin sanojen merkitystä ja käyttöä. Vertaa . Äiti Kaikkein vanhin kantauralilainen nimitys äidille on ollut emä, jota ei oikeastaan käytetä enää muista kuin eläimistä tai puhuttaessa jostain hyvin isosta, kuten emävalheesta. Voi olla että emä on ollut alun perin lastenkielen sana. Siinä on sellaisia äänteitä, joita lapsi oppii helposti lausumaan. Äiti on ollut äiti noin parituhatta vuotta. Se ei ole siis äidin alkuperäinen suomalais-ugrilainen nimitys, vaan germaaninen lainasana. Laina on kuitenkin aika vanha siitä päätellen, että sitä on muissakin kielissä. Virossa on tunnettu sellainen eit, joka tarkoittaa eukkoa, muoria tai mummoa, mutta konservatiivisessa Etelä-Virossa on ihan samanlainen äiti kun suomen murteissakin. Äitiä ei kuitenkaan esiinny kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä, eli se on luultavasti lainattu sellaisilta germaaneilta, jotka ovat asuneet täällä Suomessa. Isä Isä-nimitystä on usein pidetty ikivanhana omaperäisenä sanana, mutta sille on esitetty myös hyvin vanha lainaetymologia. Se voisi olla peräisin indoeurooppalaisesta herraa, isäntää tai valtiasta tarkoittavasta sanasta. Mutta oli se sitten omaperäinen tai lainattu, niin se on tuhansia vuosia vanha ja tunnetaan kautta kielikunnan. Suomen kielessä on myös nuorempia lainattuja isän nimityksiä, niin kuin pappa ja vaari, jotka ovat tulleet ruotsin kielestä. Vaari, ukki Vaari tulee ruotsin sanasta far, joka voi tarkoittaa sekä isää, että isoisää myös suomen murteissa. Ukki-sanalla on vähän mutkikkaampi historia, sillä se kuuluu samaan yhteyteen kuin isoisää tai vanhaa miestä tarkoittava ukko, joka puolestaan on johdos tai hellittelyversio vanhasta miespuolista tarkoittavasta uros-sanasta. Mummu, mummo, mummi Mummu on myös laina ruotsin kielestä. Siinä on takana mormor, josta on myös ruotsissa samanlaisia mummo ja mummi -tyyppisiä muunnelmia. Tytär, tyttö Tytär-sanaa on joskus pidetty germaanisena lainana, koska se muistuttaa ruotsin dotter-sanaa, mutta se on kuitenkin mitä ilmeisimmin vanha, balttilainen lainasana. Se tunnetaan itämerensuomalaisissa kielissä laajasti. Tyttö on tytär-sanan johdos ja hellittelymuunnos. Tyttö on tullut suomen kieleen aika myöhään. Esimerkiksi Agricola ei vielä käyttänyt sitä, vaan piikaa, joka tarkoitti tyttöä. Se on tullut yleiseen käyttöön vasta 1800-luvulla ja silloinkin vielä piti sen tarkoitusta sanomalehdissä selittää. Jo ennen kuin puhuttiin tyttäristä ja tytöistä sanottiin neiti, joka on ikivanha tyttöä tarkoittanut perintösana. Poika Sana poika on myös ikivanhaa suomalais-ugrilaista perua. Poika kuuluu niihin harvinaisiin sanoihin, jotka ovat kulkeutuneet suomen kielestä ruotsin kieleen, eikä päinvastoin. Näyttäisi siltä että ruotsin kielen pojke sana on tullut suomen kielestä palveluspoikaa tarkoittavana nimityksenä. Sisar Sisar on balttilainen laina. Sisar-sana näyttää myös hyvin vanhalta, koska sillä on laajasti vastineita lähisukukielissämme. Veli Veljeä on pidetty vanhana omaperäisenä sanana, mutta tällä hetkellä vallalla on kuitenkin käsitys siitä, että veli olisi germaaninen lainasana. Sisarus Sisarus-nimitys viittaa vahvasti sisko-sanaan ja siihenkin on saatu mallia naapurikielistä. Saksassa sanotaan Geschwister (Schwester) ja Ruotsissa syskon (syster). Äitipuoli, isäpuoli, sisarpuoli jne. Uusperheiden myötä käytössä ovat nimitykset muun muassa äitipuolista ja isäpuolista. Äitipuoli saattaa tuntua vähättelevältä nimitykseltä, mutta puoli-loppuiset yhdyssanat ovat kuitenkin vanhaa tyyppiä. Ne ovat vakiintunut tapa ilmoittaa, että parillisista asioista toinen puuttuu, esimerkiksi silmäpuolesta on puhuttu kun puuttuu silmä, tai sisarpuolelta puuttuu toinen yhteisistä vanhemmista. Se on siis yleinen ja vakiintunut sananmuodostusmalli, jossa ei ole sinänsä mitään halventavaa. Bonuslapsi, bonuspappa jne. Ruotsissa on keksitty uusi positiivisempi nimitys uusperheen jäsenille. Nimitystä on käytetty jonkin verran myös Suomessa. Se saattaa tuntua kuitenkin ironiselta, liittyen siihen nähdäänkö asia hyvänä vai huonona. Bonus-sanaahan käytetään jonkun ylimääräisen hyvän nimityksenä esimerkiksi kaupankäynnin yhteydessä. Perheenjäsenten nimet tulevat eripuolilta ja voi nähdä, että ne ovat aina olleet hyvin tärkeitä. Aihepiiriin kuuluu valtavan paljon sanastoa ja se elää ja kehittyy koko ajan. Kerrostumien alta löytyy kuitenkin myös se ikivanha uralilainen ydin. Täti Täti-sanaa voi pitää vanhana perintösanana, mutta se saattaa olla peräisin myös indoeurooppalaisista naapurikielistämme tai germaanisista kielistä tuleva lainasana. Kolmas vaihtoehto on se, että se on lastenkielinen sana, koska siinä on paljon äänteitä, joita pieni lapsi jokeltelee hyvin mielellään. Setä Setä-nimitykselle löytyy sukukielisiä vastineita, mutta niillä on hyvin monenlaisia merkityksiä. Monissa sukukielissämme on aika tarkkaan määritelty, että minkä tyyppinen sukulainen kukin on. Vanhemman sisaren miestä nimitetään eri nimityksellä kuin nuoremman sisaren ja niin edelleen, eli setä-sanalla voi olla tällaisia merkityksiä. Sitten se voi tarkoittaa sukukielissä äidin puoleista sukulaista tai joissain kielissä enoa. Eli se on siinä mielessä hieman ongelmallinen, mutta kyllä sitä joka tapauksessa pidetään vanhaan, omaperäiseen sanakerrostumaan kuuluvana perintösanana. Eno Enolla on myös vastineita sukukielissä ja se voinut merkitä vähän erityyppisiä sukulaisia, jopa naispuolista henkilöä joissain sukukielissä. Vaikea sanoa, mitä se on alun perin merkinnyt, mutta eno-sana on johdettu isoa tarkoittavasta enä-sanasta. Eli kyseessä on ollut itseä vanhempi ja suurempi sukulainen. Merkitys on ollut siis alun perin toisenlainen kuin nykyään. Kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina pihalla. Serkku, nepaa, orpana, orpo Serkku on yllättävän nuori sana ja se on muodostettu ilmeisesti setä-sanan johdoksista, niin että se on ensin ollut seukku ja sitten serkku. Sen selitetään risteytyneen sisarta merkitsevän sirkku-sanan kanssa. Monet eivät tunteneet sitä vielä 1900-luvullakaan. Serkku yleistyi siis kirjakielen avulla hyvin myöhään. Ennen serkkua on käytetty muun muassa balttilaista nimitystä nepaa tai orpana, joka on sanan orpo kanssa indoeurooppalaista perua. Orpo-sana on alun perin tarkoittanut jotain pientä, nuorta tai mahdollisesti heikkoa ja avutonta ja vasta myöhemmin sen merkitys on alkanut täsmentyä. Leski Leski onkin arvoituksellisempi sana. Joitakin vastineita siitä löytyy lähisukukielistämme, mutta sitten jäljet häviävät eikä sanalle löydy mitään järkevää selitystä. Leski sanana vaikuttaa siltä, että se voisi olla vaikka kuinka vanha sana, mutta ei ole tosiaan mitään tietoa siitä mistä se on kantasuomeen ilmestynyt. Käly Käly tarkoittaa yleensä puolison sisarta, mutta jotkut ajattelevat että se tarkoittaa täsmällisemmin veljen vaimoa tai puolison veljen vaimoa. Kälyllä on siis monia merkityksiä ja se kuuluu vanhaan perintösanastoon. Miniä Miniä, eli pojan vaimo, on myös hyvin vanha sana, sen juuret ulottuvat kantauraliin asti. Lanko Lanko-sana ei ole ihan niin vanha. Se on germaaninen lainasana parintuhannen vuoden takaa ja tunnetaan vain itämerensukuisissa kielissä. Lanko on tarkoittanut alun perin naimisen kautta saatua sukulaista. Useinhan ajatellaan, että se on puolison veli tai sisaren mies, mutta alun perin se on voinut olla muunlainenkin sukulainen. Vävy Vävy, tyttären mies, on myös hyvin vanha uralilainen sana. Oman tyttären tai pojan puoliso on ollut perheen jatkumisen kannalta niin tärkeä asia, että niille on vakiintuneet nimitykset vävy ja miniä hyvin varhaisessa vaiheessa. Anoppi, appi Anoppi ja appi-nimitykset ovat myös samaa sarjaa miniän ja vävyn kanssa, vanhoja kantauralilaisia sanoja. Kyty, nato Nato tuo nykyään suomalaisten mieleen ihan toisenlaisia liittolaisia kuin sukulaiset, mutta jos lukee Kalevalaa, on ihan hyvä tietää, mitä kyty ja nato tarkoittavat. Kalevalassa puhutaan kytystä aviomiehen veljenä ja natosta aviomiehen sisarena. Näitä sukulaissuhteita ei kuvata kovinkaan lämpimästi. ”Kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina pihalla”, eli miehen perheenjäsenet eivät Kalevalan mukaan ole aina ottaneet kovin lämpimästi uutta nuorikkoa vastaan. Nainen siirtyi naimakauppojen mukana suvusta toiseen, jätti oman kotinsa ja joutui uusien sukulaistensa arvioinnin ja arvostelun kohteeksi. Usein ajateltiin niin, että nuorikosta tulee perheen täysiarvoinen jäsen vasta sitten, kun hän saa lapsen. Sitä ennen häntä kohdeltiin epämääräisenä ja uhkaavana tulokkaana. Sukulainen  on henkilö, joka on sukua toiselle henkilölle. Samaan sukuun kuuluvilla henkilöillä on yhteisiä esivanhempia tai he ovat tulleet sukuun avioliiton tai adoption kautta. Sukulaisuutta voidaan tarkastella sekä  biologisena (geneettisenä) sukulaisuutena  että niinä  sosiaalisina rooleina , joiden mukaisesti ihmiset käyttäytyvät toisiaan kohtaan yhteisössään. Eri kulttuureissa voidaan sukulaisuus määritellä eri tavoin: joskus voidaan laskea  serkutkin  omiksi sisariksi ja veljiksi tai lapset lasketaan kuuluvan vain joko isän tai äidin sukuun. Sukututkimus Pääartikkeli:  Sukututkimus Sukulaisuus tarkoittaa  sukututkimuksellisesti  sitä, että sukulaiset sijaitsevat  sukupuussa  toisiaan lähellä selvennä . Puhutaan myös lähisukulaisista ja etäisistä tai kaukaisista sukulaisista sekä n:nnen polven sukulaisista. N:nnen polven sukulaisilla on ainakin yksi yhteinen n:nnen  sukupolven  takainen esi-isä tai äiti. Sukulaisuuden vaikutuksia Sukulaisuussuhteilla on  juridisesti  merkitystä varsinkin lapsen  huoltajuuden  ja  perimyksen  kannalta.  Sukunimi  periytyy suvussa. Lähi­sukulaisuus on myös  avioeste  ja esimerkiksi tuomarien  jääviysperuste . Sukulaisuus­suhteilla on merkitystä myös  perintö-  ja  lahjaveron  määräytymisessä. Lääketiede  tutkii sukulaisten perinnöllisiä sairauksia.  Perinnöllisyystiede  tutkii sukulaisten geenistöjä. Sukulaisia Vanhemmat: Isä Äiti Lapsi : Poika Tytär Sisarus: Veli Sisar Lapsenlapsi. Kutsumia eri sukupuolille: pojanpoika, pojantytär, tyttärenpoika, tyttärentytär. Kansanomainen nimitys lapsenlapselle on muun muassa vunukka Lapsenlapsenlapsi Eno – äidin veli, harvemmin myös äidin sisaren miestä kutsutaan enoksi. [1] Setä – isän veli [1] Täti – äidin tai isän sisar [1] Veljenpoika Sisarenpoika Veljentytär Sisarentytär Isoisä  – isän tai äidin isä. Isoisästä käytetään myös useita muita nimiä, kuten vaari, ukki, pappa tai harvinaisempi isovaari. Isoisää kutsutaan murteellisesti myös nimityksellä äiji sekä kansanomaisesti nimityksillä paapa, paappa, taata ja äijä. [1] Isoäiti  – isän- tai äidinäiti. Isoäidistä käytetään myös useita muita nimiä, kuten mummo, mummu tai mummi. Kansanomaisia nimityksiä ovat ämmi ja harvinainen ämmä  [1]  sekä mamma [2] . Isoisoisä – Isovanhemman isä. Isoisoäiti – Isovanhemman äiti. Serkku  (orpana) – isän tai äidin sisaruksen lapsi [1] Pikkuserkku  (pikkuorpana) – isän tai äidin serkun lapsi. Joskus myös tätä kaukaisempia sukulaisia kutsutaan yleisesti pikkuserkuiksi. [1] Suvunsuku – hyvin kaukaisesta sukulaisuudesta käytetty nimitys ( Eino on minulle suvunsukua ), käytetään myös erilleen kirjoitettua muotoa [1] Aviosukulaisia Käly – puolison sisar, veljen vaimo tai puolison veljen vaimo [1] Lanko – puolison veli, sisaren mies tai puolison sisaren mies. Kansanomainen langon nimitys on  suoveri . [1] Vävy – tyttären mies, nimitys  kotivävy  tarkoittaa vävyä, joka puolisoineen asuu vaimonsa kotitalossa. Vävyä voidaan kutsua tuttavallisesti myös vävymieheksi ja -pojaksi. [1] Miniä – pojan vaimo [1] Appi – puolison isä [1] Anoppi – puolison äiti [1] Kansanrunoissa käytettyjä sukulaisnimityksiä Kyty – aviomiehen veli [1] Nato – aviomiehen sisar [1] Näälämies – lanko [1]

Avainsanat: kantapää kaleva kalevala jäsen jäljet juuret juttu isä isoäiti isoisä ilmoittaa häntä hän historia henkilöä henkilö harvinainen etelä esittää esimerkki eno eläin eino bonus avioliitto asua arvostelu aristoteles appi anoppi alkuperäinen aika agricola käly kynnys kuvata kulttuuri koti kontekstityökalu kolmas koko kirjoitettu kieli kehittyä nimittää neiti nato nainen määrittää muoto mummu mummo mummi monenlainen mitä miniä mies merkitä merkitys mamma aurinkolasi lääketiede leski laskea lapsi lapsenlapsi lanko lainata lainasana laina vanhemmat käytetty käsitys poika pitää pieni perintö perheenjäsen perhe pappa orpo ongelmallinen näyttää nähdä nuori sirkku silmä setä serkku sarja sanonta sanasto sana saksa sairaus ruotsi puoliso puoli puhua polvi suku sisko sisarus sisar vaikea vaihtoehto vaihe vaari uusi ukko ukki täti tyttö tytär tuntua tuleva tuhansia tietää tarkoittaa tarkastella tapa suomessa suomi suomalainen sukupolvi sukunimi sukulainen äiti äitipuoli äijä yhteys yhteinen wikipedia voi viro veli vanhin vanhempi vanha vaimo vaikutus vaikuttaa


blogivirta.fi