Tänään on 23.09.2019 10:11 ja nimipäiviään viettävät: Mielikki ja Tekla. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kirjakassi:

Eveliina Talvitie: Kovakuoriainen

Julkaistu: · Päivitetty:

Eveliina Talvitie Kovakuoriainen Into kustannus 227 sivua Ennakkokappale kustantajalta Julkaisupäivä 15.6.2019 Tämä ei ole kirja, jonka avulla "aivot voi lyödä narikkaan" ja antautua vain tarinan pauloihin. Ei ollenkaan, vaan tähän tarinaa täytyy keskittäytyä, jos aiot lukea sen edes jotenkin loppuun. Talvitie on saanut mahtumaan tähän kirjaan monta tasoa. Nämä tasot ja kerronta ovat nyt sellaisia, mikä pitää lukijan pakosti hereillä, eikä päästä helpolla Ei tosiaankaan. Kun kirjaa katsotaan kokonaisuutena sen silputtu olemus hämmentää ja häkellyttää. Häkellyttää niin, että ei oikein saa langanpäästä kiinni sitä, mistä alottaa purkamaan omaa lukukokemusta, saati sitten miten jäsentäisi sitä. Yritetään nyt kuitenkin! Kirjan varhaisvaiheissa eletään 1970-lukua kerrostalolähiössä. Eeva ja Mira ovat saman kerrostalon asukkaita. Itsellänikin on tuon lähiökasvatin vikaa. Kerrostalon kortteleissa on avainlapsena leikitty kirkonrottaa ja kymmentätikkua kavereiden kanssa kyllä, joten vielä olen kovasti mukana ystävysten elämässä. Mutta muuten tunnelma ajankuvauksessa istuu oikein hyvin omiin muistoihin. Hyppynarunpäähän olen minäkin esiteini-ikäisenä laulanut niitä samoja laulunsanoja, mitä neidit kiikussa laulavat. Jäätelökesä, Ajetaan tandemilla ja tietysti unohtumaton Abba. Niitä on laulettu, on tosiaankin ja reilulla äänellä kymmenen pennin iso merkkari poskessa. Voi noita ihania kesäisiä muistoja. Kirjan päähenkilöksi nousee Eeva, jonka kotiolot eivät ole olleet lapsuudessa kovinkaan ruusuiset. Eevan äiti Alice on kova ja kylmä ihminen... ja äidin syli ei ehkä aina ole ollut Eevalle avoin, silloin kun lapsi on äidin syliä kaivanut. Sitä vastoin Mirankaan kotiolot eivät ole sen kummoiset. Viina on tullut vieraaksi taloon ja Miran äiti Mape ryyppää säännöllisen epäsäännöllisesti. Ja se syli on ollut hänelläkin viinanhuuruinen. Itse koin hankalaksi tässä kirjassa juuri sen, että osa henkilöistä on anonyymejä, kuten tämä "Mies". Tavallaan hän on mielenkiintoinen hapitus. Keräilijä, jonka tavoitteena on saada harvinaisuus kovakuoriaisten joukosta täydentämään omaa neulattua kokoelmaa. Tuo sama "galleria-ajatus" tuntuu pätevän myös naisten suhteen. Jotenkin koin, että tätä miestä katsotaan feministisen näkökulman värittämänä. Feminismi muutenkin paistaa isosti tässä kirjassa. Tietysti aate on ihan ok ja tasa-arvoisuus on hyve, mutta itse koin sen tässä suhteessa vieraaksi. Muutenkin koin kirjan kovin vaikeaksi sisäistää. Se verotti lukemisintoa ja -iloa. Parempana hetkenä täytynee ottaa se vielä uudemman kerran esille, jos vaikka silloin pääsisin paremmin sisälle tasojen ja mielensyvyyksien väliin. Nyt se tuntui olevan enemmän kuin hankalaa. Odotin kyllä kirjan olevan toisenlainen.

Avainsanat: ääni äiti voi viina tässä tuntua tunnelma taso tarina talo syli suhde saada päästä pitää paistaa ottaa noita musti mitä mira mielenkiintoinen lyödä luku lukija lukea laulaa lapsuus lapsi kylmä kustantaja kustannus kova kokonaisuus kirja kesä kerrostalo iso ihminen ihana hän hereillä henkilö feministi feminismi eveliina eeva avoin asukas alice aate


blogivirta.fi